Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto / FinELib FinELibin noudattama lisensiointipolitiikka Sopimukset – FinELibin asiantuntijaseminaari 25.2.2004.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Rakenteellisen kehittämisen vaikutus lisenssipolitiikkaan Ari Alkio Ajankohtaista kirjastojuridiikasta, STKS,
Advertisements

Kohti uusia malleja: muuttuuko lisensiointi toimintaympäristön mukana? Erikoissuunnittelija Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto.
Kokoelmien kuvailun formaatteja ja standardeja Marit Olander Helsingin yliopiston kirjasto
Kansalliskirjasto, DSpace ja julkaisuarkistot FinnOA:n julkaisuarkistoworkshop, Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
F IN EL IB - KÄYTTÄJÄKYSELYN AINEISTON YLEISESITTELY - TUTKIMUSLAITOKSET FinELib toteutti syys-lokakuussa 2011 tutkijoiden elektronisten julkaisujen käyttöä.
KIRJASTO EH 03/2004 Maakuntakirjastojen PallasPro-suunnitteluseminaari Työryhmä: Selvitys elektronisten aineistojen yhteiskäytön pelisäännöiksi.
HelMet pilotoi uusia e-aineistoja
Ajankohtaista FinELib-sopimuksissa Terhi Manninen.
FinELib-palvelusopimukset
1 TEKIJÄNOIKEUDET TIETEELLISTEN LEHTIEN VERKKOJULKAISEMISESSA Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO.
ASIAKASLIITTYMÄ FinELib-päivä Ere Maijala Kansalliskirjasto.
Kansallinen tiedonhakuportaali – Pohjanmaan kirjasto.
SÄHKÖISET SISÄLLÖT: AJANKOHTAISET KUULUMISET Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjasto.
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja FinELib Päivi Jokitalo FinELib Lisensiointiseminaari
KAUSIJULKAISUPÄIVÄT ELEKTRONISEN AINEISTON HANKINTA YRITYSTIETOPALVELU – KEMIRA OYJ.
Elektronisen aineiston hallinnointi Aalto Yliopistossa LM Boat Show Mari Aaltonen, Aalto-yliopiston kirjasto.
E-kirjojen metadata Työryhmän työskentely vielä kesken Erkki Tolonen.
AMKIT-konsortio Voyager- ja muita IT-asioita… AMK-kirjastopäivät Rovaniemi Katri Vänttinen, kehittämispäällikkö.
FINELIB JA MUUT KONSORTIOT Kai Ekholm, prof., ylikirjastonhoitaja.
Primo Central Index –työpaja
Kristiina Hormia-Poutanen Mitä Suomessa voitaisiin tehdä? OPEN ACCESS-keskustelutilaisuus Opetusministeriö Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto.
FinElib Kansallinen elektroninen kirjasto (Kansalliskirjaston yksikkö)
Viitelistat tietopalvelusta tilauksesta –kenelle ja miten Leena Koivula HY:n käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Arja Niskala HY:n oikeustieteellisen.
Finna ja avoimen metadatan lisenssi Finnan konsortioryhmä Tapani Sainio, Kansalliskirjasto.
MARC Helsinki Kuopio Tampere Oulu Turku Ulla Ikäheimo & Arne Hedman.
Finnan kansallisen näkymän palvelukonsepti
Kansalliskirjaston käyttäjäkysely 2008 Opetusministeriön kirjastopäivät Aki Kangas.
Relais – kaukopalveluohjelmiston tilannekatsaus Triangelipäivä, Helsinki Minttu Hurme, Päivi Järvinen.
TURUN YLIOPISTON OSAORGANISAATIOPILOTTI Turun yliopiston kirjasto Leena Järveläinen
OPAC vai WWW Miten elektroniset kausijulkaisut löytyvät? Kausijulkaisupäivä
Tutkijan identifiointi kansallisella tasolla Hanna-Mari Puuska, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
FinElib-päivä Kai Ekholm. Strategiset teesit 1.Digitaalinen kirjasto kansalaisten käyttöön 2.Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen digitoinnilla.
KDK-asiakasliittymä – ajankohtaista Syyskuu 2010 Kristiina Hormia-Poutanen.
Elektronisten aineistojen käyttöoikeudet - FinELib lisenssisopimukset.
FinELib-aineistojen kilpailuttamisen hyödyt ja haasteet FinELibin asiantuntijaseminaari Toni Vesterinen.
Kausijulkaisupäivä Helsinki Esa-Pekka Keskitalo Kansalliskirjasto DOMS – DIGITAALISEN AINEISTON HALLINTAJÄRJESTELMÄ.
ELEKTRA - kotimaisia tieteellisiä artikkeleita sähköisessä muodossa Alustus Vapaa pääsy tieteelliseen tietoon -seminaarissa Jyrki Ilva
FinELib-aineistojen kilpailuttaminen Osa FinELibin aineistoista (vuosittain n aineistoa) kilpailutetaan hankintalain mukaisilla menettelyillä Aineisto.
Mitä uutta Haltissa kirjastoille
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Kuvailun muutoksen ohjaus Ryhmien roolit KUMEA:n kokous
Verkkoaineiston käyttäjätilastoinnin kehittäminen Ari Alkio Asiantuntijaseminaari
Leena Salminen Kansallinen elektroninen kirjasto Halti-tietokannan esittely ( FinElib-päivä
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Finna-projektisuunnitelma 2015 ja siirtoresursointi 2015–2016 Konsortioryhmän kokous Kristiina Hormia-Poutanen.
DViikki Kokemuksia kokotekstien taltioinnista DSpace-ohjelmistolla Kimmo Koskinen Viikin tiedekirjasto.
Ajankohtaista FinELib-konsortiossa, kevät 2007 Yleisten kirjastojen neuvosto Arja Tuuliniemi
Kausijulkaisupäivä Aineistojen saannin mahdollisuudet Kirjastokonsortiot Oili Puukko Terveystieteiden keskuskirjasto
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Sähköisen julkaisemisen päivä.
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut FinELib ja Open Access Arja Tuuliniemi, palvelupäällikkö, FinELib Kirjastojuridiikan seminaari
Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Minna Marjamaa, Laurea ja Tiina Tolonen, Oamk Tämä teos on lisensoitu Creative.
OA julkaisemisen lisenssit Terhi Manninen, Kansalliskirjasto Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele.
Open Access -lehtien julkaisumaksujen organisointi Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen.
Miten FinELib-neuvottelut edistävät avointa julkaisemista?
Tutkimusjulkaisujen avoin julkaiseminen
Kotilava Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan
Suomen yleisten kirjastojen tilastot Tilastot.kirjastot.fi
Kansallinen metatietovaranto E-aineistot Melindassa
Miten löytää vaihtoehtoisia polkuja artikkeleiden luo Tietoresurssit ja avoimet aineistot Paula Mikkonen, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto,
Mukaan Finnaan - liittymisprosessin vaiheet
OA julkaisemisen lisenssit ja muut ehdot
Kirjastojen taustajärjestelmän uusiminen ja hankintaan liittyviä asioita Keskustelutilaisuus Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (lähde: finna.fi)
SFX-linkityspalvelu ja Primo Central Index osana Finna-palvelua
Julkaisuneuvotteluiden tilanne
Aineistotyyppi työpaja
Books, Libraries and Open Access Avoimen tutkimuskirjallisuuden edistäminen Helsingin yliopiston kirjastossa Marjo Kuusela Helsinki University Library.
Työpaja: englanninkielisiä tiedonlähteitä mediatekniikan opiskelijoille Kevät 2014, Kaisu Sallasmaa.
Tieto tutkijan työpöydälle
Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto / FinELib
Kansallisesta kokoelmapolitiikasta ja Varastokirjaston roolista siinä
Matri-kokous Fao ja Agris
Mitä SFX-ylläpitäjän kannattaa tietää e-aineistojen hankinnasta
Esityksen transkriptio:

Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto / FinELib FinELibin noudattama lisensiointipolitiikka Sopimukset – FinELibin asiantuntijaseminaari

Lisensiointiprosessi 1. Valinta 2. Alustava neuvottelu 3. Konsortion muodostus 4. Lisenssisopimus- neuvottelut 5. Käyttöönotto 6. Käyttö- tilastot 7. Sopimuksen uudistus markkinointi tiedotus arviointi talous

Miksi lisensiointiperiaatteet? KIRJASTOT –yhteiset periaatteet kansainvälisesti –suuntaviivat neuvotteluille –neuvotteluvoima –sopimusten laatu –neuvottelujen valmistelu KUSTANTAJAT –kirjastot tärkein asiakasryhmä –kirjastojen tavoitteiden tunnettavuus –sopimusten laatu –neuvottelujen valmistelu

Lisenssineuvottelut Hinta –konsortion koko FTE –historiallinen tilauskanta Sopimusehdot –lisensiointiperiaatteet –muut esim. mallisopimusten suositukset

Lisensiointiperiaatteet Suuntaviivat neuvotteluille Osa ehdoista “must” –käyttäjät ja ”perus”käyttöoikeudet –site (1 organisaatio= 1 site) –pitkäaikaiskäyttö Joidenkin kohdalla neuvotteluvara –ILL –tilastot –noudatettava laki

Lisensiointiperiaatteet LIBER – –1997 ( Hollanti, Saksa); 1998 (LIBER) ICOLC – 2001currentpractices.htmhttp:// 2001currentpractices.htm –1998, 2001, 2004 (tulossa) –konsortiot maailmanlaajuisesti hyväksyneet

LIBER 1 Yleisiä periaatteita 2 Tiedonsaanti ja käyttö 3 Säilytys, formaatit ja yhteensopivuus 4 Palvelut ja kustannukset 5 Tieto käytöstä 6 Muuta

LIBER 1 Yleisiä periaatteita –kirjastot toimivat konsortioina –kirjastot noudattavat sopimuksissaan LIBER-periaatteita –tavoitteena sopimuksissa on palvella suurta käyttäjäkuntaa –”non-cancellation” ehtoa ei hyväksytä

LIBER 2 Tiedon saanti ja käyttö Käyttäjät –opiskelijat, tutkijat –henkilökunta –paikallisasiakkaat kirjastoissa –FTE –luvut (Full Time Equivalent)

