Sosiologian johdantokurssi 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ke Unioninkatu 40 Sali 1 - pe Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu pe klo Unioninkatu 40 Sali 1 - Uusinta ke klo Unioninkatu 40 Sali Bauman: Sosiologinen ajattelu (sivuaineopiskelijat) - Saksala Muutoksen sosiologia (pääaineopiskelijat)

Luento 6 - 7: LUOKKA … jatkuu

► Jos yhteiskunnassa vallitsee "moraalista tai poliittista eriarvoisuutta" (Rousseau), niin miksi sosiaalinen järjestys ei sorru eturyhmien välisiin ristiriitoihin, kutsutaanpa ryhmiä millä nimellä tahansa järjestystä?

Karl Marx: Das Kapital ► Riistosuhde piiloutuu yhdenvertaiseen vaihtosuhteeseen (työsopimus). Laskuesimerkki:  c = pysyvä pääoma(4 arvoyksikköä)  v = vaihteleva pääoma (4 arvoyksikköä)  s = lisätyöaika (4 arvoyksikköä)  tuotearvo = c + v + s = 12  sijoitettu pääoma = c + v = 8  arvotuote = v + s = 8  työvoiman arvo = 4, lisäarvo = 4

Kapitalismin kehitys ja luokkaristiriidat  Riiston aste s:v Työläisten intressinä on lyhentää työaikaa ja kohottaa työvoiman arvoa. Keinona järjestäytyminen sekä lainsäädäntö.  Työaikalainsäädäntö alkoi kehittyä 1900-luvun alussa. Palkalliset vuosilomat 1930-luvulta alkaen.  Eläkelainsäädäntö 1930-luvulta alkaen, kansaneläke 1956, työeläkejärjestelmä 1962  40 tunnin työviikko 1960-luvun lopulla

 Voiton suhdeluku s:(c + v) pyrkii laskemaan kun tuotantomenetelmät tehostuvat pysyvää pääomaa lisäämällä  Vastatendenssejä ► s:v (riiston aste) kasvaa ► työvoiman arvo kasvaa suhteessa tavaroihin (7% työvoimasta tuottaa elintarvikkeet EU-15:ssa) ► palkkaerot kasvavat (matalapalkkaiset palvelualat) ► kansainvälinen työnjako

Teollisuuskapitalismin luokkadynamiikka ► Tuloluokat (revenue classes): työpalkka, voitto, maankorko ► Tulomuotojen sekoittuminen, luokkajaon tunnistaminen vaikeaa ► Kasaantuminen, monopolipääoma ► Ylituotanto – alikulutus ► Maankorko: kiinteistöjen hinnat kohoavat ►  Eriarvoisuus monimuotoistuu

Sosiaalinen liikkuvuus ► Muuttuva tuotantorakenne, suoritusperustainen valikointi, suuret organisaatiot lisäävät liikkuvuutta, MUTTA MITEN JA MILLAISIN VAIKUTUKSIN? ►

Liikkuvuusteorioita  1. ”Marxilainen” kurjistumisteoria ja globalisaatio  2. liberaali teoria  3. rakenneteoria  4. elämäntapaluokat: luokkarakenteen kulttuurinen uusintaminen

► 1. "Marxilainen" kurjistumisteoria ja globalisaatio: kasaantuminen ja pääomien keskittyminen  suistaa pienyrittäjät työläisiksi (liikkuvuus alaspäin)  heikentää kaikkien palkkatyöläisten asemaa  ”finanssipääoma”, globalisaatio, aiheuttaa palkkakilpailua alhaisen elintason maiden kanssa  verokilpailu heikentää kansallisia mahdollisuuksia tulojen tasaamiseen

► 2. Liberaali teoria: sekä absoluuttinen että suhteellinen liikkuvuus kasvaa teollistumisen myötä. Liikkuvuus lisää yhteiskunnan kiinteyttä (Blau & Duncan 1967)

