Rannikkovedet kuntoon vuoteen 2020 mennessä?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ohjelmaperusteiset tuet
Advertisements

Iida, Jasmina ja Joni. Vesiensuojelun tavoitteet  Vesiensuojelun tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene.
1 EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden käsittely Hankkeiden käsittelystä on maininta - Rakennerahastolaissa, - valtioneuvoston rakennerahastoista.
Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen
Varsinais-Suomen koulutusstrategia Toisen asteen ammatillinen koulutus - aikuiskoulutus Päivi Lehtinen1.
Kehittämistoiminta Terttu Kiviranta kehittämisjohtaja
Hyödynarviointi vesistöjen kunnostushankkeissa Lectio praecursoria
Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen.
MYR:N TEHTÄVÄT 1.YHTEENSOVITTAA EU:n ja valtion rahoituksen kohdentuminen ohjelmaa rahoittaville viranomaisille (MYAK) MYAK:n tarkistus budjetin hyväksymisen.
Vanhuuseläkeiät EU maissa sekä Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä 2011
Tukitoimintaa syömishäiriötä sairastaville ja läheisille
Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi- hankkeessa
ESKO kalatalousryhmän tukimahdollisuudet. Suomen kalatalousryhmät  Perustettiin 2009  7 ryhmää  €/vuosi  Rahoittavat yhteishankkeita 
Eeva Leppänen ProAgria Pohjois-Savo
Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
Active wetlands Active wetlands •Maatalous on merkittävä typpi- ja fosforikuormittaja Itämeren alueella •Kosteikot ovat tunnustettu.
Miksi aluekehitysohjelma käynnistettiin? Kansanedustaja Martti Korhonen.
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
Yhteistyö Varsinais-Suomessa Miksi yhteistyötä Koko toiminta perustuu verkostotyöhön Tehokkaampi toiminta Parempaa asiakaspalvelua.
V ESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI Säätytalo Hannele Nyroos, LYMO.
Turun kauppakamari, Nuorkauppakamarikilta
Peruskoulut Lähde: Tilastokeskus 10/2010 js.
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Hajakuormituksen hallinta metsätaloudessa – HAME Leena Finér.
Vesienhoito ja maatalous Lapissa
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki Merja Leinonen.
Paavo Tikkanen, Ohjausryhmä Seudulliset yrityspalvelut SeutuYp-tukihanke.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren suojelun hyötyihin ja kustannuksiin? Kari Hyytiäinen
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Monitavoitteellisten vesiensuojelukosteikkojen vesistöalueittainen kohdentaminen (VESKO) Suomen ympäristökeskus ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Maa-
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi & Länsi-Suomi Itä-Suomi & Pohjois-Suomi Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen julkistaminen Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki.
Vesienhoidon aikataulut TammiHelmiMaalisHuhtiToukoKesäHeinäEloSyysLokaMarrasJoulu Alueellinen toteutusohjelma Toimenpiteiden seurantajärjestelmä.
”LÄNTISTÄ LÄHIDEMOKRATIAA” Lohjan ja Raaseporin alueiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämishanke.
1 HE 116/2008 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2009 (luku Energiapolitiikka) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto
Tekstiä tähän kohtaan ” Osaavana pidempään työelämässä”
Sairaaloiden tuottavuus 2012 Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2012 – Tilastoraportti 2/2014.
Miksi vesiensuojelua tarvitaan
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Vesa Tiitinen, Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry
Ruokaketjun kehittämisellä hyvinvointia koko maakuntaan Pro Ruokakulttuuri päätösjuhla , Ulla Mehto-Hämäläinen.
Maaseuturahasto Satakunnassa
Länsi-Suomen Liittojen maapäivät Työministeri Tarja Cronberg.
Tapaus Keski-Suomi MYR-neuvottelupäivät, Jyväskylä Jyväskylä Ylijohtaja Juha S. Niemelä.
Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
VARELY /Olli Madekivi1 Aluehallinnon tietotarpeita maa- ja metsätalouden vesienhoidon suunnittelussa ja seurannassa Olli Madekivi Varsinais-Suomen.
