ME, TE, LE, LA (M’, T’, L’) − Objektipronominit − (suorat) KIRJA: S. 12, 17, 51 JA 111 TYÖKIRJA: S. 94

Vertaa keskenään vaihtoehtoja a ja b 1. Ohé! Je suis ici! 2. Chéri, je ne vois pas où tu es. 3. Tu connais le film Jos vielä jään? 4. Je cherche la casquette d’Olivier. B 1. Tu me vois? 2. Chéri, je ne te vois pas. − Mihin sanoihin 3. Tu le connais? yllä siniset sanat 4. Je la cherche. viittaavat?

Edelleen… Kerro, mihin sanoihin tai asioihin siniset sanat viittaavat? A 1. Nous chuchotons; vous entendez? 2.Vous chuchotez; nous entendons! 3. Quelqu’un voit mes clés quelque part? B 1. Vous nous entendez? 2. Nous vous entendons! 3. Quelqu’un les voit quelque part?

Suomennokset lauseille edellä: A 1. Hei, kukuu! Täällä olen! 2. Kulta, en näe missä olet. 3. Tunnetko elokuvan Jos vielä jään? 4. Etsin Olivierin lippistä. B 1. Näetkö minut? 2. En näe sinua. 3. Tunnetko hänet? 4. Etsin sitä.

A 1. Kuiskailemme; kuuletteko. 2. Kuiskailette; kuulemme. 3 A 1. Kuiskailemme; kuuletteko? 2. Kuiskailette; kuulemme! 3. Onko joku nähnyt avaimiani jossakin? B 1. Kuuletteko meidät? 2. Kuulemme teidät! 3. Onko joku nähnyt niitä jossakin?

KÄYTTÖ Mikä siis on objektipronominien tehtävä? Milloin tai mihin niitä käytetään? 

Ranskalaiset objektipronominit vastaavat suomenkielen sanoja minua, sinua, häntä/sitä; meidät/meitä, teidät/teitä, heidät/heitä.

Huom. tässäkin elisio: vokaali putoaa minikokoisen sanan lopusta vokaalialkuisen sanan edellä: Je vois que vous adorez la musique classique.  Je vois que vous l’adorez. ‘Huomaan, että pidätte paljon klassisesta musiikista.’ ‘Huomaan, että pidätte paljon siitä.’

ME (M’), TE (T’); NOUS, VOUS Tu m’aimes? Je t’aime. Tu nous aimes. Je vous aime.  Sanojen ‘minä’ ja ‘sinä’ objektimuodot ovat ‘minua’ ja ‘sinua’; ranskaksi me, te − Ei kuulosta sujuvalta sanoa “Tu j’aimes?” (‘Sinä pidät minä’)!  Sanojen ‘me’ ja ‘sinä’ objektimuodot ovat ‘meitä’ ja ‘teitä’; ranskaksi nous, vous − Jos siis kerrot ranskaksi toiselle pitäväsi tästä, on sinun välttämättä käytettävä objektipronomineja: persoonapronomini ei istu lauseeseen.

LE, LA, L’, LES J’aime mon cousin Maurice. Je l’aime. Kun tekemisen kohde on yksikön tai monikon kolmas persoona (hän/se; he), objektipronomini ei ole välttämätön, mutta se keventää ilmaisua: J’aime mon cousin Maurice. Je l’aime. J’adore la langue française! Je l’adore! J’adore mes parents. Je les adore.

KIELTEINEN LAUSE 1/2 Tu ne m’aimes pas? Je ne t’aime pas: tu es méchant(e). Tu ne nous aimes plus? Je ne vous aime plus: vous êtes méchant(e)s. Je n’aime pas mon cousin Maurice: il est méchant. Je n’ai jamais aimé ma cousine Hélène: elle est bizarre. ★ Mihin kohtiin kieltosanat laitetaan?

KIELTEINEN LAUSE 2/2 Kieltosana ne tulee pronominin eteen. Jälkimmäinen kieltosana (pas, jamais, rien, plus) tulee verbin jälkeen.

PASSÉ COMPOSÉ MENNEEN AJAN ILMAUKSESSA (PASSÉ COMPOSÉ) OBJEKTIPRONOMININ PAIKKA ON … JE T’AI VU HIER. ‘NÄIN SINUT EILEN.’ NOUS L’AVONS AIMÉ BEAUCOUP. ‘PIDIMME SIITÄ PALJON. JE NE T’AI PAS VU AVANT. ‘EN OLE NÄHNYT SINUA AIKAISEMMIN.’ NOUS NE L’AVONS PAS BEAUCOUP AIMÉ.  ENNEN APUVERBIÄ (avoir, joskus être)  Kieltolauseessa ennen pronominia ja apuverbiä.

EPÄSUORAN OBJEKTIMUODON KÄYTTÖ Kun verbi on sellainen, johon kuuluu mukaan prepositio à, käytetään obkjektipronominista epäsuoraa muotoa (ks. työk. S. 94, kohta “adverbiaali”). Epäsuorat objektipronominit ovat: me, te, lui, elle; nous, vous, leur, elles. Yksikön ja monikon kolmansia persoonia lukuunottamatta ne ovat samannäköisiä kuin suorat objektipronominit.

À –prepositiolla rakentuvia verbejä: obeir à quelqu’un/e  totella jotakuta s’intéresser à  olla kiinnostunut jostakin plaîre à quelqu’un/e  miellyttää jotakuta Ks. Tekstik. S. 65 ja 68!

TEHTÄVÄT YHDESSÄ: TEKSTIK. S. 47 BÄRLUND, K. − JOKINEN, J., RANSKAN KIELIOPPI JA HARJOITUKSET, S. 88, 94, 97 KOTIIN: MONISTE (CAHIER D’ACTIVITÉS, S. 9: 2 JA 38: 1 & 3)