BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET Kansanedustaja Erkki Pulliainen Kajaani 19.3.2011

KAINUUN BIOENERGIAPOTENTIAALI puuenergia 620 000 k-m³ (1240 GWh/v) peltoenergia-ala 26 000 ha (680 GWh/v) (ml. kesannot, suopohjat, muut viljelykuntoiset alat)

ruokohelpi 520 GWh, paju 140 GWh, olki 20 GWh aktiivinen kokonaisviljelyala noin 27 000 ha (toisen sukupolven synteettinen biodiesel ja etanoli valmistetaan metsätähteistä, kuoresta, oljesta ja ruokohelvestä) (käyttökelpoinen turvevaranto 1 300 TWh)

Kainuun oloissa todellinen vaihtoehto uusi rakennerahastokausi suosii uusien maaseutuelinkeinojen ("mikroyritykset") tuettua luomista tällaisten maatilojen tuntumaan, jotka tarjoavat kotoperäisen sähkön ja lämmön (kiinteään hintaan?) biokaasulaitosten tuotannosta uusi alue Kainuun metalliteollisuudelle (!) esim. 100 000 euron valtion investointituki kyläkohtaisen biokaasu-CHP-laitoksen perustamiseen on perusteltu

POHJOIS-POHJANMAA karjatalousjätemassat 1 GWh → 25 GWH metsähake 200 GWh → 1000 GWh peltoenergia 10 GWh → 300 - 350 GWh kiinteistöjäte 300 - 400 GWH pelletti, oma käyttö 25 GWh → 85 GWh energiaraaka-ainetuotanto 2000 työpaikkaan lisäystä 1650 – 2700 työpaikkaa

BIOKAASUTUOTANNON POTENTIAALEJA karjan- ja hevosenlanta energianurmi 20 - 30 MWh/ha ruokohelpi 30 – 40 MWh/ha viljojen ja rypsin oljet 20 TWh kasvijätteet hylätty säilörehu kuivaus- ja lajittelujäte puhdistamoliete (rajoituksin) teurastamojäte (myös mm. pötsien sisällöt) biojätteet elintarviketeollisuudesta, suurkeittiöistä, kaupoista ja kotitalouksista

LUOKITUS BIOENERGIATUOTANNOLLE nopeasti hajoavat biojätteet (so. haisevat jätteet) kasvijätteet energiakasvituotanto lanta ja virtsa: biokaasun liikennekäytön elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt -150 g/km

BIOENERGIAN MYYNTIARVO TUOTTAJALLE liikennepolttoaineena: 6 c/kWh sähkönä: 2 c/kWh lämpönä: 1 c/kWh

UUSIUTUVA ENERGIA ON MAANKÄYTTÖKYSYMYS METSÄMAA, vars. energiatuotanto ja lähinnä NMH PELTOMAA, 2,25 milj. ha, elintarvike- ja non-food -tuotanto RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, koskee erikoisesti maalämpö, aurinkokeräimiä rakennuksissa ja niiden läheisyydessä, tuulivoimaloita maalla ja off-shore (sis. myös ”joutomaa”)

KOTIMAISET POLTTOAINEET (KOKO MAA) omavaraisuus nyt 30 % uusiutuvien osuus loppukäytöstä 28,5 % → 38 % (EU 6,5 % → 20 %)

BIOENERGIA-ALAN OMAT LISÄYSTAVOITTEET: metsähake 6,0 (7,2) TWh → 25-30 (21) TWh turve 19-27 TWh → 35 TWh* peltoenergia 2 TWh → 12 TWh teollisuus 70 TWh → 60 TWh (!) * jo ojitetut suot BIOENERGIAPOTENTIAALI AINAKIN 50 TWh TYÖLLISYYSVAIKUTUS + n. 10 000 htv (2020)

ENERGIAKASVIEN KESKISATOJA ala (v. 2005) km. sähköenergiasato MWH/ha sokerijuurikas naatteineen 31 200 ha 19 ruokohelpi 10 200 ha 12 viljojen oljet 1 168 400 ha 5 runkopuu 20 341 000 ha 2 lanta 1 529 380 ha

RAKENNETAVOITTEET 90 %: hyötysuhde toteutuu yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (sähkö + kaukolämpö tai teollisuuden tarvitsema höyry) (kuntien) pienetkin lämpövoimalat CHP-yksiköiksi

EU:N JA SUOMEN LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINE- INVESTOINTIODOTUKSET EU: laite- ja hankintaketjuinvestoinnit yhteensä 25-30 miljardia € Suomi: julkinen rahoitus vuoteen 2010 30-40 milj. € ja vuosina 2011-2015 30-50 milj. € (sis. demonstraatiolaitokset); 40 %:n investointiavustus riskipitoisissa investoinneissa tarkoittaa yhteensä 60-100 milj. € rahoitustarvetta

Biokaasureaktori - turbiiniyksiköt maitotiloille Hehtaarin ruokohelpisato tuottaa biokaasua 30 000 km ajeluun henkilöautolle Sama toisin sanoen: yhden lehmän paskalla ruokakunnan h-auton vuoden ajelut