Pääneuvottelija Sirkka Haunia Kööpenhaminan sitoumus: askel kohti vähähiilisempää maailmaa Sirkka Haunia, YSO, YM

Kööpenhaminan ilmastokokous  Suurin YK-kokous New Yorkin ulkopuolella – useampi kymmenen tuhatta rekisteröityä valtioiden, sidosryhmien, järjestöjen ja lehdistön edustajaa.  Lopputulos neuvoteltiin 29 maan ryhmässä viimeisen kokousvuorokauden aikana. Päämiestasolla. Viimeisen rutistuksen sorvasivat USA, Kiina, Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka.  Kööpenhaminan ilmastokokouksen lopputuloksena syntyi ns. Kööpenhaminan sitoumus (Copenhagen Accord), jonka pohjalta neuvotteluja jatketaan vuonna Sirkka Haunia, YSO, YM

Kööpenhaminan sitoumus  Vapaaehtoiset ilmoitukset kansallisista päästö- vähennystavoitteista ja -toimista mennessä − Sitoumusta tukevia osapuolia 94 ( )  Lämpötilan nousun rajoittaminen 2ºC  Ensimmäistä kertaa USA ja suuret kehitysmaat sitoutuneet kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön – Mukana 80% maailman kasvihuonekaasupäästöistä  Sitoumuksen arviointi vuonna 2015  Jatkomandaatti neuvotteluryhmille Cancunin osapuolikokoukseen saakka. Sirkka Haunia, YSO, YM

Sitoumuksen tärkeimmät elementit  Päästöjen vähentämisessä mukana sekä teollisuus- että kehitysmaat  Ensimmäistä kertaa kehitysmaiden tuetuille toimille raportointi- ja rekisteröintivelvollisuus  Perustetaan REDD+ -mekanismi  Luodaan perusta huomattavalle ilmastorahoitukselle  Sopeutumisen osalta vahva muotoilu rahoituksesta, LDC-maat, SIDS ja Afrikka saavat erityisaseman  Viittaus hiilimarkkinoiden rooliin lisätä ilmaston- muutoksen torjumisen kustannustehokkuutta  Mekanismi edistämään teknologian kehitystä ja siirtoa Sirkka Haunia, YSO, YM

Rahoitus  Kehitysmaille luvataan ns. lyhyen aikavälin ilmastorahoitusta yhteensä $30 miljardia − EU on sitoutunut 7,2 mrd EUR rahoitusosuuteen joulukuun Eurooppa-neuvostossa  Pitkän tähtäimen ilmastorahoituksen tavoitteena on $100 miljardia/vuosi vuoteen 2020 mennessä (yksityinen ja julkinen rahoitus)  Perustetaan uusi kansainvälinen ilmastorahasto, Copenhagen Green Climate Fund  Perustetaan uusi korkean tason elin tarkastelemaan potentiaalisia rahoituksen lähteitä  Hallinnointi: tasapuolinen edustus kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä Sirkka Haunia, YSO, YM

Sitoumuksen puutteita  Olennaisin heikkous: sitoumus ei ole laillisesti sitova eikä sen saavuttamista kirjattu tavoitteeksi  Päästöjen huippuvuosi puuttuu, samoin globaali päästötavoite vuosille 2020 ja 2050  Ei määritellä tarkemmin, mihin vertailujaksoon 2ºC:n nousu perustuu  Kahtiajako teollisuus- ja kehitysmaiden välillä säilyi  Rahoituksen ja teknologiamekanismien kehittäminen ja toimeenpano (esim. milloin perustetaan)  Hiilimarkkinat: puuttuu konkreettinen viittaus sekä jo olemassa oleviin että mahdollisiin uusiin mekanismeihin Sirkka Haunia, YSO, YM

Kööpenhaminan sitoumuksen voimaantulo  Maiden liittyminen ja liitteiden täyttäminen tammikuu/2010  Lyhyen aikavälin rahoituksen liikkeellelähtö  Kööpenhaminan sitoumuksen ja/tai sen elementtien vahvistaminen COP –päätöksillä Meksikossa  Laillisesti sitovan sopimuksen mahdollisuudet YK- järjestelmässä? Sirkka Haunia, YSO, YM

Teollisuusmaiden päästövähennys- tavoitteita MaaVähintäänEhdollinen maksimitarjous Vertailutaso Australia5-15 %25 %2000 EU20 %30 %1990 Japani25 %1990 Norja30 %40 %1990 Kanada17 %2005 Venäjä15 %25 %1990 Yhdysvallat17 %2005 Sirkka Haunia, YSO, YM

Kehitysmaiden päästövähennystoimia MaaPäästövähennys toimiVertailutaso Brasilia36,1-38,9 %2020 Etelä-Afrikka34 % (poikkeama BAU:sta)2020 Intia20-25 % (päästö- intensiteetti) 2005 Kiina40-45% (hiili-intensiteetti)2005 Meksiko30 % (BAU:hun verrattuna)2020 Sirkka Haunia, YSO, YM Kehitysmaiden päästövähennystoimet ovat vapaaehtoisia ja suuri osa toimista riippuu teollisuusmaiden rahoituksesta.

Merkitys EU:lle ja Suomelle  Kööpenhaminan kokouksen lopputulos ei vastannut EU:n odotuksia, joten EU:n päästöjen vähennystavoite jää tässä vaiheessa 20 %:iin  EU:lla kuitenkin yhä mahdollisuus siirtyä korkeampaan lukuun  EU:n ilmasto- ja energiapaketti sisältää jo yhteisen lainsäädännön, jossa sitouduttu 20 %:n päästövähennystavoitteeseen  Hiilimarkkinat reagoineet maltillisesti  Suomi luvannut 110 milj. euroa ilmastorahoitusta vuosille  Suomelle tärkeä neuvottelukysymys hiilinieluista jäi Kööpenhaminassa ratkaisematta Sirkka Haunia, YSO, YM

Avoimia kysymyksiä  Riittävätkö maiden päästövähennykset kahden asteen tavoitteen saavuttamiseen?  Sovittujen elementtien (mm. uuden rahaston, lyhyen aikavälin rahoituksen) tehokas toimeenpano?  Miten vahvistaa YK:n roolia ilmastotyössä ja jatkaa neuvotteluita positiivisessa hengessä?  Kuinka päästään kattavaan ja laillisesti sitovaan sopimukseen? esittäjän nimi / organisaatio / mahdollinen avainsana

Kiitos! Sirkka Haunia, YSO, YM