LIBER 2 Tiedon saanti ja käyttö Käyttö –fair practices: rajoittamaton oikeus selailla, tulostaa ja tallentaa aineistoa ei-kaupallisiin, opetus- tai tutkimustarkoituksiin FinELib: –kurssipaketit –artikkelien /viitteiden välitys kollegoille tieteellisen kommunikoinnin nimissä

Tiedon saanti ja käyttö –oikeus kaukopalveluun (paperi, fax, ) e-kaukopalvelusta neuvotellaan erikseen –pysyvä käyttöoikeus siihen aineistoon, josta on maksettu LIBER

3 Säilytys, formaatit ja yhteensopivuus - perustuu standardeihin (z39.50, OpenURL) –formaatit (PDF, HTML, SGML) –lisensioidut tietosisällöt täytyy voida integroida kirjastojen palveluympäristöön

LIBER 4 Palvelut ja kustannukset –e-version pitää olla käytettävissä ennen painettua –e-only hinta max. 80% painetun hinnasta –bibliografisen tiedon tulee olla konsortion käytettävissä

LIBER 5 Tieto käytöstä –yksittäisen käyttäjän anonymiteetti pitää turvata –käyttötilastoja voitava saada 6 Muuta –indemnity –kansallinen lainsäädäntö

ICOLC 2001 . Hinnoittelu- ja hankintamallit 2. E-lehtien käytettävyyden parantaminen 3. Pitkäaikaiskäyttö ja arkistointi

1. Hinnoittelu- ja hankintamallit –tausta Julkaisujen hinnat nousevat inflaatiota nopeammin Kirjastojen on vaikea ylläpitää nykyisiä kokoelmia Nimekkeitä pitäisi voida valita ICOLC

1. Hinnoittelu- ja hankintamallit 1.1 Print Plus -> Electronic Plus Hinnoitteluperuste e-versio Painetun hankinta optio E-lehti + painettu painetun hinnalla 1.2 Valinta ”pay-by-the-drink” options – print on demand Lehtivalikoiman hankinta

ICOLC 1.3 Ei uudelleen paketointia –esim EBSCOHost; Proquest ABI –Vaarana samasta sisällöstä maksaminen useaan kertaan 1.4 Toimijoiden muuttuvat roolit –välittäjät 1.5 Käyttötilastot – 1.6 Hinnoittelumallit erityyppisille maille –kehitysmaat

ICOLC 2. E-lehtien käytettävyyden parantaminen 2.1 Täydellinen ja pysyvä sisältö ei lehtien poistoa kesken sopimuskauden ei embargoa painetussa ja e-versiossa sama sisältö 2.2 Fair use (LIBER) 2.3 Linkitys 2.4 Ei-englanninkielinen sisältö sisältö sopimuksen kieli

ICOLC 3. Pitkäaikaiskäyttö ja arkistointi 3.1 Pysyvä käyttöoikeus lisensioituun aineistoon paperi ei ole e-lehtien oikea arkistointiformaatti 3.2 Arkistoinnin kustannuksista keskusteltava 3.3 Arkistointimallit Kustantajien tarjottava lyhyen aikavälin ratkaisu Vaihtoehtoisia ratkaisumalleja etsittävä

Lisenssipolitiikan tarkistus - muutospaineet Toimintaympäristön muutokset –Julkaisutoiminnan muutokset OA-julkaiseminen –Teknologian kehittyminen Ohjelmistot (esim. MetaLib) Standardit, formaatit (Open URL, OAI) –Uusia / erilaisia e-aineistoja –Uusien hinnoittelumallien tarve Painettujen lehtien tilauskantaan perustuva hinnoittelu aikansa elänyt Inflaatiota suuremmat hinnankorotukset

Lisenssipolitiikan tarkistus osallistutaan kv keskusteluun –ICOLC-kokous huomioidaan muutokset omissa linjauksissa tarkistetaan pitkäaikaiskäytön ehdon soveltamista eri tyyppisiin aineistoihin kevään 2004 aikana

Pitkäaikaiskäyttö pyritään saamaan pitkäaikaiskäyttöoikeus aineistoon lyhyen aikavälin ratkaisu –kustantajan palvelin pitkän aikavälin ratkaisu –luotettava taho esim. kansalliskirjasto

Pitkäaikaiskäyttö pitkäaikaiskäyttöoikeus välttämätön –primaariset e-lehdet (ACS, Elsevier, Springer) –e-kirjoista monografiat –”pysyvät” hakuteokset neuvotteluvara –e-lehdet ja e-kirjat välittäjien palveluissa ( EBSCOHost, ABI Inform) –viitetietokannat –kuvatietokannat

Pitkäaikaiskäyttö – miksi periaatetta tarkistettava? tarve pitkäaikaiskäyttöön eri aineistotyypeillä erilainen tiukka politiikka on estänyt erityisesti viitetietokantojen lisensiointia huonot pitkäaikaiskäytön ratkaisut –perustuvat usein esim. cd-romeihin tietokantojen perustaminen Suomeen kallista (PCI)