Mittaustekniikka (3 op)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
Advertisements

Mittauksista Petteri Sappinen.
TIETOHALLINTO JA TIETOJÄRJ. KEH. PERUSTEET Pekka Makkonen ja kump.
Ongelma Mikä tuottaa kamppailua oikeudessa? • 1: Tulkinnat yksittäisistä tapauksista • 2: ”Asiayhteyksien” väliset välienselvittelyt • 3: Kysymys siitä,
Johdatus tutkimusmetodologiaan
Robust LQR Control for PWM Converters: An LMI Approach
Mittaus ja etuliitteet
ATTRIBUUTTITARKASTUS
Viikko 15 (8. – 12.4.) Maanantai: (8.4.) -9E: Pankkivierailu (lähtö klo 11.05) Tiistai: (9.4.) -9A: Pankkivierailu (lähtö klo 9.00) Keskiviikko: (10.4.)
Graafisen esityksen laatiminen taulukkolaskentaohjelmalla (excel 2013)
Brade & Vilpponen 1 ITP2TM003 Java-ohjelmointi I Kevät op.
BEAMEX MC5-IS Kalibrointilaite.
Projekti A: Iskunvaimennindynamometri
S Laskennallinen tiede Tentit ja uusinta Arvostelu Kertausta tenttiin Palaute.
Tietokannat II Lasse Bergroth Turun yliopisto, IT-laitos Kevät 2013
TJT-A26-Tietotyö ja sen välineet- SYKSY 2001-kurssi 2 1 TJT-A26 Tietotyö ja sen välineet Ennakkotietoa Vastaava opettaja Pekka Makkonen.
Mittauksissa käytetään vain kalibroituja mittavälineitä.