► 3. Rakenne-teoria: vain absoluuttinen liikkuvuus kasvaa --> jäykistyminen seuraa. ”The Constant Flux” (Erikson & Goldthorpe 1992): suhteellinen liikkuvuus onkin vakio! (Englanti, Ranska, Saksan lt, Unkari, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Puola, Skotlanti, Ruotsi, USA, Japani, Australia)  aineistot kuvasivat nopean liikkuvuuden aikaa  suhteellinen liikkuvuus kuvaa vain vanhempien ja lasten ammattien riippumattomuuden astetta (isä-poika)  mutta ei ota huomioon, että sosiaalisesti kohonneiden määrä oli tuona aikana suuri

► Viime vuosisadan lopulla sosiaalinen kohoaminen vähentynyt ja liikkuvuus alaspäin lisääntynyt (kerrostumarakenteen jäykistyminen) ► Liikkuvuuden rakenne ei välttämättä vaikuta eriarvoisuuteen ► Koulutuksen asema keskeinen ► Valikoituminen ylläpitää kerrostuma- tai luokkajakoa myös nopean teollistumisen aikana; kaikki eivät hyödy koulutuksesta yhtä paljon (Aro 2003)

4. Liikkuvuutta jarruttava tekijä: elämäntapaluokat. Elämäntapa sosiaalistaa ihmiset siihen luokka- asemaan, jossa he varttuvat aikuisiksi

Elämäntapaluokat ► Adam Smith, Thorstein Veblen, Max Weber ► Pierre Bourdieu:  taloudellinen ja kulttuurinen pääoma  erottautumiskamppailu  habitus  statusmonopolit ► Birmingham School (CCCS Centre for Contemporary Cultural Studies): Miksi työläisten lapset päätyvät työläisiksi?  nuorisokulttuurit  homologia  myönteiset itsemäärittelyt

Bourdieu: taloudellinen ja kulttuurinen “pääoma” kulttuurinen pääoma taloudellinen pääoma vanha eliitti uusrikkaat rahvas intellektuellit

Society made visible: ► On siis toistettava kaikenlaisia mekaanisia selityksiä vastaan, että sosiaalisen todellisuuden kokemus on mieltämistä; mutta on yhtä tärkeää todeta, että ensikäden mielle on harhainen. Elinehtojen ja habituksen alkemia muuntaa pääomien jakautumisen havaituiksi eroiksi, jonka objektiivinen totuus jää hämärän peittoon. (Bourdieu 1984: 172; suomennos PS). ► HUOM! ”salaisuus” luokkasuhteiden uusintamisen edellytys

Uusia eriarvoisuuden ulottuvuuksia ► Kansainvälinen työnjako (globalisaatio) ► Syrjäytyminen (yksilöllistynyt, moniulotteinen köyhyys) ► Tulojen mukainen eriarvoisuus ja köyhien määrä ovat kasvaneet 20 vuodessa OECD- maissa, kulutuksella mitattuna ei niin selvästi

Päätelmiä ► Eriarvoisuuden ja luokan käsitteet syytä erottaa toisistaan ► Luokka on toimintaa ja rakennetta yhdistävä käsite ► Luokkien tunnistaminen nykykapitalismissa vaikeaa ► Eriarvoisuus on lisääntymässä globaalisti ja kehittyneissä kapitalistisissa maissa ► Ammattiaseman perusteella liikkuvuus tod. näk. vähenee, Suomessa tulokset epävarmoja ► Eriarvoisuutta on monta tyyppiä ja siihen on monia syitä ► Kulttuuriset tekijät uusintavat eriarvoisuuden rakenteita ► Yksilöllinen köyhyys (syrjäytyminen) on keskeinen eriarvoisuuden tyyppi kehittyneissä maissa ► Luokka- ja eriarvoisuuskäsitteet ovat osa yleistä yhteiskuntateoriaa