Marja-Liisa Laapio marja-liisa.laapio@sininauhaliitto.fi <> Ikääntynyt nainen ja päihdeväkivalta Naisten päihdetyön päivät 26-27.10.2010 Marja-Liisa Laapio marja-liisa.laapio@sininauhaliitto.fi 5.4.2017

Päihdeväkivalta Tarkoitus on tarkastella päihteidenkäyttöön liittyvän väkivallan olemusta ja ominaispiirteitä ikääntyneiden naisten näkökulmasta 5.4.2017

Väkivallan tutkimusperinne WHO:n väkivaltaraportin (2002) mukaan joka vuosi kuolee yli miljoona ihmistä väkivaltaan. Vielä useampi kärsii väkivallan seurauksena syntyneistä fyysisistä sekä henkisistä vammoista. Viktimologia piirtää turvattomuuden kokovartalokuvan (Heiskanen 2002) Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on kiinnitetty Suomessa huomiota myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa (Nenola 1999, 167). 5.4.2017

Väkivaltailmiön yleisyys ”Usko, toivo, hakkaus” – kyselytutkimuksen (1998 Heiskanen ja Piispa) mukaan entisen miehen väkivaltaisen käyttäytymisen kohteeksi on joutunut puolet avo- tai avioliitossa olleista naisista. Puolison väkivallan kohteeksi on joutunut 22 % parisuhteessa olevista naisista. 5.4.2017

Mistä puhutaan, kun puhutaan väkivallasta? parisuhdeväkivallasta lähisuhdeväkivallasta toiseen sukupuoleen kohdistuvasta väkivallasta sukupuolittuneesta väkivallasta sukupolvien välisestä tai sisäisestä väkivallasta 5.4.2017

Millaisia muotoja väkivallalla on? Väkivallan muoto Aktiivinen Passiivinen Fyysinen Psyykkinen Seksuaalinen Kemiallinen Sosioekonominen Rakenteellinen 5.4.2017

Mistä teoreettisesta näkökulmasta väkivaltaa tarkastellaan? Onko kysymyksessä: Ekologinen Biologinen Psykologinen Sosiokulttuurinen Kontrolliteoreettinen Konfliktiteoreettinen Leimautumisteoreettinen Arkirutiiniteoreettinen Sosiaalipsykologinen reaktiivisen toiminnan teoria Sosiaalisen kostruktionismin teoria Differentiaalinen assosiaatioteoria Sosiaalisen oppimisen teoria jne… 5.4.2017

Miten väkivaltaa tulkitaan? Perhedynaaminen: väkivalta on oire perheen sisäisestä ongelmasta (päihde- ja mielenterveys) Psykopatologinen: uhrin ja tekijän väkivaltainen käyttäytyminen on poikkeavaa Kulttuuriteoreettinen: väkivaltainen käyttäytyminen on opittua Feministinen: naisiin kohdistuva väkivalta johtuu epätasaisesti jakautuneesta vallasta. Sosiaalinen rakenneteoria: väkivaltainen käyttäytyminen on seuraus yhteiskunnassa vallitsevasta eriarvoisuudesta. 5.4.2017

Rakenteellinen, aktiivinen väkivalta Rakenteellista, aktiiviseksi luokiteltua lähisuhdeväkivaltaa ilmenee kaikkialla yhteiskunnassamme Väkivalta näkyy puolustuskyvyttömiä kansalaisia alistavana piittaamattomuutena, esimerkiksi vanhusten ja lasten tarpeita, tunteita tai itsemääräämisoikeutta kohtaan. 5.4.2017

Ikääntynyt nainen ja päihdeväkivalta Väkivalta saa merkityksen sen mukaan, mistä teoreettisesta näkökulmasta sitä tarkastellaan, miten sitä tulkitaan ja miten siihen toiminnallisesti suhtaudutaan Väkivaltatilanteessa valta toimia otetaan väkisin, ottamatta huomioon toista osapuolta Päihteidenkäyttö liittyy kiinteästi väkivaltaan joko aktiivisesti, passiivisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti jne. 5.4.2017

Ikääntyneiden naisten kohtaama päihdeväkivalta horjuttaa naiskansalaisuutta, joka on rakentunut sen varana, mitä naiselta on perheessä vaadittu ja miten hän on kyennyt siihen vastaamaan on luonteeltaan perhedynaamista häpeällistä Piilorikollista vaiettavaa kodin seinien sisällä tapahtuvaa ….mitä??? 5.4.2017

Kodin merkitys ikääntyneelle naiselle Koti ja perheeseen kuuluminen ja ovat ihmiselle olennainen, usein korvaamaton tapa elää  kotiin sekä perhesuhteisiin ladataan ja odotetaan paljon Naisten ja äitien velvollisuus on luoda koti; tehdä yksityisestä tilasta paikka, jota voidaan kutsua kodiksi Koti on turvanantaja, arkeen ja intiimiin perhe- elämään tarkoitettu tila, jossa elämän keskeiset asiat toteutuvat. 5.4.2017