Graafisen esityksen laatiminen taulukkolaskentaohjelmalla (excel 2007)
Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun tuottamien vaatimusten erot alkuperäisiin vaatimusmäärittelyn vaatimuksiin verrattuna Ville Nordberg,
Yritystapaus tutorinfo
Japanin alkeiskurssin kevätlukukausi 2014 AIKATAULU (ma – ke 9.4): ma klo – ke klo – Portti Japaniin –luentosarjan takia.
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1
Tilastollisen tutkimuksen perusteet - 6 op
Opetussuunnitelma, koulun kehittäminen ja arviointi 5op
UMF I Luento 1. Aika Luennot, Klo 14–16 to 4.9 – ke 10.9 ke 24.9 – ke 1.10 ke – pe Demot, Klo 10–12/12–14/14–16 Pe 12.9, Ti 16.9, Pe 19.9.
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 Syksy 2007, 2. periodi Luennot ja kurssin suorittaminen Anu Airola Yleisen kielitieteen laitos.
LÄÄKELASKENTA Kaasulaskut
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op ALU.
Visual Basic –ohjelmointi ITP2TM002
ABI-INFO KEVÄT 2015 SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU
Analyysi II Katsaus.
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Matematiikka ja fysiikka AUTO-ALA
Yleiskäyttöisen tietokoneen kellosynkronisointi ja käyttö verkkoliikenteen mittauksiin Oskari Simola Diplomityöseminaari Tietoverkkolaboratorio.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
6σ Six Sigma. Yleistä 6 Sigma on tilastotieteeseen perustuva laatujohtamisen työkalu Perusajatus on, että prosessin virheitä on pystyttävä mittaamaan,
Porin Yksikkö/Elektroniikkatuotanto 1 Tanja Jokinen ELEP-1110 SÄHKÖ- JA PIIRITEKNIIKAN PERUSTEET 4 Op Syksy 2005 www-sivut:
ELEP-1110 SÄHKÖ- JA PIIRITEKNIIKAN PERUSTEET
Mittalaitteen tarkkuus Kun T-dataloggeri on Matlab-havainnollistusta myöten valmis…: Yleismittarien vertailua
 Ilmoittautuminen uusintakuulusteluun wilmassa ”Tentit”-osiossa  Uusintapäivät: ja klo alkaen. Uusintakokeesi sijoitetaan.
ITKY104 IT kaikkialla, 2 op Alku- ja perusinfo
Karhulan uimahalli Aukioloajat
ROT Lyseon lehti kaipaa toimittajia ja uutta nimeä! Katso marraskuun Jorma-lehti lyseo.mobie.fi/zine/32/cover. lyseo.mobie.fi/zine/32/cover.
Porin Yksikkö / Elektroniikkatuotanto Tanja Jokinen 1ELEP-1210 Elektroniikan peruskurssi ELEP-1210 ELEKTRONIIKAN PERUSKURSSI 5 op Kevät 2006.
Piste- ja väliestimointi:
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento , T. Hackman & J. Näränen.
Etätehtävä – kello käyntiin, 56 minuuttia ;) 1.Kirjoita diat 2 – 3 itsellesi (Pelkkä tulostus ei riitä, tarkoitus on kirjoituksen yhteydessä palautella.
Jäämistöoikeuden laskennalliset ongelmat
ELEP-1110 SÄHKÖ- JA PIIRITEKNIIKAN PERUSTEET
Ohjelmistotuotanto - kurssin yleiset asiat Kevät 2004 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Ohjelmistotekniikka - kurssin yleiset asiat Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTKK/Tite.
Projektityöskentely Luento 1: kurssin käytännön asiat Hanna-Kaisa Lammi
Porin Yksikkö / Elektroniikka Tanja Jokinen 1ELEP-1210 Elektroniikan peruskurssi ELEP-1210 ELEKTRONIIKAN PERUSKURSSI 5 op Kevät 2007 www-sivut:
2/2001 Tietojärjestelmät ja Systeemisuunnittelu Luennoitsija: Tapio Lammi
Porin Yksikkö / Elektroniikka Tanja Jokinen 1ELEP-1210 Elektroniikan peruskurssi ELEP-1210 ELEKTRONIIKAN PERUSKURSSI 5 op Kevät 2009 www-sivut:
Projektinhallinta it. lut
1 Tanja Jokinen ELEP-1110 SÄHKÖ- JA PIIRITEKNIIKAN PERUSTEET 4 Op Syksy 2007 www-sivut:
5. Datan käsittely – lyhyt katsaus Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman.
Viestintätekniikan perusteet Digitaalinen media. Luennot Tavoitteena digitaalisen median toimialueen, tekniikoiden ja perustyökalujen hallinta. Luennot.
Viestintätekniikan perusteet Digitaalinen media. Luennot Tavoitteena digitaalisen median toimialueen, tekniikoiden ja perustyökalujen hallinta. Luennot.
Suureet ja mittaaminen  Mittaa saamastasi esineestä kaksi eri suuretta kahdella eri välineellä (yhteensä siis 4 eri mittausta). Valitse sopiva väline,
Kenttälaitteet Laitteet jotka ovat kentällä. Kenttä käsittää kaikki alakeskuskotelon ulkopuolella olevat laitteet.
T Signaalinkäsittelymenetelmät, 5 op
W5W2 PILOTTI OPISKELIJOIDEN AJANKÄYTTÖ JA TYÖMÄÄRÄ PROSESSITEKNIIKAN
SUUREET JA MITTAAMINEN
Mittarit – mitä ja miten mitata
elokuun virtuaalivesijumpat
Ville Laukkanen, IndMeas Oy
Esityksen transkriptio:

530143 Mittaustekniikka (3 op)

Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Assistentti: Ville Kananen Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia) Tentti: ti 18.12.2007, klo 13-16 sali E207

Laskuharjoitukset Harjoituksia ei palauteta etukäteen Harjoitusryhmät Kolme ryhmää jotka ovat jotkin näistä: ma 10-12 D117 ma 12-14 D105 ma 16-18 D105 ti 16-18 D117 ke 14-16 D104 Valitut ryhmät ilmoitetaan toisen luentokerran jälkeen.

