Ympäristöhaasteita/vesistöt vesien hoidon järjestäminen - vesien hyvä tila vesistöjen kestävän käytön kehittäminen ympäristön laatu, ympäristöarvot ja.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1 Johdon konsultointipalvelut – standardin julkistamistilaisuus Pekka Järvinen, SFS.
Advertisements

ESR AJANKOHTAISTA ESR –OHJELMASTA YTR:n HANKESEMINAARI ylitarkastaja Leena Uskelin, työministeriö.
Hyödynarviointi vesistöjen kunnostushankkeissa Lectio praecursoria
RAKENNETUN YMPÄRISTÖN DIPLOMI- INSINÖÖRIKSI? DIPLOMI-
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
PELASTUSLAITOKSEN MERITOIMINTA
Kuntakulttuuri kohtaa 2013 Mahdollisuuksia kulttuurille
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
1 Kaakkois-Suomen Venäjä kasvusopimus. hallitusohjelma, joka korostaa kaupunkipolitiikkaa, kaupunkiseutulähtöisyyttä ja suurten keskuskaupunkien merkitystä.
Tulvadirektiivin esittely Tulvadirektiivityöryhmä Minna Hanski, MMM.
Projektisalkun hallinta
Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan liikennejärjestelmä- suunnitelma Aiesopimuksen julkistaminen Johtaja Juha Sammallahti.
Active wetlands Active wetlands •Maatalous on merkittävä typpi- ja fosforikuormittaja Itämeren alueella •Kosteikot ovat tunnustettu.
Kuluttajapoliittinen katsaus
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
Kymenlaakson maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tavoitteet Rakenteellisen muutoksen kääntäminen mahdollisuudeksi ja uudeksi osaamiseksi.
Elinkeinokalatalouden strategian ja toimintaohjelman valmistelu
Ari Jolma Professuuri: Geoinformatiikka, erityisesti paikkatietojärjestelmien suunnittelu rakennus-, yhdyskunta- ja ympäristötekniikassa.
Ympäristöhankkeet Länsi- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa.
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus.
Miten energiankulutus käännetään laskuun? Seminaari Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö.
Tulvadirektiivin keskeinen sisältö
EU-RAHOITUS KAINUUSSA JORMA TEITTINEN KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ
Ympäristöfilosofia Ympäristöfilosofiassa pohditaan ihmisen suhdetta ympäristöön: mitä ympäristö meille merkitsee, ympäristökäsityksiämme. Onko luontosuhteemme.
POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Yritykset luovat tämän päivän työpaikat Teknologinen kehitys varmistaa huomisen työpaikat Koulutus.
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Työvoima- ja elinkeinokeskus Ohjelmakausi 2007–2013 käynnistyy, EU-projektien toteutus Yritysrahoituksen puheenvuoro Pekka Pelkonen Pohjois-Karjalan TE-keskus.
Miksi vesiensuojelua tarvitaan
Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä1 Palvelurakenteen kehittämisen työkaluja.
Aluehallinnon uudistus ja sisäisen turvallisuuden kehitysnäkymät Kouvola Leena Gunnar Johtaja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus.
Tekniikka- ja ympäristöpalvelut
ETELÄ-KARJALAN LIITTO REGIONAL COUNCIL OF SOUTH KARELIA Kauppakatu 40 D FI Lappeenranta LAHTI
Maaseuturahasto Satakunnassa
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
, Janne Virtanen, Ilmastonmuutos: hillitseminen ja sopeutuminen, toiminta Varsinais-Suomessa.
ENI CBC –ohjelmakauden mahdollisuudet ENPI CBC –ohjelmien ohjelmakauden päätöstilaisuus Finlandia-talo, Neuvotteleva virkamies Petri.
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
ENPI CBC –ohjelmat Kuopio Petri Haapalainen.
1 Valtioneuvoston maatalouspoliittinen selonteko I Selonteko on yleisen tason tarkastelu maatalouden toimintaympäristöstä ja kehityksestä Tarkastellaan.
Ympäristönäkökulma EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa EAKR-ohjelmien seurantakomiteat Tuomas Kallio, Suomen ympäristökeskus.
BCU:n käynnistäminen Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitos Kuva: Olli Vuori.
SÖKÖ II 2007 – 2011 Loppuseminaari Uudenmaan ELY-keskus Apulaisjohtaja Rolf Nyström.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Tulikivi Oyj  Tulikivi Oyj rakentaa uuden tuotantolaitoksen Juukaan vuonna  Investointi on Tulikiven kasvustrategian mukainen toimenpide.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
EAKR-rahoitusta ympäristöhankkeisiin Anna-Liisa Tanskanen EU-koordinaattori Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Carelicum.
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Paavo Laurila, Tiina Pikki, Tiia Ervasti, Olavi Laakso Kokki 1
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
Turun yliopisto MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS 0 MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS professori Ulla Tapaninen.
Rantaluontomme tulevaisuus? Projektivastaava Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto UYK:n Alueiden käytön päivä
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus / Juha Kokkonen Tulevan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet matkailualalle -teemapäivä Juha Kokkonen Pohjois-Karjalan.
Öljyn kuljetus Itämerellä ja siihen liittyvät riskit
Euroopan yhteisön direktiivien ja säännösten vaikutukset ja yhteensovittaminen Suomen merialueilla
Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjois-Karjalassa
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Mainiot maisemat -hanke
Rehevöityminen Yyterissä
Etene näin! Yksin Yksin tai yhdessä
SAARISTIO-SUOMI VEERA RASMUS..
AJANKOHTAISTA ELY-KESKUKSESTA
Tuotteet turvallisiksi
Lukion tehtävä antaa laaja-alainen yleissivistys
Päärataseminaari Hotelli Presidentti, Helsinki
ELY:n toiminta Raahen öljyonnettomuudessa
EU-rahoitus kunnille ja maakunnille
SEVESO SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN JA VALVONTA
Esityksen transkriptio:

