8. KOLMAS PALATSIKAUSI KREETALLA LM II-IIIB EARLY.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kirkkoarkkitehtuuri: 2000 vuotta Jumalan kunniaksi 2. Varhaiskeskiaika
Advertisements

Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Kulttuurikameleontit ry EGYPTIN KAHDET KASVOT Jon Bodsworth / WikimediaPäivi Arvonen.
FELM Tuliko kansa todella luvattuun maahan? STI Eero Junkkaala.
Jooga-kurssi Egyptin energioissa muinaisen kulttuurin syleilyssa Luxorissa 23. – Tule mukaan RENTOUTUMAAN joogan parissa! RENTOUTUMAAN joogan.
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
Askel aikaa edelle Maailma haastaa – suomalainen työvoima vastaa Leila Kostiainen
Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Kohtaus 1 Kolme tanssijaa, koreografia alkaa Videokuvaa Taustalla soi musiikki.
Kreikka.
Neoliittinen vallankumous ja korkeakulttuurien synty
Pinon ylivuodon estäminen Mikko Toivonen & Antti Mattila.
Rakennettu ympäristö ja liikenne Tekijä: Matias Turunen
Hy02 : Eurooppalainen ihminen
Neoliittinen vallankumous
Aegean Pronssikausi Vesa-Pekka Herva. Luento Ti ja to, klo (ei vko 44) -Sali F211 -Korvaa Har340 (tai sop.) Tentti? Yhteystiedot.
6. ENSIMMÄINEN PALATSIKAUSI KREETALLA MM IB-MMII.
World of Warcraft Maailman kovin Nettirooli peli kautta aikain.
USKONTO JA KULTTUURI.
5. ESIPALATSIKAUSI EB-MB IA. Asutus: yleisiä piirteitä Asutus tihentyy varhaispronssikaudella Alueellisten keskusten synty EB II Troija Manika Lerna Knossos.
7. TOINEN PALATSIKAUSI KREETALLA MM III-LM IB. Parhaiten tunnettu vaihe -Runsaasti aineistoa, varhaisempi usein tuhoutunut ”Minolaisen kulttuurin kulta-aika”
Hautaukset Ei juuri tunneta 2. palatsikaudelta -Ero aikaisempiin ja myöhempiin kausiin Kuvaa luultavasti todellista muutosta hautaustavoissa -2. palatsikauden.
Pronssikausi ja varhaismetallikausi luento 12
Keskiajan arkkitehtuuri
3.5 Harha Jos  1 = 0 Harhaton b 2 = 0,20, s.e.(b 2 ) = 0,07 H 0 :  2 = 0 H 1 :  2 ≠ 0  = 0,05 tai 0,01 n = 60 t.025 (58) = 2,00t.005 (58)
”Kaikki tiet johtavat Roomaan”
10. MANNER-KREIKKA ENNEN KUILUHAUTOJA MH I-MH II.
1 KREIKAN HISTORIAN VAIHEITA HI1-KURSSI Toni Uusimäki 2016.
Pablo Ruiz Picasso : Avignonin naiset, 1907 Kubismi on pääasiassa maalaustaiteen ja kuvanveiston, sekä joissakin maissa taideteollisuuden ja arkkitehtuurin.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Johdatus ympäristön historiaan.
Oppimisen, opiskelun ja opetuksen mallintaminen Pekka Linna, Koulutuksen arviointikeskus.
Historia 5 ensimmäinen viikko. Aluksi Luetaan ja keskustellaan artikkelista: et/lue/2015/10/suomalaist en-alkupera-y-dna-paivitys.
JOKILAAKSOJEN KULTTUURIEN PERINTÖ Hi1-KURSSI © Toni Uusimäki 2013.
Egyptin kirjoitustaito, käsityöt ja taideteokset.
Uuden ajan murros - Barokkiarkkitehtuuri. BAROKKIARKKITEHTUURI Peruspiirteet: mahtipontisuus geometrisuus säännöllisyys koristeellisuus.
Euroopan uuden ajan kaupungit ja rakentaminen
Hannu Hätinen LAPE-kehittämispäivä
Hindulaisuuden synty ja oppi
Antiikki - Antiikin Kreikan arkkitehtuuria
JAPANILAISEN KULTTUURIN OMALEIMAISUUS
Korkeakulttuurit ja Egypti
Keskiajan ja renessanssin vertailu
ANTIIKIN KREIKAN ARKKITEHTUURI
14. Lähi-idän uskontojen yhteiset piirteet
KESKIAJAN KULTTUURI ( ) Kristinuskon/ kirkon merkitys
Kreikan ja Rooman suuruuden aika
Mesoamerikkalainen kulttuuri
SUOMEN ESIHISTORIA.
Muinaisen Egyptin uskonto
SUOMEN HISTORIA ENNEN AUTONOMIAA
Hautausmaat ovat kulttuuria ja sielunhoitoa
Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93
Jerusalemin nähtävyydet
Raamatun tutkimus ja vaikutus
Suomen esihistoria Suomen asuttamisesta historiallisen ajan alkuun
Luku 15 – Vanhan testamentin syntymaailma
Hindulaisuuden oppi ja jumalakäsitys
Kirkkoarkkitehtuuri ja kirkkotaide
MITÄ MAANVILJELYN SYNTY MERKITSI?
Eksistentialismi Eero Jussila.
Uuden testamentin tausta Luku 20 – Uuden testamentin maailma
Välitä viljelijästä Tuulos
Uruguay - rauhallinen hyvinvointivaltio
5. Antiikin Kreikka N. 800 Ekr. .
Jon Bodsworth / Wikimedia
Kirjoittajaprofiilit
YDINSISÄLTÖ Luku 2 – Myytit Luku 2 – Myytit.
I PYYNTIKULTTUURISTA MAANVILJELYYN
Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
Esityksen transkriptio:

