Keskiajan tiede ja koulutus: Filosofia: Tunnettuja filosofeja mm. Aurelius Augustinus ja Tuomas Akvinolainen Augustinus oli Platonisti, hän ajatteli Platonin ideamaailman olevan Jumalan mielessä. Jumalan valo valaisee ihmisen => ihminen tulee viisaaksi Tuomas taas teki filosofisia todistuksia Jumalan olemassaolosta. Ajatteli myös, että raamattu ja järki johtavat ihmisen totuuteen, jos ristiriitaa, järki on erehtynyt, ei raamattu Muutoin filosofiaa hallitsivat skolastikot, jotka harjoittelivat esim. väitteiden todistelua vastaväitteitä kumoamalla ja pohdiskelemalla teologisia ongelmia Keskiajan tieteen ja filosofian suurimmat auktoriteetit olivat Aristoteles ja raamattu

Tuomas Akvinolainen, (1224 – 1274) eräs tärkeimpiä keskiajan Länsi-Eurooppalaisia filosofeja

Tähtitiede ja fysiikka: Käsitys universumin rakenteesta oli peräisin antiikin kreikan Ptolemaiokselta: Maapallo keskellä universumia ja paikallaan Aurinko ja planeetat kiertävät maata omilla kehillään. Uloimpana universumissa on kiintotähtien kehä Fysiikassa Aristoteleen käsitykset ja teleologinen käsitys: Esim. kivi putoaa, koska se pyrkii takaisin maahan, jonne se kuuluu. Aristoteleen oppeja oli vaikea kyseenalaistaa, eikä niin haluttu ennen 1400 – lukua tehdäkään. Aristoteles ja Ptolemaiolainen maailmankuva sopivat kirkon opetuksiin hyvin, mikä vahvisti niiden asemaa

Keskiajalla uskottiin siis Ptolemaioksen universumimalliin, jossa maa oli keskellä ja aurinko ja planeetat kiersivät sitä. Uloimpana universumissa on kiintotähtien kehä. Universumi on siis pallo, jonka keskellä maa. Pallo muodostuu sisäkkäistä pyörivistä kuorista.

Lääketiede: Keskiajalla ruumiinavaukset oli kielletty => ihmisen anatomian tuntemus oli todella heikkoa Humoraalioppi (ruumiinnesteet) Sairaudet johtuvat neljän ruumiinnesteen (veri, lima, musta sappi, keltainen sappi) epätasapainotiloista Hoitoina oksennutus, peräruiskeet, kuppaus, suoneniskentä Sairauksien tietysti ajateltiin myös olevan paholaisen aikaansaannosta, joten sairaina rukoiltiin ja paastottiin. Taivaankappaleilla ja terveydellä katsottiin olevan yhteys (esim. aurinko ja kuu => ruumiin vasen ja oikea puoli) Lääkekasveja tunnettiin, esim. sydämenmuotoisten kasvien uskottiin parantavan sydänsairauksiaIhmiseen ja luontoon liittyi lukematon määrä muitakin nelijakoja: Esim. Ihmisen luonne oli yhdistelmä neljästä elementistä (Kuuma, kylmä, kuiva, kostea) => Koleerinen, Sagviininen, melankolinen ja flegmaattinen luonne Lääketieteen kyky parantaa oli heikko, tärkeää olikin kuolemisen taito , ”Ars moriendi”. Rukoukset, rippi ja viimeinen voitelu lohduttivatkin enemmän kuin lääkäri

Keskiajalla ruumiinavauksia tehtiin erittäin harvoin, ehkä joissakin tapauksissa, kun kuolinsyy haluttiin yrittää selvittää. Tässä 1300 – luvun piirroksessa ruumiin avausta valvoo vasemmalla munkki. Yleisesti ruumiinavausta ei pidetty hyväksyttävänä uskonnollisista syistä

Oheisessa piirroksessa on kuvattu kai kyynärvaltimot ja laskimot sekä vatsaontelo. Sydänkin on paikallaan. Veren ajateltiin yhtyvän hengitysilmaan => ”Spiritus Vitalis” tai liikkuvan suonissa edestakaisin vuoroveden tavoin. Yhden teorian mukaan ruoka muuttuu maksassa vereksi, joka häviää kudoksiin.

Alkemia: Keskiajalla harrastettiin arabien kehittelemää alkemiaa, jossa yritettiin muuttaa eri metalleja kullaksi Yritys perustui uskomukseen neljästä alkuaineesta (maa, vesi, ilma, tuli) ja niiden välisestä transmutaatiosta eli muuntumisesta Ns. viides elementti oli avain aineiden väliseen transmutaatioon, sitä ajateltiin löytyvän ns. viisasten kiven avulla Alkemistit kehittivät perustan nykyiselle kemialle, mm. tislaamisen ja suodattamisen. Varsinkin ristiretkien jälkeen alkemia ja kemia edistyivät Euroopassa, kun arabien tietämystä saatiin käyttöön täälläkin Tunnetuin alkemisti oli Albertus Magnus

Koulutus: Alemmat koulutuspaikat olivat luostari- katedraali- ja kaupunkikoulut. Näissä opiskeltiin seitsemää vapaata taidetta (Ars Liberales): Grammatiikka (latinan kielioppi) Retoriikka (puhetaito) Dialektiikka (väittelytaito) Musiikki Tähtitiede Geometria Aritmetiikka (laskuoppi * Ylin koulutus tapahtui yliopistoissa (Universitas), joita syntyi 1000-luvulta lähtien. Niissä saattoi opiskella neljässä tiedekunnassa. Kaikki opiskelivat aluksi filosofisessa tiedekunnassa ja jatkoivat sitten joko oikeus- tai lääketieteelliseen tai teologiseen. * Maisteri oli jo erittäin korkeasti koulutettu ja hänellä oli velvollisuus opettaa yliopistossa muita