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
KUSTANNUSTEHOKKAAN VESIENHOIDON TOIMENPIDEYHDISTELMÄN MUODOSTAMINEN
Nelostieseminaarin loppusanat Eduskunta Samuli Pohjamo Maakuntahallituksen puheenjohtaja.
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Loppuseminaari Säätytalo Helsinki Mikko Peltonen, MMM.
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Seminaari Suomen ympäristökeskuksen Auditorio Helsinki Elina Nikkola, MMM.
Mitä tilastot kertovat ulkona liikkumisen turvallisuudesta/turvattomuudesta ANTTI IMPINEN / THL.
ELINIKÄISEN OHJAUKSEN ALUEELLINEN KOORDINAATIO ELOa Pohjois-Savon ELY-keskuksessa Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto.
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
RAVINTEIDEN KIERRÄTYS
Pohjois-Savon ELY-keskus Euroopan kalatalousrahasto Pohjois-Savossa Tuleva ohjelmakausi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
Verkostossa mukana: – Turun aikuiskoulutuskeskuksen Paimion yksikkö (ent. Paimion aikuiskoulutuskeskus PAKK) –koordinoi – Salon seudun aikuisopisto Rahoitus:
Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2012 Sami Fredriksson & Simo Pelanteri Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2012 – Tilastoraportti 5/20141.
Alueellinen kalataloushallinto uudistui – mikä muuttui?
Salla-Maria Alanen Toiminnanjohtaja, Saaristomeren Suojelurahasto Erityisasiantuntija, Centrum Balticum -keskus Rotary Klubi Turku Aboa Nova,
Rakennetaan kumppanuutta Pohjois-Savossa Seija Korhonen Järjestöfoorumi Kuopio
Euroopan yhteisön direktiivien ja säännösten vaikutukset ja yhteensovittaminen Suomen merialueilla
Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjois-Karjalassa
Meremme tähden, Marjukka Porvari, JNS.
Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 1/
SAAVI Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö- ja ylläpitohanke
Tartu syöttiin – kunnostusvinkkejä tulevaisuudelle
Neuvottelukunta – mitä se tarkoittaa ja miten se toimii?
Ikaalisten neuvottelukunnan 2. kokous Ämer Bilaletdin
Esityksen transkriptio:

Rannikkovedet kuntoon vuoteen 2020 mennessä? Terve Saaristomeri Rannikkovedet kuntoon vuoteen 2020 mennessä? Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Saaristomeren ravinnekuormitus Keskimääräinen kuormitus 2005 – 2009, mukana ei virtausten mukana tulevaa kuormitusta eikä sisäistä kuormitusta Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Vesien ekologinen tila Taustalla ekologiset, luonnontilaan pohjautuvat kriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Vesienhoidon taustat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) → Laki vesienhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoitoalueista Vesistöalueita katsotaan kokonaisuuksina latvoilta mereen saakka Valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet ja tavoitteet Vuorovaikutus ja yhteistyö suunnittelussa Kaikki sektorit mukana suunnittelussa – yhteisesti hyväksytyt vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Toteutusohjelma tekeillä Toteutus ja seuranta käynnissä Mahdollisuus parantaa suunnittelua seuraavilla suunnittelukausilla Merenhoito tullut mukaan kuvioihin, yhteinen laki Tavoitteena merialueiden hyvä tila 2020 mennessä Toimeenpano aluillaan, VARELYlle kaavailtu rannikkoELYjä koordinoivaa roolia Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017 4

Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Varsinais-Suomi (milj. €) Vuosikustannukset toimenpideohjelmissa esitetyille toimenpiteille (pintavedet) Sektori Varsinais-Suomi (milj. €) Nykykäytäntö Lisätoimenpiteet Yht. Maatalous 34 18 52 Yhdyskunnat 59 0,9 59,9 Haja-asutus 23 0,8 23,8 Kalankasvatus 4,2 0,06 4,26 Muut 0,3 0,4 0,7 Kaikki sektorit yhteensä 120 20 140 Ravinnekuormituksen vähennys: jokivaluma-alueilla fosfori 20-65 % ja typpi 20-50 % Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Vesienhoidon lisätoimenpiteitä Lounais-Suomessa Yhdyskunnat: Siirtoviemärien toteuttaminen Haja-asutus: Koulutus ja neuvonta jätevesiasioissa Maatalous: Ravinnepäästöjen hallinta, lannan käsittelyn tehostaminen, kasvipeitteisyys, kosteikot, koulutus ja neuvonta Metsätalous: Kosteikot, pintavalutuskentät, pohjapadot, tehostettu vesiensuojelusuunnittelu, koulutus ja neuvonta Kalankasvatus: Sijainnin ohjaus (suunnitelmat) Teollisuus, merenkulku ja satamat: häiriötilanteiden hallintasuunnitelmat Vesistökunnostukset, vesistörakenteet ym.: Järvikunnostukset, virtavesikunnostukset, kalatiet, säännöstelykäytäntöjen kehittäminen Yhdyskunnat: valmiita suunnitelmia, toteutetaan varojen mukaan Haja-asutus: järjestelmien huolto Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Milloin vesien hyvä tila saavutetaan? Järvet 50 % 80 % 100 % Joet 10 % 60 % Rannikkovedet 13 % 40 % Vain jos kaikki esitetyt toimet toteutetaan. Ilmastonmuutos ym. muutokset uhkana Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Suomen hallituksen Saaristomeri-sitoumus Maatalouden ravinnekuormitus: TEHO ja TEHOplus, ympäristöarvokauppa Ravinteiden kierrätys: RaKi-ryhmän työ Yhdyskuntien jätevedet: Siirtoviemärit Haja-asutuksen jätevedet: Koulutus ja neuvonta Fosfaatittomat pesuaineet: Ei iso ongelma Suomessa Alusten jätevedet: Pienveneiden käymäläjätteet Ruoppaukset: Turun edustan läjityskysymykset Vajaasti hyödynnetyt kalakannat: Merialueen hoitokalastus, rehukäyttö VARELYn esitys jaossa Historia: ensin Saaristomeri vahvasti mukana, sitten ei, myöh. taas vahvemmin. Raporttia kirjoitetaan. ELY huolissaan toteutuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Pro Saaristomeri – yhteistyötä Saaristomeren puolesta ohjelman tarina alkoi vuonna 1998 Maakunnallinen yhteistyö, sopimuspohja LOS – V-S liitto – VS TE-keskus, nyk. V-S liitto ja ELY Suomen ensimmäinen rannikkofoorumi erilaisia alueen toimijoista koostuvia työryhmiä Yhteistyössä 100 tahoa, hankkeita 70 kpl (12 M€) Ohjelmalla ei rahoittajan eikä hankkeiden toteuttajan roolia ICZM = rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Pro Saaristomeri-yhteistyö 2010 - 2015 Pro Saaristomeri-vuosikokous Ohjausryhmä Tukiyksikkö Pro Saaristomeri-henkilöstö Vesienhoito-henkilöstö VARELY:ssä Vesien- ja merenhoito-suunnitelmat Toimenpide-ohjelmat ja vesistöaluei-den kehittämis-ohjelmat _________ Pro Saaristomeri-yhteistyösopi-mus Vesistöalue- sopimukset ja -rahastot Varsinais-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä Vakka-Suomi-ryhmä Aurajoki-Paimionjoki-ryhmä Salon seutu-ryhmä Saaristomeri-ryhmä Pohjavesiryhmä Teematyöryhmät Kansalaistoiminta ja ympäristötietoisuus Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Alueellinen yhteistyö ja toimintaedellytykset selkänojana Lounais-Suomen ympäristöohjelma Pro Saaristomeri-ohjelma TEHO- ja TEHOplus -yhteistyö VELHO-hankekokonaisuus käynnistynyt Saaristomeren suojelurahasto Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017

Tuleeko Saaristomeri kuntoon? poliittinen tahtotila konkreettisiksi toimenpiteiksi valtion budjetin Itämeri-momentti Saaristomeri-sitoumuksen toteutuminen ympäristöhallinnon resurssien lisääminen soveltuvat rahoituskanavat nopeasti ja koordinoidusti käyttöön resurssien kohdentaminen kustannustehokkaasti maatalouden ympäristötukijärjestelmän uudistaminen ympäristöinnovaatiot? koko Itämeren alueen yhteistyö ilmastonmuutos? YHA resurssit nimenomaan vesienhoidossa Varsinais-Suomen ELY-keskus / Samu Numminen 6.4.2017