SAMANAIKAISET MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT Haasteet ja mahdollisuudet hoidossa ja kuntoutuksessa PÄMin väliseminaari Pekka Salmela

Samanaikaissairastaminen Komorbiditeetti Yhteisesiintyminen Monihäiriöisyys on yleistä Kaksoisdiagnoosi viittaa monihäiriöisyyteen

Kaksoisdiagnoosi Monihäiriöisyys, jossa potilaalla on samanaikaisesti päihdehäiriö ja vähintään yksi muu mielenterveyshäiriö Päihdehäiriö on mielenterveydenhäiriö, jonka diagnostiset kriteerit on sisällytetty vallitseviin psykiatrisiin tautiluokituksiin ICD-10 (F10-19), haitallinen käyttö ja riippuvuusoireyhtymä Ovat väestössä yleisiä

Kaksoisdiagnoosin rajaus Kaksoisdiagnoosin mielenterveyden häiriön on oltava siinä määrin vakava, että siihen yksinäänkin ilman päihteitä liittyisi toimintakyvyn huomattava ja pysyvä heikkeneminen

Mielenterveyshäiriöt ovat yhtä yleisiä tai huomattavasti yleisempiä päihdeongelmaisilla kuin väestössä keskimäärin ongelmana on, että sama oirekuva voi esiintyä sekä päihdekäytön aiheuttamana että erillisenä mielenterveyden häiriönä

Kaksoisdiagnoosia ei voi selittää sattuma vaan päihdehäiriöillä ja muilla mt-häiriöillä on sellainen yhteys, joka suurentaa toisen häiriön esiintymistä Kolme teoreettista selitysmallia 1. Sekundaarinen psykopatologinen malli 2. Sekundaarinen päihdehäiriön malli 3. Yhteisen etiologian malli Todennäköisimmin useat, osittain päällekkäiset mekanismit selittävät monihäiriöisyyden

Psykiatrisista potilaista Päihteiden eriasteisia ongelmakäyttäjiä on 40-80% Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden joukossa 2-dg-potilaat ovat usein - sosiaalisesti syrjäytyneitä - keskimääräistä vaikeahoitoisempia - nuorempia, usein miehiä - itsetuhoisia ja huonosti raha- ja asuntoasioitaan hoitavia

Avun saaminen liitännäisongelmaan Englantilaistutkimuksen mukaan -Mielenterveyspuolella 20% sai päihdehoitoa vaikka alkoholiriippuvuus 44% ja huumeriippuvuus 30% -Päihdepuolella 20% sai mielenterveyshoitoa vaikka mielenterveysongelmia 75% Syytä lisätä kaksoisdiagnoosipotilaiden tunnistamista ja näin parantaa ongelman ennustetta

Yhteisesiintymiseen liittyy Runsas ja monenlainen oireilu Toimintakyvyn aleneminen Hoitokielteisyys Pitkäaikaisennusteen huonous Lääkehoidon vaikuttavuuden heikkous Sosiaalinen syrjäytyminen Psykoottisuuden kroonistuminen Itsemurhat ja kuolleisuuden lisääntyminen

2-dg potilaan ennuste heikkenee päihdeongelman vuoksi Päihteiden käyttö laukaisee psykiatrisen sairauden Taudinkulku kroonistuu ja relapsien väliset kaudet lyhenevät Lääkityksen teho heikkenee Samanaiaiset psykiatriset sairaudet pahentavat myös päihdehäiriön kulkua Riskialttius Suurempi sairaalahoidon tarve

Hoitomallit 1.Jaksoittainen hoitomalli - ensin hoidetaan toinen sitten toinen 2.Rinnakkainen hoitomalli - hoidetaan samanaikaisesti mutta eri tahoilla 3.Integroitu hoitomalli - sama taho hoitaa molemmantyyppisiä häiriöitä samanaikaisesti

Integroiva hoitomalli Ei ole varsinainen hoitomuoto vaan viittaa siihen tapaa, jolla 2-dg-potilaiden hoitopalvelut järjestetään Kyseessä on potilaan kohtaaminen, moniammattillisuus ja palvelujärjestelmän toimivuus Verkostoituminen ja saumaton yhteistyö

Pitkäjänteisyys ja keskeneräisyyden sietäminen Mt-ja päihdehäiriöt ovat luonteeltaan kroonisia ja kulultaan syklisiä 2-dg-potilaan on helpompi sitoutua yhteen kuin kahteen hoitopaikkaan Haittojen vähentäminen on usein riittävä tavoite enemmänkin kuin päihteettömyys Ymmärtää päihdekäyttö yksilöllisenä prosessina Retkahtaminen ei ole syy lopettaa hoitoa vaan se käynnistää hoidon arvioinnin ja tarvittaessa tehostamisen Hoidon hyötyä arvioidaan myös tarkastelemalla potilaan toimintakykyä ja elämänlaadun kehittymistä Käytännön konkreettinen auttaminen

Kiitos