Kodista vankila? Väkivallan ja päihteidenkäytön seurauksena kodista tulee vihan ja pelon sekoittama vankila  jäädään kauas kodin ideasta, koska arkielämä on ristiriitaista ja jännitteistä Jatkuessaan päihdeväkivallasta tulee perheen sisäinen alakulttuuri (sopimus ja tapa) rakentaa kotia. Päihdeväkivaltaiseen perheyhteisöön sosiaalistuminen toteutuu omintakeisesti rakentuneilla arvoilla ja normeilla. 5.4.2017

Häpeä säilöö päihdeväkivaltaa Jos perheen päihdeväkivaltaisesta alakulttuurista tulee julkista: kodista tulee julkisen kontrollin, huolenpidon ja säätelyn kohde perheen oikeus elää omaa elämäänsä menettää merkityksensä naisen luomistyön arvo ja kodin merkitys turvapaikkana murtuvat ja hän menettää asemansa ja arvonsa paradoksaalisesti myös päihdeväkivaltaisessa perhekulttuurissa nainen häpeää itseään ja olettaa, että ei ole enää kenenkään rakkauden arvoinen 5.4.2017

Uhka eksyä yksiöönsä ja ryhtyä käyttämään itse päihteitä Pahinta on Olla ulkoa ohjautuva ja sisältä tyhjä Luulla olevansa ongelmansa kanssa yksin Elää häpeänsä vallassa Maksaa edelleen henkisiä sotakorvauksia Eristäytyä ja antaa ympäristölleen kuva, että pärjää hyvin 5.4.2017

Tulevaisuus alkaa tänään sen voi pilata monella tavalla Ikääntynyt nainen on riippuvaisempi ympäristöstään kuin mies Päihdeväkivaltatyön tehtävänä on palauttaa ikääntyneelle naiselle kansalaisoikeudet sekä väkivallaton elämäntapa takaisin Saada hänet luottamaan siihen, että unelma paremmasta elämästä on jo parempaa elämää 5.4.2017

Ikäeettisyys on moninaisuutta kunnioittavaa kumppanuutta Tarvitaan: henkistä esteettömyyttä hyväksyä ikääntynyt ihmisenä, juuri sellaisena kuin hän on tilanneherkkyyttä nähdä, millainen elämänkokemus ja kyky hänellä on selviytyä koettelemuksistaan Ammatillisuutta, joka ei ole ihmisen takana tai edessä, vaan ihmisessä – rinnalla 5.4.2017

Ikäeettinen päihdeväkivaltatyön lähtökohta Ihmistä tuetaan kokonaisvaltaisesti Häntä ei vaadita muuttumaan, ei jättämään väkivaltainen miehensä, vaan autetaan häntä itse löytämään oman elämänsä mielekkyys ja tarkoituksellisuus A) fyysisesti B) psyykkisesti C) sosiaalisesti D) hengellisesti 5.4.2017

Kirjallisuus Heiskanen, Markku (2002) Väkivalta, pelko, turvattomuus. Surveytutkimusten näkökulmia suomalaisten turvallisuuteen. Tilastokeskuksen tutkimuksia 236. Nenola, Aili (1999) Suomalainen naistutkimus. Tasa-arvouskosta ongelmien tiedostamiseen. Teoksessa Apo, S. & Pylkkänen, A. & Lähteenmäki, M. &Kuusipalo, J. & Julkunen R. & Lehto, A-M. & Nikula, P. & Eskola, K. & Nenola, A. Suomalainen nainen. Helsinki. Nousiainen, Kevät (2001) Sukupuolittunut ja sukupuolistunut väkivalta. Teoksessa Nousiainen, K. & Pylkkänen, A. sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsinki. Pehkonen, Pirjo. (2003) Naisen puolesta, ei miestä vastaan. Suomalainen naisliike väkivaltaa vastustamassa. Joensuun yliopisto. Sosiologian laitoksen raportteja N:o 2. Peltoniemi, Teuvo (1984) Perheväkivalta. Helsinki. Otava. . 5.4.2017

Kirjallisuus Litmala, Marjukka (2003) perheet, parisuhteet, lapset: Kehityssuunntia ja käsityksiä perhe-elämän oikeusoloista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 201: Helsinki. Hooks, Bell (1990) Homeplace – a site of resistance. Teoksessa Yearning:race, gender and cuktural politics. Boston, MA: South End Press. Heiskanen, Markku & Piispa, Minna (1998) Usko, toivo, hakkaus: Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Helsinki: Tilastokeskus. . 5.4.2017

Kiitos! 5.4.2017