1 Energiantuotannon terveyshaitat – Terveys ja ilmastonmuutos, 2012 Esimerkki avoimesta arvioinnista: Urgenche –projekti Marjo Niittynen, THL

2 = “Urban reduction of GHG emissions in China and Europe” ( GHG = greenhouse gas) EU-projekti , koordinaattori University of Exeter 17 partneria Euroopassa ja Kiinassa, kaupunkeja ja tutkimuslaitoksia Kaupungit –Basel, Sveitsi ( asukasta) –Kuopio, Suomi (93 000) –Rotterdam, Hollanti ( ) –Stuttgart, Saksa ( ) –Suzhou, Kiina ( milj.) –Thessaloniki, Kreikka (1 milj.) –Xi’an, Kiina (8.07 milj.) URGENCHE

3 Xi’an Suzhou

4 Monitieteinen projekti Terveysriskinarviointia Kaupunkien energian tarpeiden ja kulutuksen skenaarioita Kaupunkisuunnittelua Maantiedettä Ympäristötiedettä Epidemiologiaa

5 THL osallistuu työpaketteihin WP2 Energy WP4 Building Stock (leader) WP5 Urban traffic WP6 Exposure, Health and Wellbeing

6 Miksi kaupungit? Merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin –Asuminen (lämmitys, kulutussähkö) –Liikenne –Teollisuus – muiden sektorien (esim. jätehuolto, maatalous) vaikutukset vähäisempiä –Esim. Kuopion päästöt (2010*) –ilman teollisuutta 755 kt CO2-ekv –teollisuus 174 kt CO2-ekv Kaupungeissa asuu suurin osa ihmisistä – isot kansanterveydelliset vaikutukset *CO2 raportti, Benviroc Oy

7 Kasvihuonekaasujen vähennyspolitiikat Kansainväliset ilmastopolitiikat – Kioton sopimus, EU-maat ratifioineet 2002 “Kioton pöytäkirja velvoittaa Euroopan unionin (EU-15) vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä yhteensä 8 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosina 2008–2012.” ( –EU “EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä sekä nostaa uusiutuvan energian osuus keskimäärin 20 prosenttiin loppukulutuksesta.” “Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2011 niin kutsutun tiekartan kohti vähähiilistä taloutta Tiekartan tavoitteena on määritellä kustannustehokas polku vähäpäästöiseen, ilmastoystävälliseen ja kilpailukykyiseen Eurooppaan.” (

8 Kansainväliset ilmastopolitiikat… Durbanin ilmastokokous 11/2011 “Durbanissa koolla ollut YK:n ilmastokokous on löytänyt kompromissin uudesta ilmastosopimuksesta, johon kaikki suuret maat tulevat mukaan. Uusi kansainvälinen, myös Kiinaa ja Yhdysvaltoja, sitova sopimus on määrä hyväksyä vuoteen 2015 mennessä, ja voimaan se tullee vuonna 2020.” (yle.fi )

9 Ilmastopolitiikat… Kansalliset: esim. Suomen ilmastopolitiikka “Suomi on sitoutunut EU:n sisäisen taakanjaon mukaisesti vakiinnuttamaan päästönsä 2008–2012 vuoden 1990 tasolle.” “Valtioneuvosto hyväksyi pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Strategiassa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä muun muassa energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia esittelee toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka. Lisäksi siinä esitetään visioita vuoteen 2050.”

10 Ilmastopolitiikat… Kaupunkien omat: Kuopion ilmastopolitiikka –Tavoitteita 40 % vähennys päästöissä 2020 mennessä (verrattuna vuoteen 1990) –Energiantuotto (Haapaniemi) –Rakennusten energiatehokkuuden kasvattaminen –Maankäyttö ja julkinen liikenne –Kulkuneuvojen teknologinen kehittyminen –ym. Kaupungin omassa energiankäytössä 9 % vähennys Paikalliset vs. kansalliset toimet –Kuopion kasvihuonekaasupäästöihin on suurin vaikutus Haapaniemen voimalan polttoainevalinnoilla Lähde: Pärjälä E. WP10 Kuopio City. Presentations of the 1st Urgenche workshop. Stuttgart, 2012.

