Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet maatiloilla Case Etelä-Pohjanmaa Vaasan yliopisto, Seinäjoki Heli Rintamäki Tuomas Rouhunkoski.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Advertisements

Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Mission Gallup 08 nettikyselyn yhteenveto. Jeesus tunnetuksi kautta maailman Taustatietoja • 446 vastaajasta 38% (m) ja 62% (n) • Vapaakirkollisia 84%
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Lieksan kaupungin maaseutu
Mistä puhutaan, kun puhutaan bioenergiasta?
KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi Sales Questor Oy.
1 Ostopaikkakysely Heli Rauman Anu Simonen. 2 Kyselyn toteutus •Riihimäen kotitalouksiin lähetettiin yhteensä 2780 kyselyä •Kotitaloudet valitsimme postinumeroiden.
Esiopetuksen huoltajat 2014 Generated on :41.
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT.
Akavan Erityisalat Yliopiston työmarkkinatutkimus Akavan Erityisalat ry.
Suhdannekatsaus maaseudun yritysten kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen 2009/2010 Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Maaseudulta.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
Kerrostalon matalaenergiaratkaisut 2010
Pelaajakysely Tampereen piirin pelaajille 2013 TKT.
Place client logo here in Slide Master RI Elokuu 2009 Jorma Hakanen Lääkkeiden määrääminen ja rinnakkaislääkkeet –tutkimus.
1 Suomi24 – Suomen suurin yhteisö •Kävijät –Noin eri kävijää/vko –Suomen suurin käyttäjien tuottama palvelu •Palvelut –Aloitussivu & haku –Keskustelu.
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa •Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammas- lääkärijäsenille.
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl, 15 enemmän kuin 2007)
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Etelä-Pohjanmaan EU-rakennerahastohanke
X:t ja Y:t toimituksissa
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke- ehdoista
Määräaikaiset työsuhteet Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Akavalaiset.
1 ©TNS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS Neuvolat - suurten kaupunkien vertailu 2012 Kaupunkikohtainen vertailu.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Yliopistokirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut marraskuu 2010.
I.R.O. Research Oy vee 10/2000 Mediakäyttö Käyttää vähintään kerran viikossa Tytöt ja pojat *) Kirjat (esim. romaanit, lasten- ja nuortenkirjat)
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Väestö Vantaan osa-alueilla
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
TPO-oppilaitoskysely keväällä 2010 Toimintaympäristö ja talous Oppilaat Henkilöstö Opetustarjonta.
Anna tutki: Naisen asema työelämässä.
Tutkimuksen taustaa  Aula Research Oy toteutti poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen julkisista palveluista Suomessa ja Euroopassa – Tutkimuksen.
Rakennetukien kesäpäivät Tampere
1 STM ja Stakes Rintanen H., toukok Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille.
Yrittäjien äänestyskäyttäytyminen 50,7 57,6 55,0 23,4 20,3 21,9 11,4 9,3 8,0 5,2 5,5 6,9 4,2 4,5 3,6 0,7 1,7 1,3 1,7 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 2,7 1,0 3,3.
Porin selvitysalueen vertailutilastoja Siikainen Pomarkku Pori Luvia Lavia Ulvila Harjavalta Kokemäki Nakkila Merikarvia.
Työurien tukeminen kuntaorganisaatiossa: hyvästä tahdosta käytännön toimiin Raija Ranta Kaupunginkanslia / Hallintopalvelut.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
1 Peltoenergia Kainuussa EU-osarahoitteinen kehittämishanke ─ ─ Elina Virkkunen MTT SOTKAMO Elina Virkkunen.
Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa (jatko hankkeelle Matalaenergiarakentaminen Kerrostalotuotannossa) Hanke päättyy
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Liikevaihto55,353,63,1 Liikevoitto5,04,219,2 Prosenttia liikevaihdosta9,17,9 Voitto ennen satunnaisia eriä4,94,314,4 Prosenttia liikevaihdosta8,87,9 Katsauskauden.
ProAgriaYrityspalvelut Menestyksen mahdollisuuksia ProAgrian palvelut ovat investointeja tulevaisuuteen.
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Oulu ALO-luokka 12kyl, 4pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl:
Työpaikat toimialoittain Lähde: Tilastokeskus
Kemi ALO-luokka 14 kyl, 3 pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl: 31, 26, 9, 3, 18, 20, 5, 13, 14, 4, 12, 14, 7,
Koronkorko Esimerkki 1, s.90 (88)
ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Mediaan sitoutuminen Aikakauslehdet, KMT Kuluttaja 2007.
Uusiutuva energia ja Suomi Timo Juurikkala.
Missä mennään nyt? Maatalouslaskenta 2010 Jaana Kyyrä.
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
Työajan haasteita tuloksia SAK:n jäsentutkimuksesta
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
Lämpö energiamuotona Lämpövoimakone muuttaa lämmön mekaaniseksi energiaksi. Lämpövoimakoneita: lämpövoimalaitokset, auton polttomoottori. Energian huononeminen.
Eräiden viljelykasvien pinta-alat 2017
Esityksen transkriptio:

