Tieto tutkijan työpöydälle

Esitys aiheesta: "Tieto tutkijan työpöydälle"— Esityksen transkriptio:

1 Tieto tutkijan työpöydälle
Tieto tutkijan työpöydälle! Kysely elektronisten julkaisujen käyttäjälle , FinElib Tavoitteet: - mitkä tieteelliset julkaisut ovat tutkijoille tärkeitä - vastaavatko saatavilla olevat elektroniset julkaisut tutkijoiden tarpeita minkälaisia ongelmia tutkijat ovat kohdanneet käyttäessään elektronisia julkaisuja Mukana myös ajankohtaiset aiheet: - kansainvälistä ja monitieteistä tutkimustyötä tekevien tutkijoiden tiedonsaanti sekä aineistohankintojen rahoittaminen - Saada tietoa kirjastoille ja tietopalveluille tutkijoille suunnattujen e-aineistopalvelujen kehittämiseen

2 Kyselyn toteutus TTY:ssä
Kyselyä markkinoitiin kirjaston kotisivuilla, eKirjastossa, yliopiston intrassa sekä lähettämällä sähköpostia laitosten kehittämispäälliköille sekä suoraan tutkijoille. Vastauksia saatiin 132 kappaletta Vastaajien ikä keskimäärin 34 vuotta 1/3 naisia, 2/3 miehiä Tohtorintutkinto tai vastaava 35,11 % Vastaajien ammattiasema. Tutkija/erikoistutkija 39 % Tohtorikoulutettava 26 % Tutkimusavustaja 14 % Professori tai yksikön johtaja 8% Yliopistonlehtori 5 % Yliopisto-opettaja 2 % Muu 6 %

3 Yhteistyö muiden tutkijoiden kanssa.. Kansainvälinen yhteistyö…
Yli 77% teki jatkuvasti tutkimus- ja julkaisuyhteistyötä Vajaa neljännes tuki sitä satunnaisesti Vajaa neljännes teki jatkuvasti muiden tieteenalan tutkijoiden kanssa ja satunnaisesti liki puolet Kansainvälinen yhteistyö koettiin oman työn kannalta tärkeäksi (liki 50%)

4 Kuinka suuri osa työajasta kuluu seuraaviin tehtäviin?
Uuden tuotteen ja tekniikan kehittäminen Huomattava (31 %) tai kohtalainen osa (29 %) Tieteellisen kirjallisuuden tai lähdekirjallisuuden lukeminen Huomattava (25 %) tai kohtalainen osa (54 %) Tutkimusaineiston keruu ja analyysi Huomattava (28 %) tai kohtalainen osa (44 %) poistetaan

5 Kuinka suuri osa käyttämistäsi tieteellisistä julkaisuista on saatavissa elektronisessa muodossa

6 Millaisia julkaisuja luetaan ja kuinka usein?
Vertaisarvioidut kansainväliset lehtiartikkelit Suurin osa (80%) lukee vähintään viikoittain Vertaisarvioidut konferenssijulkaisut Lähes puolet (46 %) lukee vähintään viikoittain Yli puolet (53 %) lukee kerran kuukaudessa tai harvemmin Vertaisarvioidut artikkelit kokoomateoksessa Liki neljännes (23 %) lukee vähintään viikoittain Suurin osa lukee kerran kuukaudessa tai harvemmin (63 %) Kerran kuukaudessa tai harvemmin Vertaisarvioidut suomalaiset tieteelliset lehtiartikkelit - kerran kuukaudessa tai harvemmin 42,64 %), En lainkaan 54,26% Vertaisarvioidut artikkelit kokoomateoksessa -

7 Millaisia julkaisuja luetaan ja kuinka usein?
Tieteelliset monografiat Yli neljännes (27%) lukee vähintään viikoittain Yli puolet (60 %) lukee kerran kuukaudessa tai harvemmin Tutkimusraportit/ Working papers Alle neljännes (22%) lukee vähintään viikoittain Käsikirjat tai hakuteokset Liki yksi kolmannes (30 %) lukee vähintään viikoittain Yli puolet (57 %) lukee kerran kuukaudessa tai harvemmin Kerran kuukaudessa tai harvemmin Vertaisarvioidut suomalaiset tieteelliset lehtiartikkelit - kerran kuukaudessa tai harvemmin 42,64 %), En lainkaan 54,26% Vertaisarvioidut artikkelit kokoomateoksessa -