11 Kuopion energiantuotto Haapaniemen voimalaitokset tuottavat kaiken kaupunkialueella käytetyn kaukolämmön ja 50 % Kuopion käyttämästä sähköstä Haapaniemellä käytetyt polttoaineet (2010) –Turve 84 % –Öljy 12 % –Biomassa 4 % Uusien voimalaitosyksiköiden myötä biomassan osuutta voidaan kasvattaa jopa 70 %:iin vuoteen 2020 mennessä  kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät tehokkaasti, terveysvaikutukset? Lähde: Pärjälä E. WP10 Kuopio City. Presentations of the 1st Urgenche workshop. Stuttgart, 2012.

12 Ilmastopolitiikat ja terveys Ilmastopolitiikat voivat vaikuttaa terveyteen monella tavalla riippuen siitä mitä valintoja tehdään esim. seuraavilla sektoreilla –Kaupunkisuunnittelu –Lämmityksen ja liikenteen energianlähteet –Rakennusmääräykset URGENCHE:ssa huomioidaan sekä terveys- että hyvinvointivaikutukset -Henkinen ja fyysinen terveys -Hyvinvointimittareita esim. DALY:t, unen häiriintyminen, annoyance -Sosioekonominen ulottuvuus

13 Esimerkkejä ilmastopolitiikoiden mahdollisista terveysvaikutuksista Energiatehokkaat rakennukset  kosteusvaurioiden mahd. lisääntyminen  terveyshaitat Energiantuotannon polttoainevalinnat  pienhiukkaspäästöt  terveysvaikutukset Liikenne- ja kaupunkisuunnittelu  ihmisten altistuminen mm. melulle ja pienhiukkasille, hyvinvointivaikutukset

14 URGENCHE: Tavoitteet… Optimoitu kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspolitiikka kullekin kaupungille –BAU ja kaksi päästöjen vähennysskenaariota vuodelle 2030 Vähennetään kulutusta Muutetaan energiantuotannon rakennetta –Erilaisten ilmastopolitiikoiden vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin tulevaisuudessa –Pyritään arvioimaan vaikutusten jakautumista eri sosioekonomisten ryhmien välillä

15 URGENCHE: Tavoitteet… Metodologinen tavoite - Nettipohjainen työtila kaupungeille kaupunkitason ilmastopolitiikoiden kehittämiseksi, soveltamiseksi ja jakamiseksi; myös muille kuin projektin kaupungeille - Opasnetissä toimivat laskevat malli(t). Tällä hetkellä valmiina energiatasemalli. - Edelliseen yhdistettävä politiikkamalli, tietokantoja (esim. IEQ)  terveysvaikutusmalli

16 Konseptuaalimalli - luonnos

17 Energiamalli

18 IEQ “dynaaminen tietokanta”

19 WP4 Building stock Sisältää osa-alueet –Rakennuskanta –Sisäilman/ympäristön laatu (indoor environment quality, IEQ) –Maankäyttö Käytännössä datan keräystä ja mallien kehittämistä Huomioita: –Erot kaupunkien välillä Kiinalaisista kaupungeista ei juuri rakennusdataa Eurooppalaisista voi olla paljonkin –Luokittelukriteerit eroavat eri lähteissä toisistaan – yhteensovittamisongelmat –Riittää kuitenkin että on jotain dataa, rakennetaan ensin mallia

20 Metodologiaa GIS (geographical information system) -pohjainen mallinnus, esim. rakennusten ikä ja energiankulutus, väestötiedot, liikennetiedot, päästöt, maankäyttö jne. Vaikutusmalli rakennettava siten, että se toimii kaikissa maantieteellisissä skaaloissa ja kaikilla datatarkkuuksilla Opasnet ja R-laskenta periaatteessa mahdollistavat tämän; ihmisten kouluttaminen. Jatkuvasti kehittyvä työtila. Suljettu vs. avoin wiki. Kaikki mikä on mahdollista tehdään avoimesti.

21 Kuopion rakennukset: ikä