Arvostelu Harjoitukset 1/3 pisteistä Tentti 2/3 pisteistä 1 piste / tehtävä Tentti 2/3 pisteistä

Kurssin tavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää minkälaisia mittauksia kannattaa tehdä ja minkälaisia ei kannata tehdä osaa tehdä yksinkertaisen mittauksen peruslaitteilla tietää mistä osista tietokoneistettu mittaus koostuu, miten ne toimivat ja mistä niitä saa on kuullut minkälaisia sudenkuoppia mittauksissa yleisesti esiintyy

Mittaaminen Fysikaalisen suureen kvantitatiivinen todentaminen Anturi Reagoi mitattavan fysikaalisen herätteeseen Esim. Piezokide: voimajännite, Pt100-anturi: lämpötilaresistanssi Signaalin muunnos Anturin ulostulon muuntaminen käsiteltävämpään muotoon, esim. jännitevahvistus Signaalin käsittely Signaalin muuntaminen esitettävämpään muotoon, esim A/D-muunnos Tuloksen esitys Fysikaalinen suure Anturi Signaalin muunnos Signaalin käsittely Näyttö

Mittauksen tarkkuus Mittaamalla saadaan halutun suureen likiarvo Virherajat (esim U = (5,00 ±0,01) V) Riittävä tarkkuus - Mihin mittaustulosta käytetään? Sisäinen tarkkuus (precision) Toistettavuus Ulkoinen tarkkuus (accuracy) Kuinka lähellä todellista arvoa ollaan, oikeellisuus Sisäisesti tarkka Ulkoisesti epätarkka Sisäisesti epätarkka Ulkoisesti tarkka Mitattava suure Todellinen arvo

Mittausvirheet – Karkea virhe Häiriö laitteessa, väärin luettu mitta-asteikko, kirjausvirhe jne Oletetaan poistetuksi mittaustuloksista. Esim. Väärin asetettu skaala mittalaitteessa Tärähdykset, jännitehäiriöt Desimaalipilkku- ja kymmenpotenssivirheet Välitulosten pyöristykset

Mittausvirheet – Systemaattinen virhe Virhe vääristää tulosta tiettyyn suuntaan. Virhe pysyy samana toistettaessa mittaus samoissa olosuhteissa. Voidaan poistaa esim. kalibrointimittauksella jos se on mahdollista tehdä. Esim. Mittarin kalibrointivirhe Mittarin väärä käyttö Mittausolosuhteiden vaikutus

Mittausvirheet – Satunnainen virhe Mittaustuloksen satunnaista, tilastollista vaihtelua Voidaan eliminoida toistomittauksilla, jolloin positiiviset ja negatiiviset virheet kumoavat toisensa. Esim. Mittarin asteikon lukemaväli Digitaalisen mittarin LSB:n arvo Terminen kohina

Virheet ja tarkkuus Pieni systemaattinen virhe – Hyvä ulkoinen tarkkuus Osuu lähelle todellista arvoa, isot virherajat Pieni satunnainen virhe – Hyvä sisäinen tarkkuus Pienet virherajat

Perusstatistiikkaa Keskiarvo µ Keskihajonta σ Variaatiokerroin σ / µ mean (Matlab) average (Excel) Keskihajonta σ std (Matlab) stdev (Excel) Variaatiokerroin σ / µ määrittää havaintoarvojen suhteellisen hajonnan ilmoitetaan joskus prosentteina ( *100% )

Tarkkuuden arviointi Ensin poistetaan karkeat virheet, jonka jälkeen kokonaisvirhe on satunnaisen ja systemaattisen virheen neliösumma Yleensä kuitenkin pyritään siihen, että virhe koostuu ainoastaan satunnaisesta virheestä Mittalaitteen resoluution määrää, mikä satunnainen virhe on pienimmillään. Yleensä kuitenkin tarkkuus ≠ resoluutio. Esim. Mittakellon resoluutio 1 µm, tarkkuus 3 µm