8 Millaisia julkaisuja luetaan ja kuinka usein?
Standardit Alle viidennes (16%) lukee vähintään kerran viikossa Alle puolet (45%) lukee kerran kuukaudessa tai harvemmin Liki kaksi viidesosaa (39 %) ei lue lainkaan Lainsäädäntö Hieman yli kolmannes (31 %) lukee kerran kuukaudessa tai harvemmin Ei lainkaan ( 62 %) Tilastot Alle puolet (44%) lukee kerran kuukaudessa tai harvemmin Ei lainkaan (51%) Standardit 15 % lukee vähintään kerran viikossa, näistä 3,13 % päivittäin Lainsäädäntö Alle 10 % lukee viikoittain, näistä 2,34 % päiviitäin Vertaisarvioidut suomalaiset tieteelliset lehtiartikkelit - kerran kuukaudessa tai harvemmin 42,64 %), En lainkaan 54,26% Vertaisarvioidut artikkelit kokoomateoksessa -

9 Miten julkaisuja luetaan?
Tieteelliset lehtiartikkelit Tietokoneelta (85 %) Tulostettuna ( 72 %) Painettuna tai kopioituna (28 %) Tieteelliset monografiat (kirjat) Painettuna tai kopioituna (74 %) Tietokoneelta (55 %) Tulostettuna (22 %) Käsikirjat tai hakuteokset Tietokoneelta (65%) Painettuna tai kopioituna (63%) Tulostettuna (23%) Mobiililaitteiden , esim iPaD, e-kirjalukijaa käytettiin eniten tieteellisten lehtiartikkelien lukemiseen (10%)

10 Minkäikäisiä julkaisuja käytät työssäsi?
Alle vuoden vanhoja paljon 59%, jonkin verran 41% 2-5 vuotta vanhoja paljon 80%, jonkin verran 20 % 8-10 vuotta vanhoja paljon 41%, jonkin verran 58 % Yli 10 vuotta paljon 13 %, jonkin verran 78 % Yli 20 vuotta jonkin verran 61%, en lainkaan 31 % Myös muiden kuin oman tieteenalan julkaisuja luetaan

11 Mistä aloitat tiedonhaun? Valitse kolme, joita käytät eniten

12 Mistä aloitat tiedonhaun? Muu kanava, Avoimet vastaukset
Google Scholar 6 kpl IEEE Xplore 3 kpl SciFinder 2 kpl ACM Digital Library 1 kpl Pubmed 1 kpl katsausartikkelit, jotka valmiina hyllyssä viittaukset artikkelissa

13 Mitä apua toivot kirjastolta?

14 Mistä lähteistä tai minkä kanavan kautta saat tarvitsemasi tiedon?
Mistä/miten etsin tarvitsemaani tietoa? Jatkuvasti % Satunnaisesti % En koskaan % Hakusanahaulla e-aineistoista 69 25 6 Lähdeviittausten kautta elektronisista tietokannoista tai julkaisuista 71 24 5 Selailemalla painettuja aineistoja 9 55 36 Selailemalla elektronisia aineistoja 40 Tutkimusryhmän arkistosta 12 33 Kollegalta saadun vinkin perusteella 19 72 Saan julkaisuja suoraan kollegalta 13 15 Kirjaston/tietopalvelun henkilökunnan avustuksella 2 22 76 Sähköpostitiedotteiden kautta 37 57 RSS syötteiden kautta 3 82

15 Yhteenvetoa avoimista vastauksista
Kommentteja elektronisten aineistojen hankintaan Alan tärkeimmät huippulehdet Keskeisistä lehdistä myös vanhat vuosikerrat Mitä ongelmia aineistojen käytössä? Tietokantojen pirstaleisuus ja moninaisuus Verkkokirjojen yhteishaun puute Verkkolehtien saatavuus ei ole aina selvä (järjestelmät eivät keskustele keskenään Konferenssijulkaisuja ei ole saatavana riittävästi

16 Mitä tarvitsemiasi julkaisuja et saa elektronisessa muodossa?
 Naturen alasarjat  Yliopistoltamme puuttuu oikeudet useisiin peruslehtiin, kuten: -Naturen alalehdet, methods, photonics, communications, materials, nanotechnology jne    Lehtien vanhat vuosikerrat  -Lehtien vanhoja julkaisuja (esim 1800 luvun loppu/1900 luvun alku). Yliopistolla on myös aika rajatut oikeudet osaan lehdistä. Vanhoja ei-skannattuja artikkeleita Konferenssijulkaisut  Yksittäisiä lehtien/kustantajien aineistoja - Esim. IOP science:n julkaisut, esim Nanotechnology- lehti - RSC:n julkaisut, esim. Chem Comm, Nanoscale, J. Mater Chem PNAS Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, Kirjoja, väitöskirjoja Vanhat patentit Standardit