Suomalainen hyvinvointivaltio ja väkivallan toimijuus Prof. Suvi Ronkainen Lapin yliopisto Menetelmätieteiden laitos suvi.ronkainen@ulapland.fi

Suomi väkivallan toimijana Väkivalta tunnistetaan sosiaalisena ongelmana ja ihmisoikeusongelmana, johon hyvinvointivaltion on vastattava 90-luvulla Väkivaltatyö eli konkreettisesti väkivallan tekijöiden, kokijoiden ja näkijöiden kanssa tehtävä sosiaalityö on suurelta osin ’ulkoistettu’. Uhrinäkökulman puute: Uhrityö sekä ylipäätään rikoksen uhreille tarjotut palvelut tulevat Suomeen vasta 90- luvulla

Suomalainen väkivalta numeroina Henkirikollisuuden korkea taso, jatkunut pitkään samana. Uhritutkimusten kuvaama väkivalta pysynyt samana 80-luvulta, seurailu Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ’tietokato’ Naisiin kohdistuva väkivalta Yllättävä toleranssi suhteessa väkivallan arkisuuteen

Naiset ja parisuhdeväkivalta Fyysinen väkivalta, % koko elämä Suomi Saksa Liettua Ruotsi Nykyinen 17,0 13,2 23,4 8,6 Entinen 42,1 39,5 41,9 31,8 Fyysinen väkivalta, viimeinen vuosi Entinen tai nykyinen puoliso 7,0 2,8* -- 4,6 (Lähde: CAHVR – raportti, Schröttle ym. 2006)‏

Naiset ja seksuaalinen väkivalta parisuhteessa Seksuaalinen väkivalta %, koko elämä Suomi Saksa Liettua Ruotsi Nykyinen 5,0 1,0 2,9 1,4 Entinen 17,6 12,1 12,4 11,1 Viimeisen vuoden aikana % 2,8 - - 0,7 (Lähde: CAHVR – raportti, Schröttle ym. 2006)‏

Nähdäänkö väkivalta 1) Ruumiillisen koskemattomuuden oikeuden loukkauksena. 2) Nimetyt teot, jotka kuuluvat kategoriaan ’väkivalta’ 3) Tapahtuma tai teko, joka loukkaa ja satuttaa fyysisesti ja psyykkisesti 4) Ihmisten välisen vuorovaikutuksen ongelmana

Trauma, pelko ja toimijuus ” Minä opin pelkäämään. Minä opin asettamaan sanani soikeiksi, sopiviksi suupaloiksi. Mietin, mitä milloinkin voisin hänelle sanoa ja miten isoina annoksina. Kuitenkin, vaikka kuinka nätisti olisin ollut hän löysi syyn ilkkua minua ja sivaltaa.” Lähde: Kuivaniemi (1996): Väkivallasta vapaaksi

Miksi näin? 1) Kollektiiviset traumat ja kollektiivinen muisti --- särkyvyyden torjunta 2) Hyvinvointivaltio ja sosiaalipalvelujen asiakkuus 3) Sukupuoliongelma 4) Henkirikollisuustutkimus väkivallan kuvana 5) Vahvat yksilöt ja uhriutumisen häpeä

Kiitokset Professorit: Klaus Helkama, Marja Tuominen, Tarja Pösö, Jeff Hearn, Terttu Utriainen, Juha Siltala, Mirja Satka Tutkijat: Johanna Niemi, Martti Lehti, Anders Ahlbäck, Ville Kivimäki, Arto Jokinen, Teija Hautanen, Suvi Keskinen, Markku Soikkeli Asiantuntijat: Helena Ewalds, Hannu Takala, Leena Ruusuvuori, Sirkka Perttu, Auli Ojuri, Pirjo Pehkonen, Mervi Sarimo, Riitta Pohjoisvirta, Anne Suokas-Cunliffe, Tiina Savola