Ympäristöhaasteita/vesistöt vesien hoidon järjestäminen - vesien hyvä tila vesistöjen kestävän käytön kehittäminen ympäristön laatu, ympäristöarvot ja -turvallisuus

Toimintaympäristön muutokset keskustojen läheisten ranta-alueiden virkistyskäyttö kasvanut luontomatkailun merkitys lisääntymässä vapaa-ajan asuminen kasvaa maankäyttöpaineet lisääntyneet vesien tilan parantaminen merkittävä haaste kasvanut tuotanto lisää kuljetuksia Kaakkois-Suomen satamat laajentavat tuntuvasti sääolojen ääri-ilmiöt ja normaaliolojen häiriötilanteet lisääntyneet

Natura-alueet

Kuva Elina Uronen

Rakennetun ja rakentamattoman rannan osuus KuntaRantaviivan kokonaispituus n. km Rakennettu ranta % Rakentamaton ranta % Loma- asuntojen määrä n. Hamina Kotka Pyhtää Virolahti Yhteensä

Ympäristöturvallisuus – hankkeita ja toimenpiteitä “SÖKÖ” “OILECO” (Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg III A) ”People, Nature and Harbours” (Kaakkois-Suomi – Venäjä Naapuruusohjelma) ”OSWAT” – öljyvahinkojätteiden välivarastointi ja käsittely alusonnettomuuden jälkeen (EU:n tavoite 2 -ohjelma) ”Suomenlahden vesiluonnon suojelu – EVAGULF” (Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A)

Jatkokehittäminen/ympäristö uudet EU-ohjelmat vv. 2007–2013 Kaakkois- Suomessa ympäristö vahvasti esillä ympäristöturvallisuus/maankäytön suunnittelu alueellinen jätesuunnitelma

ETELÄ-SUOMEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSOHJELMA Toimintalinja 3 - alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja ympäristön laadun parantaminen mm. alueen vetovoimaisuuden hyödyntäminen ja vahvistaminen, ympäristöriskien ja -haittojen ennaltaehkäisy ja alueiden saavutettavuuden parantaminen painopisteinä logistiikka ja tasa- arvoiset liikenne- ja tietoliikenneyhteydet

KAAKKOIS-SUOMI–VENÄJÄ ENPI/CBC -ohjelma Toimintalinja 2 - Yhteistyö vastattaessa yhteisiin haasteisiin ympäristönsuojelu jätehuolto luonnonperinnön suojelu ympäristöturvallisuus (ml. Itäinen Suomenlahti) terveys- ja sosiaalialan kehitys

Kaakkois-Suomen alueellinen jätesuunnitelma (ALSU) 1.alusonnettomuuksissa syntyvät öljyiset jätteet 2.yhdyskuntien ja maatalouden lietteet 3.teollisuuden sivutuotteet 4.jätemateriaalivirtojen hallinta 5.materiaalitehokkuus 6.jätehuoltolaitosten aluetarve

ALKUSANAT Öljykuljetusten mittava kasvu on lisännyt Suomenlahteen ja sen rannikkoon kohdistuvaa öljyvahinkojen uhkaa. Myös suurvahingon vaara voi olla olemassa. Kymmenien tuhansien tonnien suuruisen öljyvahingon torjuminen merellä lyhyessä ajassa on vaikea ja vaativa tehtävä. Öljy leviää nopeasti laajalle alueelle. Samalla öljyn talteen keräämisen mahdollisuudet vähenevät ja öljyä voi päästä torjunta-alusten tavoittamattomiin saarten sekä rannikon mataliin vesiin ja rannoille alle vuorokaudessa vahingon tapahtumisesta. Suomenlahden luonto, sen erityispiirteet ja monimuotoisuus tekevät ympäristöstä herkästi vahingoittuvan. Öljylle alttiiksi joutuvaa rantaviivaa saattaa kertyä suuressa öljyvahingossa useita satoja kilometrejä. Öljyvahinkojen torjumisella pyritään öljyn kulkeutumisen rajoittamiseen ja erityiskohteiden suojaukseen ja öljyyntyneiden rantojen puhdistamisella ennen vahinkoa vallinneen tilan palauttamiseen. Torjuntaviranomaiset tarvitsevat valmiuksia myös suuren öljyvahingon hallintaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun SÖKÖ-hanke on tuottanut alueen öljyntorjuntaviranomaisten käyttöön saarten sekä mantereen rantavyöhykkeen öljyvahinkojen torjuntaa ja valmiuksia merkittävästi kohottavan selvityksen, joka osaltaan täydentää Suomenlahden alusöljyvahinkojen yhteistoimintasuunnitelmaa sekä Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ollut SÖKÖ-hankkeessa mukana alueellisena öljyntorjunta- ja ympäristöviranomaisena. Yhteistyö hankkeeseen osallistuneiden tahojen kanssa on tuottanut onnistuneen tuloksen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Johtaja Leena Gunnar