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet maatiloilla Case Etelä-Pohjanmaa Vaasan yliopisto, Seinäjoki Heli Rintamäki Tuomas Rouhunkoski

Kehityshankkeen tavoitteet Etelä-Pohjanmaalla toteutettavan maatilojen uusiutuvien energialähteiden kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada alueellista informaatiota uusiutuvien energioiden hyödyntämismahdollisuuksista maatiloilla. Lisäksi pyrkimyksenä oli aikaansaada keskustelua uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvista lämmön- ja sähköntuotannon vaihtoehtoisista tuotantomuodoista.

Selvityksessä on nostettu keskeisiksi aiheiksi mm. seuraavia tekijöitä Kuinka myönteisesti maatilat suhtautuvat uusiutuviin energialähteisiin Mitkä tekijät vaikuttavat energiavalintoihin Kuinka maatilojen kykyä hyödyntää ao. energialähteitä voidaan edelleen kehittää Kuinka Etelä-Pohjanmaan maatilojen näkemyksiä voidaan hyödyntää energialaitteiden valmistuksessa

Selvityksen toteutus Lomakkeita lähetettiin Lapuan, Nurmon ja Ylihärmän alueen maatiloille Yhteensä 393 kpl eli noin 30% maatiloista lomakkeita palautettiin 93 kpl vastausprosentti 23,7 %

Taustaa alueesta Lapua  asukkaita  alkutuotanto 12,5 %, jalostus 31 %, palvelut 54 % Nurmo  asukkaita  alkutuotanto 4,4 %, jalostus 57,2 %, palvelut 36,3 % Ylihärmä  asukkaita 3022  alkutuotanto 8,4 %, jalostus 53,2 %, palvelut 37,5 %

Taustatietoja haastatelluista maatiloista 87,1 % miehiä, 7,5 % naisia, 5,4 % ei tietoa keski-ikä 51 vuotta, suurin ikäryhmä vuotiaat yli puolella ammattikoulutasoinen tai korkeampi koulutus Suurin osa (91,1 %) asuu tilallaan Päätoimisia viljelijöitä 54,8 %

Taustatietoja haastatelluista maatiloista SIJAINTI:  72 % Lapualla,  17,6 % Nurmossa,  9,9 % Ylihärmässä pinta-ala keskimäärin 68 ha keskimääräinen peltopinta- ala 29 ha (valtakunnallinen 30 ha) metsää keskimäärin 33,7 ha (valtakunnallinen 31,5 ha)