8. KOLMAS PALATSIKAUSI KREETALLA LM II-IIIB EARLY

Asutus LM IB jälkeen monet paikat autioituivat -Väestö pieneni merkittävästi Osassa kaupungeista elämä jatkuu -Rappion merkit (mm. Palaikastro) -Haniasta tärkeä keskus Palatsit ja villat pois käytöstä -Knossos poikkeus -Paikallishallinnon merkitys

Knossoksen palatsi Talouden perustana villakangas -Periytynee 2. palatsikaudelta -Palatsi omisti valtavasti lampaita -Verotuksen kautta viljaa, viiniä ja öljyä Lineaari B kehittyi Knossoksessa -Tavukirjoitettua varhaiskreikkaa -Hallinnollisia dokumentteja, säilynyt melko paljon

Knossos mykeneläisten hallinnassa (?) -Mykeneläisvaikutus ympäri Kreetaa: näkyy mm. arkkitehtuurissa ja hautauksissa Palatsia muuteltiin ja käytettiin LM IIIB - vaiheen alkuun asti -LM IIIA1-2 päättyy Knossoksen hallinnollinen ja kulttuurillinen valtakausi -Palatsin tuhoutuu tulipalossa LM IIIB kauden alussa

Hautaustavat 3. pk:lla useita hautaustapoja -Soturihaudat -Kamarihaudat -Kuiluhaudat -Tholos-haudat LM III -vaiheessa larnax-hautaukset suosittuja Kreetalla

Tholos A, Archanes

Materiaalinen kulttuuri: metalliesineet Metallityöstö taantuu -Silti esim. haudoista metalliastioita -Aseistuksen kehitys

Keramiikka LM II -vaiheessa ”palatsityyli” -Koristeltua keramiikkaa melko runsaasti -Koristeaiheet yksinkertaistuvat ja ”fossiloituvat” (mykeneläisvaikutus?) LM III Hanian työpaja -Astioita löytyy paitsi ympäri Kreetaa myös kauempaa

”Palatsityylin” keramiikkaa (LM II)

Koristeltu larnax uusi esinetyyppi -Saviarkku sinänsä ei uusi keksintö

Hagia Triadan kalkkikivinen sarkofagi

Seinämaalaukset Traditio jatkuu lähinnä Knossoksessa -Myös Hagia Triadasta jäänteitä -Adjö ”naturalismille” Osia Knossoksen kuuluisista Toreador-maalauksista

”Pikku pariisitar”, ”astiankantaja” ja ”Kulkue”- maalauksen rekonstruktio

Muu esineistö Kiviastioiden valmistus taantuu -Määrä vähenee, muodot yksinkertaistuu ja laatu heikkenee Sinettitaide -Knossoksen työpajat jatkavat -Alkuperä vaikea tunnistaa -Sinetit perintökaluina Luuesineistö köyhtyy -Valmistetaan jonkin verran Knossoksessa -Figuriinien valmistus lakkaa

Yhteisö Lineaari B:n merkitys lähteenä Knossos edelleen Kreetan keskus -Paikallishallinnon rooli (mm. Hagia Triada) Ulkomaiset kontaktit hieman hämäriä -Muuttunut tilanne Egyptissä -Yhteydet länteen voimistuvat

Uskonto ja maailmankuva -Vuorenhuippupyhäkköjen käyttö jatkuu -Pyhäköt rakennuksissa -Saviset ”kulttiesineet” -Hautojen merkitys -Härkien uhraaminen -Lineaari B ja jumalat ”MGUA”

9. JÄLKIPALATSIKAUSI KREETALLA LM IIIB LATE-

Alku ja loppu vaikea määrittää -Kirjoitustaidon häviäminen Kreetalta LM IIIB jälkeen ei palatsihallintoa Hauta tärkein muinaisjäännöstyyppi -Asuinpaikkojen määrä vähenee, väestö pienenee -Osa asutuksesta kauemmas rannasta Karfin asuinpaikka

Hania tärkeä keskus -Kukoistaa LM IIIB, hylätään LM IIIC -Lineaari B:n käyttö jatkuu pisimpään -Hanian keramiikka ”Taiteen” valmistus lakkaa -Ei freskoja, puolijalokivisinettejä, kiviastioita Vuorenhuippu- ja luolapyhäköt -Käyttö elpyy ja jatkuu rautakaudelle

Pronssikauden loppu Kreetalla Maailma ei lopu suureen pamaukseen -Jäljet merkittävistä tuhoista puuttuu Pronssista rautaan -Rautaesineet lisääntyvät hitaasti -Polttohautaukset LM IIIC lähtien Pronssikauden perintö?