Matti Välimäki Turun yliopisto Eduskuntatutkimuksen keskus Ulkomaalaispolitiikka mediassa ja vaalikeskustelussa
l. a.: maastamuutto, 1. pakolaiset, 1. Ulkomaalaislaki -83 1980-l. l.: puolueet ja kansalaisyhteiskunta aktivoituvat, kiintiöpakolaisjärjestelmä -86, Holkeri -87 1990-l. a.: Tph:t, ”suomalaiseksi” kysymykseksi 1990-l. l.: 1997 hallituksen ohjelma, EU, Schengen
Puolueiden aktivoituminen luvulla Viimeisen 5-6 vuoden ajan kuumempaa debattia ja vastakkainasettelua Eurooppalainen trendi Kuka pääsee osallistumaan keskusteluun?
Tiedotusvälinejulkisuus tärkeimpiä tapoja saada tietoa maahanmuutosta Turvapaikkapolitiikka & kansainvälinen vastuu Ulkomainen työvoima & vapaa liikkuvuus Kotoutuminen Muukalaisvastaisuus & suvaitsevaisuus Ikääntyvä väestö Eliitti esillä, maahanmuuttajat harvemmin Aiheiden sekoittuminen ja epätarkkuus Erot puolueiden välillä
Kevään uutisoiduimpia aiheita Samat aiheet ympäri maata (STT ja yhteistoimitukset) Pääkaupunkiseudun aihe Kansalliset, kontrolli-, kustannus- ja lieveilmiönäkökulmat Tiedotusvälineiden huomio perussuomalaisissa
Vaalit ovat erikoistilanne: kärjistykset, kamppailu Vastakkainasettelu ja PS:n hiillostus PS:n ehdokkaat keskittyivät tp-pol., lieveilmiöihin, kustannuksiin ja vastakkainasetteluihin suom. ja ulkomaalaisten välillä Soinin kaksoisrooli Muut puolueet eivät niin aktiivisia, toisaalta ulk. työvoiman kysymykset ja kotoutuminen
EU:n taso, kv. vastuun, kontrollin sekä kansallisen ja taloudellisen hyödyn näkökulmat Rajavalvonta, EU:n yhteinen tp-politiikka ja vastuunjako, vapaa liikkuvuus, sosiaalietuudet Vastakkainasettelua edelleen PS:n ”spesialistit” ja hiillostus Eurooppalainen kuuma peruna
Tiedotusvälineiden tehtävä: Keskustelun areena, moninaisuus, poliitikkojen haastaminen Verkon vasta- ja mikrojulkisuudet Onko puolueille hedelmällistä korostaa vastakkainasettelua vai konsensusta? Entä demokratialle? Miksi muut puolueet niin vähän esillä? Keskustelu johtaa vastakkainasetteluihin, koska perustelujen lähtökohdat ovat erilaisia? Dialogia vai monologia?