SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Suomen metsät Ilmasto ja maaperä määräävät kasvillisuuden. Suomi on pääosin havumetsävyöhykettä. Kuivat kangasmetsät: pääpuulaji mänty, maalajit sora ja hiekka, ohut kangasturve Tuoreet kangasmetsät: pääpuulaji kuusi, maalajit moreeni, kangasturve Suurin osa metsistämme on sekametsiä. Lounais-Suomi kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen. Rehevät lehdot, pääpuulajit jaloja lehtipuita, maalaji multa. Lapissa on tunturikoivuvyöhyke.
Metsämaan jakautuminen Mänty on valtapuu kuivilla kankailla, rämeillä ja kallioisilla mäillä.
Soiden ryhmittely Kasvillisuuden mukaan: neva (karu avosuo) räme (pääpuulaji mänty) korpi (metsäsuo, kuusta ja koivua) 2) Pinnanmuotojen mukaan: keidassuot (Etelä- ja Keski-Suomessa) aapasuot (yleisimpiä Pohjois-Suomessa) palsasuot (vain Lapissa) HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI TEEMAKARTTA, JOKA ESITTÄÄ SOIDEN ALUEELLISEN JAKAANTUMISEN SUOMESSA
Soiden määrä Suomessa Kuva 41A Suotyypit Kuva 41B
Suotyypit pinnanmuotojen mukaan Palsasoilla on jääsydämisiä mättäitä. Aapasuon keskus on reunoja alempana. Kohosoiden keskus on reunoja korkeammalla. HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI KUVA: * AAPASUOSTA * KOHOSUOSTA * PALSASUOSTA
Millä tavoin soita syntyy? Merestä kohoavan maan soistuminen. Järven umpeenkasvu. Metsämaan soistuminen.
Metsämaan soistuminen
Aapasuo ja kohosuo aapasuo kohosuo
Palsasuo Kummun sisällä oleva jää kohottaa palsan ympäristöään korkeammalle. Kun palsa saa lämpöä halkeamista, jää sulaa ja kohouma vajoaa.
LUE LOPUKSI KIRJASTA METSIÄ JA SOITA KÄSITTELEVÄ KAPPALE JA TEE KAPPALEESEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT VIHKOOSI