Radiokemian laboratorion 50 vuotta professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto

Suomalaisen radiokemian synty Jorma K Suomalaisen radiokemian synty Jorma K. Miettinen – Suomen radiokemian isä Aloitti radionuklidien käytön biokemiallisessa tutkimuksessa 1952 Aloitti radiokemian opetuksen, ensimmäinen ”Radioisotooppikurssi” 1956 Aloitti ydinasekoelaskeuman radionuklidien ravintoketjututkimuksen 1959

Petteri, minun lienee syytä huomauttaa, että lukuisissa vaikutusvaltaisissa julkilausumissa on asetuttu vastustavalle kannalle ydinaseitten käyttöön nähden (Kari: HS 1955)

RADIOKEMIAN LAITOKSEN PERUSTAMINEN Jorma K. Miettinen nimitetään radiokemian vt. professoriksi 1.7.1962  Radiokemian laitos Tarpeet radiokemian laitoksen perustamiseen: Radionuklidien käyttö tutkimuksessa Ydinasekoelaskeuman vaikutusten selvittäminen Ydinvoiman käyttöönoton näkymät

Radiokemian laitos vuonna 1962 Professori, kolme laboratorioinsinööriä, kaksi assistenttia, teknikko, toimistosihteeri (8 henkeä  yli 30 henkeä vuonna 2012) 1959-1964 1964 (Unioninkatu 35) 1995 (Kumpula) Väliaikaistilat

Lapin projekti (1960- ja 1970-luvut) 1959 havaitaan Lapin maidossa Etelä-Suomea korkeampia 90Sr-pitoisuuksia 1960 aloitetaan Lapin ympäristö- ja ravintonäytteiden keräys ja mittaus 1961 aloitetaan saamelaisten radioaktiivisuusmittaukset

Kriittisin ravintoketju 137Cs jäkälässä  porossa  ihmisessä Eteläsuomalaiset

Transuraanitutkimukset Tsernobylin Pu Suomessa Ydinasekoelaskeuman Pu ja Am ympäristössä ja ravintoketjuissa (1973 ) Tsernobylin onnettomuuden (1986) laskeuman Pu:n, Am:n,Cm:n ja Np:n levinneisyys Suomessa ja käyttäytyminen ympäristössä

Luonnon radionuklidien tutkimukset Pääpaino 1990-luvun lopulta alkaen U, Ra, Po ja radiolyijy: Porakaivovesissä Metsämaassa  sienissä ja marjoissa Kaivosteollisuuden jätteissä

???

YDINVOIMALOIDEN TULO SUOMEEN Pyhäjoki (2020) Olkiluoto Loviisa

YDINJÄTETUTKIMUS SUURIMMAKSI TUTKIMUSALUEEKSI Ydinjätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyvä tutkimus alkaa Radiokemian laitoksella 1970-luvun lopulla Laajimmaksi tutkimusalueeksi muodostuu ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden tutkimus, erityisesti Radionuklidien kulkeutuminen savipuskurissa ja maa- ja kallioperässä

AINUTLAATUISIA IONINVAIHTIMIA YDINJÄTELIUOSTEN PUHDISTAMISEEN Radiokemian laboratoriossa kehitetty ainutlaatuisia ioninvaihtimia ydinjäteliuosten puhdistamiseen Fortum tuottaa kolmea Radiokemian laboratoriossa kehitettyä vaihdinta Vaihtimia käytetty 20 vuoden ajan useilla ydinlaitoksilla maailmassa Kaksi vaihdinta valittu Fukushiman onnettomuudessa syntyneiden jäteliuosten puhdistamiseen

Radiolääkeainetutkimus Radiokemian laboratorioon syklotroni 1998 – 18F:n ja 18F-FDG:n tuotanto alkaa PET- ja SPECT-tutkimus: Kliininen diagnostiikka Lääketieteellinen tutkimus Lääkeainekehitys

Radiokemian koulutus Radiokemian maisteriohjelma HY:ssa ainutlaatuisen kattava maailmassa Keskimäärin neljä maisteria vuodessa – yhteensä 180 Tohtoreita vuoteen 1998 mennessä 12, tämän jälkeen 24 – tällä hetkellä 12 tohtorikoulutettavaa

Radiokemian professorit Jorma K. Miettinen 1962-1986 Timo Jaakkola 1988-2000 Olof Solin 2002-2003 Jukka Lehto 2005 -

Mihin ollaan menossa Tutkimuksen laadun parantaminen Edistyneimmät kemialliset menetelmät ja laitteet käyttöön Radionuklidien käyttäytymisen tutkimus atomi- ja molekyylitasolla Keskittyminen perusasioihin Tutkintojen tuottaminen Tieteellisten julkaisujen tuottaminen Tohtoriopiskelijoita riittävästi – perusopiskelijoiden määrän turvaaminen haaste Tavoitteet korkealla

Kiitos Maikki, Risto, Tuija, Martti, Raimo, Kerttuli, Anu, Pirkko, Jussi, Ripa, Teija, Heini, Esa, Susanna, Boyan, Malli, Nina, Jussi, Juuso, Annukka, Maarit, Merja, Stewart, Reijo, Mirkka, Mervi, Hanna, Sinikka, Elmo, Janne, Hanna, Katja, Ilkka, Kai, Santeri, Maria, Jenna, Lauri, Idris, Suvi, Sami, Daniela, Jari