Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet maatiloilla Case Etelä-Pohjanmaa Vaasan yliopisto, Seinäjoki Heli Rintamäki Tuomas Rouhunkoski
Kehityshankkeen tavoitteet Etelä-Pohjanmaalla toteutettavan maatilojen uusiutuvien energialähteiden kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada alueellista informaatiota uusiutuvien energioiden hyödyntämismahdollisuuksista maatiloilla. Lisäksi pyrkimyksenä oli aikaansaada keskustelua uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvista lämmön- ja sähköntuotannon vaihtoehtoisista tuotantomuodoista.
Selvityksessä on nostettu keskeisiksi aiheiksi mm. seuraavia tekijöitä Kuinka myönteisesti maatilat suhtautuvat uusiutuviin energialähteisiin Mitkä tekijät vaikuttavat energiavalintoihin Kuinka maatilojen kykyä hyödyntää ao. energialähteitä voidaan edelleen kehittää Kuinka Etelä-Pohjanmaan maatilojen näkemyksiä voidaan hyödyntää energialaitteiden valmistuksessa
Selvityksen toteutus Lomakkeita lähetettiin Lapuan, Nurmon ja Ylihärmän alueen maatiloille Yhteensä 393 kpl eli noin 30% maatiloista lomakkeita palautettiin 93 kpl vastausprosentti 23,7 %
Taustaa alueesta Lapua asukkaita alkutuotanto 12,5 %, jalostus 31 %, palvelut 54 % Nurmo asukkaita alkutuotanto 4,4 %, jalostus 57,2 %, palvelut 36,3 % Ylihärmä asukkaita 3022 alkutuotanto 8,4 %, jalostus 53,2 %, palvelut 37,5 %
Taustatietoja haastatelluista maatiloista 87,1 % miehiä, 7,5 % naisia, 5,4 % ei tietoa keski-ikä 51 vuotta, suurin ikäryhmä vuotiaat yli puolella ammattikoulutasoinen tai korkeampi koulutus Suurin osa (91,1 %) asuu tilallaan Päätoimisia viljelijöitä 54,8 %
Taustatietoja haastatelluista maatiloista SIJAINTI: 72 % Lapualla, 17,6 % Nurmossa, 9,9 % Ylihärmässä pinta-ala keskimäärin 68 ha keskimääräinen peltopinta- ala 29 ha (valtakunnallinen 30 ha) metsää keskimäärin 33,7 ha (valtakunnallinen 31,5 ha)
Taustatietoja haastatelluista maatiloista päätuotantosuunnat: vilja 51,7 %, maito 12,4 %, naudanliha 10,1 %, muu 9,0 %, sianliha 7,9 %, muu kasvintuotanto 6,7 %, siipikarja 2,2 % metsätiloja 8,3 % sivutuotantosuuntia ilmoitti 14,6 % vastaajista liitännäiselinkeinoja ilmoitti 26,2 % vastaajista 4,6 % tiloista noudattaa vaihtoehtoista viljelytapaa (suorakylvö ja luomuviljely)
Maatilojen energialähteiden käyttö puuhalot tai pilke kiintokuutiometriä, 69,9 % vastaajista hake kuutiota, 21,5 % vastaajista puupelletti 20 kuutiota, 1 vastaaja turve kuutiota, 8,6 % vastaajista olki, ei käytetty lämmitykseen muu kasvijäte, 2 vastaajaa kevyt polttoöljy litraa, 32,3 % vastaajista ostosähkö, 24,7 % vastaajista LÄMPÖ SÄHKÖ
Maatilojen investoinnit ja energiantarve on suunnitteilla 25,6 % maatiloista 60 % aikoo huomioida omat energiaresurssit 25 % arveli, että energiainvestoinnit ajankohtaisia 5 vuoden sisällä, 10,3 % vuoden sisällä Energiantarve 82,9 % arveli, että tilan energiankäyttö säilyy ennallaan, 12,2 % lisääntyvän, 4,9 % vähentyvän
Biopolttoaineeksi kelpaavien raaka- aineiden tuotanto tiloilla arviointi hankalaa muun kuin perinteisten raaka-aineiden osalta puu kuutiota, useimmiten yli puolet energiakäyttöön hake kuutiota, yleensä energiakäyttöön öljykasvit kuutiota, energiakäyttöön jäterypsiä (1 kpl) liete kuutiota, ei energiakäyttöön olki kuutiota, vain yksi käyttää energiakäyttöön lanta kuutiota, ei energiakäyttöön vilja, yksi vastaaja hyödyntää energiakäyttöön
Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuudet
Omien energiaresurssien käyttöä edistävät tekijät a) Investointituet b) Lainsäädännölliset tuet c) Maaseudun energiayrittäjyyden tukeminen d) Osakkuus uusiutuvaa energiaa hyödyntävässä verkostossa e) Mahdollisuus vuokrata energiantuotantoteknologia f) Mahdollisuus sähkönmyyntituloihin g) Mahdollisuus liikenne- ja työkonepolttoaineiden myyntituloihin h) Liikenteen biopolttoaineiden polttoaineveron poisto i) Diesel-veron poisto biopolttoainekäyttöisiltä ajoneuvoilta j) Lisätieto eri vaihtoehdoista ja niiden mahdollisuuksista käytännössö k) En halua lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä l) Muu, mikä
Omien energiaresurssien käyttöä estävät tekijät
Arviot maatilojen kiinnostuksesta hyödyntää uusiutuvia energialähteitä
Energialähteen valintaan vaikuttavat tekijät
Keskusteluissa esiinnostettuja kehittämis- kohteita tulevaisuudessa: Uusiutuvan energian koneiden ja laitteiden valmistusverkoston selvitystyö (metalliyritysten alihankinnan kehittäminen liittyen Etelä-Pohjanmaan metalliklusterin toimintalinjoihin) Uusiutuviin energiamuotoihin liittyvien palvelumallien kehittäminen (esimerkiksi pellettikuorma-auto- sekä huoltopalveluiden organisointi) Älytekniikan soveltaminen energia- ja elintarvikeketjun logistisiin järjestelmiin Jatkotyössä päämääränä on yhtä huoleton järjestelmä kuin öljyn käyttämisessä Selvitystyö ”paikallisen energian käytön ylittävän osuuden kaupallistaminen” Usean tilan yhteinen lietekeräysjärjestelmä Informaatioteknologian hyödyntäminen energia- ja elintarvikeketjun hallinnassa