INTERNET-TIEDONHAKU JA GOOGLEN EDISTYNYT KÄYTTÖ KIRAVO-projekti 2012 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra

Internet-tiedon olemus kaupallista, tieteellistä ja yhteiskunnallista tietoa tietoa mielipiteistä ja trendeistä Julkista, suojattua sekä yksityistä tietoa Ajankohtaisempaa tietoa saa paremmin kuin painetusta tiedonlähteestä

Internet-tiedon olemus Paljon materiaalia englanninkielisiltä alueilta, vähemmän Suomesta Internetissä julkaisemisen kynnys on matala Verkkotiedon luotettavuus ja sensuuri

Internet-tiedonhaun keveys Googlaamisen helppous Arkipäiväinen tiedonhaun mekaanisuus Vähimmän vaivan periaate Omia hakutaitoja ei pysähdytä miettimään Hakukoneiden mekanismeja ei tunneta

Googlea edistyneesti Googlen aika- ja kielirajaukset Google Instant Tarkennettu haku Google Scholar Google Kirjat

Internet-tiedonlähteiden arviointi Tekijän asiantuntemus Kuka on sivuston tekijä (henkilö/yhteisö)? Onko tekijän yhteystiedot mainittu? Annetaanko tekijän pätevyydestä tietoja sivustolla? Millainen maine tekijän taustaorganisaatiolla on? Viranomaisten, yliopistojen ja muiden vastaavien tiedontuottajien ylläpitämät sivut ovat usein keskimääräistä luotettavimpia.    

Internet-tiedonlähteiden arviointi Tiedonlähteen tarkoitus ja kattavuus Mikä tarkoitus tiedon tuottamisella on ollut? Kenelle sivu on suunnattu? Onko mielipiteet, mainonta ja faktat eroteltu toisistaan? Sisältyykö tietoon ideologisia tai poliittisia painotuksia? Onko tiedonlähde kattava esitys aiheesta? Mitä asioita aiheesta on jätetty käsittelemättä?

Internet-tiedonlähteiden arviointi Tiedon oikeellisuus Onko sivulla oleva tieto paikkansa pitävää, luotettavaa ja virheetöntä? Onko sivustolla lähdeluetteloa? Onko lähteet mainittu? Onko sivuston kieliasu virheetöntä? Löytyykö vastaavaa tietoa muista lähteistä?  

Internet-tiedonlähteiden arviointi Ajantasaisuus Milloin tiedonlähde on julkaistu internetissä? Päivitetäänkö sivustoa säännöllisesti? Onko käsiteltävä aihe sellainen, että se vaatii jatkuvaa päivittämistä? Toimivatko linkit?

Kuinka hakukoneet toimivat?

Uusi kirjoitus tai sisältö verkossa Verkkoa haravoivat hakurobotit ottavat haaviinsa kirjoituksen. Googlebot seuraa sivuja, joissa on paljon linkityksiä ja joihin on linkitetty. Sivu noudetaan. Hakiessasi tietoa Googlella, et hae tietoa koko verkosta vaan Googlen välimuistissa olevasta sisällöstä. Tiedonhaku Googlella. Google ehdottaa etukäteen erilaisia hakusanoja. Hakutulos luodaan.

Hakutulokseen sovelletaan Googlen omia suodatuksia. Google tuo hakutulokseen verkkosivuja, joissa on aiemmin vierailtu. Google lisää hakutulosten joukkoon viitteitä uutisista, tuotteista, videoista, kirjoista ym., mikä voi olla relevanttia tiedonhakijalle. Google voi painottaa trendikkäitä hakutuloksia.   Voit estää tämän poistamalla verkkohistorian käytöstä.

Verkkosivujen ranking-järjestys hakutuloksessa Tavallisessa tiedonhaussa hakukoneet seulovat internet-sivuja ja ajan myötä sivustoille kehittyy ranking-järjestys. Sivuston nouseminen hakutuloksen kärkeen johtuu osaltaan sivuston linkityksen paljoudesta. Tästä syystä Wikipedia nousee hauissa yleensä kärkeen Hakutulosten järjestys muuttuu hitaasti  

Google pyrkii järjestämään hakutulokset alueellisesti valikoiden eli se pyrkii tarjoamaan suomalaisille suomalaisia hakutuloksia Google personalisoi hakutuloksia Google arvottaa sivuja myös niiden tärkeyden mukaan ja antaa sivuille sitä korkeamman PageRank –arvon, mitä tärkeämpänä se niitä pitää.

Muita hakukoneita Metahakukoneet: hakee samaan aikaa monien eri hakukoneiden avulla esim. Dogpile Klusteroivat hakukoneet: luo erilaisia kategorioita aihepiirin mukaisesti esim. Yippy ja Carrot Clustering Reaaliaikaisen verkon hakukoneet esim. Twitter search, Topsy

Muita hakukoneita Visuaaliset hakukoneet esittävät hakutulokset visuaalisessa muodossa esim. RedZ, Quintura, oSkope Sosiaalisten yhteisöjen sisäinen haku esim. Facebook, Twitter, Slideshare, Delicious Kuva- ja videohaku esim. Flickr, Youtube

Syvä verkko Mikään hakukone ei pysty löytämään kaikkea, mitä verkossa on. Google ja muut hakukoneet löytävät vain pienen osan verkon informaatiosta Aineistoa, joka sijaitsee esim. salasanan takana tietokannassa, organisaation sisäverkossa tai kirjastojärjestelmässä. Tällaista aineistoa varten on olemassa ns. syvän verkon hakukoneet esim. Complete Planet