Taustatietoja haastatelluista maatiloista päätuotantosuunnat:  vilja 51,7 %,  maito 12,4 %,  naudanliha 10,1 %,  muu 9,0 %,  sianliha 7,9 %, muu kasvintuotanto 6,7 %, siipikarja 2,2 % metsätiloja 8,3 % sivutuotantosuuntia ilmoitti 14,6 % vastaajista liitännäiselinkeinoja ilmoitti 26,2 % vastaajista 4,6 % tiloista noudattaa vaihtoehtoista viljelytapaa (suorakylvö ja luomuviljely)

Maatilojen energialähteiden käyttö puuhalot tai pilke  kiintokuutiometriä, 69,9 % vastaajista hake  kuutiota, 21,5 % vastaajista puupelletti  20 kuutiota, 1 vastaaja turve  kuutiota, 8,6 % vastaajista olki, ei käytetty lämmitykseen muu kasvijäte, 2 vastaajaa kevyt polttoöljy litraa, 32,3 % vastaajista ostosähkö, 24,7 % vastaajista LÄMPÖ SÄHKÖ

Maatilojen investoinnit ja energiantarve on suunnitteilla 25,6 % maatiloista 60 % aikoo huomioida omat energiaresurssit 25 % arveli, että energiainvestoinnit ajankohtaisia 5 vuoden sisällä, 10,3 % vuoden sisällä Energiantarve  82,9 % arveli, että tilan energiankäyttö säilyy ennallaan,  12,2 % lisääntyvän,  4,9 % vähentyvän

Biopolttoaineeksi kelpaavien raaka- aineiden tuotanto tiloilla arviointi hankalaa muun kuin perinteisten raaka-aineiden osalta puu kuutiota, useimmiten yli puolet energiakäyttöön hake kuutiota, yleensä energiakäyttöön öljykasvit kuutiota, energiakäyttöön jäterypsiä (1 kpl) liete kuutiota, ei energiakäyttöön olki kuutiota, vain yksi käyttää energiakäyttöön lanta kuutiota, ei energiakäyttöön vilja, yksi vastaaja hyödyntää energiakäyttöön

Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuudet

Omien energiaresurssien käyttöä edistävät tekijät a) Investointituet b) Lainsäädännölliset tuet c) Maaseudun energiayrittäjyyden tukeminen d) Osakkuus uusiutuvaa energiaa hyödyntävässä verkostossa e) Mahdollisuus vuokrata energiantuotantoteknologia f) Mahdollisuus sähkönmyyntituloihin g) Mahdollisuus liikenne- ja työkonepolttoaineiden myyntituloihin h) Liikenteen biopolttoaineiden polttoaineveron poisto i) Diesel-veron poisto biopolttoainekäyttöisiltä ajoneuvoilta j) Lisätieto eri vaihtoehdoista ja niiden mahdollisuuksista käytännössö k) En halua lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä l) Muu, mikä

Omien energiaresurssien käyttöä estävät tekijät

Arviot maatilojen kiinnostuksesta hyödyntää uusiutuvia energialähteitä

Energialähteen valintaan vaikuttavat tekijät

Keskusteluissa esiinnostettuja kehittämis- kohteita tulevaisuudessa: Uusiutuvan energian koneiden ja laitteiden valmistusverkoston selvitystyö (metalliyritysten alihankinnan kehittäminen liittyen Etelä-Pohjanmaan metalliklusterin toimintalinjoihin) Uusiutuviin energiamuotoihin liittyvien palvelumallien kehittäminen (esimerkiksi pellettikuorma-auto- sekä huoltopalveluiden organisointi) Älytekniikan soveltaminen energia- ja elintarvikeketjun logistisiin järjestelmiin Jatkotyössä päämääränä on yhtä huoleton järjestelmä kuin öljyn käyttämisessä Selvitystyö ”paikallisen energian käytön ylittävän osuuden kaupallistaminen” Usean tilan yhteinen lietekeräysjärjestelmä Informaatioteknologian hyödyntäminen energia- ja elintarvikeketjun hallinnassa