Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Yleistietoja tiedonkeruusta Tilastokeskuksen valtakunnallinen opettajatiedonkeruu keväällä 2010 edellinen tiedonkeruu suoritettiin vuonna 2008 perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö vastausprosentti n. 90 OPH:n julkaisu ”Opettajat Suomessa 2010” julkistetaan Heljä Misukka, OAJ2

Esimerkkejä opettajakunnan sukupuolijakaumasta perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista 73 % naisia perusopetuksen rehtoreista 42,9 % naisia lukiokoulutuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista 66 % naisia lukiokoulutuksen rehtoreista 35,4 % naisia Heljä Misukka, OAJ3

Esimerkkejä opettajakunnan ikärakenteesta kaikista perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista 35 % 50-vuotta täyttäneitä luokanopettajista 32,1 % 50-vuotta täyttäneitä, suhteellisesti eniten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa, vähiten Itä- Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa ruotsinkielisessä koulutuksessa työskentelevät luokanopettajat keskimäärin nuorempia kuin suomenkielisen koulutuksen opettajat erityisopettajista 36,1 % 50-vuotta täyttäneitä, suhteellisesti eniten Lapissa ja Etelä-Savossa, vähiten Kainuussa ja Varsinais- Suomessa lukiokoulutuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista 41 % 50-vuotta täyttäneitä ruotsinkielisessä koulutuksessa työskentelevät keskimäärin nuorempia kuin suomenkielisen koulutuksen opettajat Heljä Misukka, OAJ4

Opettajien kelpoisuustilanteesta suhteellisesti suurimmat kelpoisuustilanteen parannukset erityisopettajien ja sivutoimisten tuntiopettajien ryhmissä vuoteen 2008 verrattuna Perusopetus suomenkielisistä rehtoreista ja päätoimisista opettajista 90,5 % kelpoisia, ruotsinkielisistä 81,3 % vuonna 2002 vastaavat luvut olivat 87,4 % ja 77,2 % luokanopettajista kelpoisia 95,7 % (suomenkielinen) ja 87,9 % (ruotsinkielinen) kelpoisia opettajia yli 95 % kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla (88,3 %) Heljä Misukka, OAJ5

Erityisopetus erityisopettajista kelpoisia 76,1 % (suomenkielinen) ja 74,8 % (ruotsinkielinen) erityisopettajien kelpoisuustilanteen muutokset: v ,8 %, v ,3 %, v ,2 % ja v ,1 % selviä alueellisia eroja kelpoisuustilanteessa: Keski-Suomi 92,8 %, Pohjois-Karjala 88,1 %, Uusimaa 64,3 % ja Päijät-Häme 69,2 % Heljä Misukka, OAJ6

Erityisopettajien kelpoisuus (%) 7 Lähde: Tilastokeskus

Lukiokoulutuksessa suomenkielisistä lehtoreista 97,5 % ja ruotsinkielisistä 95,2 % kelpoisia Vapaa sivistystyö kelpoisten opettajien osuus kasvussa; vuonna 2002 kelpoisia 68 % vuonna % muutos lähinnä kansalaisopistoissa paras kelpoisuustilanne humanistisella ja kasvatusalalla, kelpoisia 94 % heikoin tilanne sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla tutkinnon puuttuminen ja pedagogisten opintojen puuttuminen Heljä Misukka, OAJ8

OAJ:n kommentit huomenna Kelpoisuustilanne hyvä mutta laajennusohjelmien merkitys Ryhmäkokotiedot TVT:n osalta tilanne: perusopetuksen lehtoreista vain 1/3 henkilökohtaisessa käytössään tietokone, luokanopettajista alle puolella. Lukion lehtoreista alle 40 %:lla ja tuntiopettajista 1/4. Täydennyskoulutusvelvoite Heljä Misukka, OAJ9