Elinikäisen ohjauksen kehittämispäivät 2014 Ulla-Jill Karlsson, neuvotteleva virkamies Erno Hyvönen, projektisuunnittelija

Toimintaympäristön muutokset heijastuvat elinikäiseen ohjaukseen ja TNO-toimintaan Elinikäisen oppimisen ja koulutuksesta työelämään siirtymisen tueksi tarvitaan monialaista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluosaamista. Nuorten ohjauksessa korostuu verkostomaiseen toimintatapaan perustuva poikkihallinnollinen yhteistyö eri ohjausammattilaisten ja muiden ohjaustyötä tekevien välillä. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen rakenteet eivät kuitenkaan riittävästi tue moniammatillista yhteistyötä.

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet Ohjauspalveluita on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat asiakkaan tarpeita. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena. Lähde: Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15

Alueellinen koordinointi ELYjen tehtäväalueesta TEM/OKM-hallinnonaloilla (TEM ohjekirje 2.7.2012): ELYihin nimetään ohjaus- ja neuvontapalveluiden vastuuhenkilöt ELYjen vastuulla: alueelliset elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmät (alueelliset ELOt), joissa ovat edustettuina esimerkiksi seuraavat tahot: ELY-keskukset, TE-toimistot, AVI, oppilaitokset, kunnat ja muut mahdolliset tahot. -> tavoitteena edistää ohjauspalveluiden saatavuutta ja laatua alueella Alueelliset ELOt laativat yhdessä alueellisten ohjaus- ja yhteistyöryhmien kanssa toimintasuunnitelmat, jossa tulee ottaa kantaa mm. seuraaviin asioihin: eri toimijoiden roolit ohjauksen kentällä, ohjaukseen liittyvän verkoston luominen ja sen toiminta, ohjausosaaminen ja sen kehittäminen verkostossa sekä monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen osallistuminen.

Ohjaamo-toiminta keskeisenä osana Nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Asiakas Kansalainen oppimisen ja työn siirtymissä TEM, OKM,STM Jne. Seurakunnat TNO – palvelujen ydintoimijat TYP 2.0/ Kuntoutus . SOTE Kunta Kela Vak. Yht. Yritykset Ohjaamo Matala kynnys ELY - keskukset KOORDINOINTI Alueelliset ELO-ryhmät ja ELO- verkostot STRATEGISET LINJAUKSET Valtakunnal-linen ELO-ryhmä Koulu TE- Palvelut Etsivä nuorisotyö Asiakas Jne. Jne. Työ-pajat Kolmas Sektori Järjes-töt Oppi-laitok-set Poliisi Oppimisen ja työn maailmaan liittyvät muut toimijat/välillisesti vaikuttavat palvelut Puolustusvoimat Projektit ja Pilotit TEM ja Laituri – hanke 1.8.2014

NAO-koulutusten rakennekysely I, syyskuu 2014 Selvitys siitä, mitä toimenpiteitä/hyviä käytäntöjä on käytössä missäkin koulutuksen vaiheessa yhteistyöverkostot / hakeva toiminta oppilaitoksen sisäiset muutokset alkuvaihe / ennen opintojen alkua opintojen aikainen tuki työssäoppiminen (erikseen oppilaitosmuotoisessa / oppisopimuskoulutuksessa) tutkintotilaisuus Selvitys siitä, minkä arvosanan kukin toimenpide/hyvä käytäntö saa (tulokset eivät hyödyllisiä tässä vaiheessa) Selvitys siitä, ovatko menetelmät siirtymässä tai jo siirtyneet osaksi oppilaitoksen normaalia toimintaa; avovastausten luokittelu seuraavasti: 1. normaalista toiminnasta NAO:on, 2. pieniä toiminnan muutoksia/ ei mallia/ vain NAO-koulutusten sisällä 3. tulevaisuudessa / harkitaan / kerätään kokemuksia 4. on jo mallinnettu ja otettu käyttöön

NAO-koulutusten rakennekysely I, syyskuu 2014 Muita: alueelliset 3.sektorin toimijat (10), TYP (5), omat infot (5), nuorisotapahtumat/suoramarkkinointi (4), seurakunta (2), toinen oppilaitos yhteistyökumppanina (2), perusopetus (2)…

NAO-Koulutusten rakennekysely I, syyskuu 2014 Muita: Ohjauksen lisäresurssit (4), mm. työtaitovalmennus, arjen käytäntöjen ohjaus, verkko-opinnot (1)

Käytäntöjen siirtäminen - avovastauksia NAO-ohjaaja ja työparitoiminta kouluttajan kanssa ovat hyviä kokemuksia ja eteenpäin siirrettävissä ja jalostettavissa. Jo nyt käytämme toiminnassamme paljon tiimitoimintaa, mutta sitä voidaan NAO-kokemusten pohjalta vahvistaa ja kehittää eteenpäin. NAOn myötä yhteistyö mm. ammatti- ja aikuisopiston opojen ja muiden ohjaajien välillä on lisääntynyt. Samalla tietoisuus nivelvaiheiden haasteellisuudesta, johon on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. NAOn myötä syntynyt tiivis verkostoyhteistyö alueen nuorisotoimijoiden kanssa on laajentunut ja muitakin yhteistyömuotoja on syntynyt ja kehitetty. Olemme rakentaneet prosesseja ja tehneet prosessikuvauksia, joita voidaan siirtää muuhun aikuiskoulutukseen joko suoraan tai hiukan räätälöiden. Sisäinen ohjausverkosto on tarkoitus saada pysyväksi toimintamalliksi nuorten aikuisten ohjaamisessa. Opiskelijoiden ohjauksen ja tuen mallia työstetään yhdessä Länsirannikon koulutus Oy:n kanssa ohjatussa Hyvät käytännöt -prosessissa (hakevan toiminnan yhteyshenkilöt tästä vastuussa)

NAO-Koulutusten rakennekysely I, syyskuu 2014 Muita: lisämainintoja henkilökohtaistamisesta ja ohjauksesta (8), moniammatillinen opiskelijan tukipalvelumalli (ml. terveydenhuolto, ravinto) (6), yhteistyö työpaikkaohjaajien kanssa (4), opintojen keston pidentäminen (2)

TULOKSIA: Ohjelma löytää edelleen hyvin kohderyhmänsä Kysely toteuttajille lokakuu 2014 (44 vastausta, tiedot 2839 opiskelijasta)

TULOKSIA: Miesten ja vieraskielisten osuudet aloittajista nousussa Kysely toteuttajille lokakuu 2014 (44 vastausta, tiedot 2839 opiskelijasta) Lokakuu 2014: 60% 20-24-vuotiaita 40% 25-29-vuotiaita 53,5% miehiä 17,8% vieraskielisiä 59% 24,8%

…toimintaympäristön muutokset… Tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä toimivilta henkilöiltä edellytetään laajaa tietopohjaa ja yleistä yli hallinnonalojen menevää ohjausosaamista. Erilaisten ja eri-ikäisten kohderyhmien palvelut edellyttävät samalla myös ohjauksen erityisosaamista. Sähköisen asiakaspalvelun yleistyminen edellyttää uusien ohjausmallien ja uudenlaisen ohjausosaamisen kehittämistä. OKM:n Osuva ohjaus ESR-toimenpidekokonaisuus Kohderyhmä: Ohjaamoissa ja Opintopolku-portaalia hyödyntävät Toiminta: Monialainen TNO-osaaminen ja siihen liittyvien toimintatapojen luominen, räätälöityä koulutusta Haku alkaa 2/2015, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus