Maaseudun palvelut - naisnäkökulma Maarit Sireni, Karjalan tutkimuslaitos Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijoiden tapaaminen Jyväskylä
Projekti: Causes and Social Consequences of Regional Differentiation in Rural Finland, Suomen maaseudun hyvinvoinnin alueellisen eriytymisen syyt ja seuraukset Tutkimusryhmä Sakari Karvonen, THL (tutkimusryhmän johtaja) Tiina Silvasti, Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos Maarit Sireni, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Fulvio Rizzo, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Rahoittaja Suomen Akatemia
Tavoitteet: hyvinvoinnin alueellisen eriytymisen syyt ja seuraukset Miten, miksi ja millaisin seurauksin hyvinvointi eriytyy alueellisesti? Alueyksikköinä kunnat Hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä Objektiivisesti mitattavaa hyvinvointia Ihmisten kokemaa hyvinvointia
Suomen maaseudun hyvinvoinnin alueellisen eriytymisen syyt ja seuraukset: osatutkimukset Erilaistumista analysoidaan useasta näkökulmasta 1. Aluetason analyysi: tietyt indikaattorit, muutokset viimeisten 15 vuoden aikana (Sakari Karvonen) 2. Kuntatason analyysi: rakenteellisten olojen muutos (erityisesti hyvinvointipalvelut) kolmessa hyvinvointiprofiililtaan toisistaan poikkeavassa kunnassa (Maarit Sireni) 3. Kuntatason analyysi: kehitys kuntalaisten kokemana kyseisissä kunnissa (Tiina Silvasti) 4. Projektinäkökulma: Leader+ -hankkeiden toteutuminen valituilla paikkakunnilla (Fulvio Rizzo)
Kohteeksi valittiin hyvinvointiprofiileiltaan erilaiset kunnat seuraavista ryhmistä: 1. ”Nousseet”: Akaa, Hamina, Haukipudas, Joutseno, Jämsänkoski, Karjaa, Laukaa, Liminka, Nastola, Orimattila, Orivesi, Pyhäselkä, Siilinjärvi, Tornio, Valkeakoski 2. ”Tasaisen huonosti voivat” : Eno, Haapajärvi, Inari, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Kauhajoki, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kiuruvesi, Kuhmo, Kuusamo, Lapinlahti, Lieksa, Liperi, Muhos, Nilsiä, Nurmes, Outokumpu, Pieksämäki, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Saarijärvi, Sodankylä, Sonkajärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Suonenjoki, Vaala 3. ”Pudonneet” :Enonkoski, Haapavesi, Hankasalmi, Hartola, Heinävesi, Hyrynsalmi, Ilomantsi, Joroinen, Juuka, Kannonkoski, Karstula, Kesälahti, Kolari, Kuhmoinen, Leivonmäki, Leppävirta, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pelkosenniemi, Pielavesi, Pihtipudas, Polvijärvi, Posio, Pulkkila, Puolanka, Puumala, Rantasalmi, Rantsila, Rautalampi, Rautavaara, Ristijärvi, Rääkkylä, Salla, Savonranta, Sulkava, Suomenniemi, Sysmä, Taivalkoski, Tervo, Tohmajärvi, Tuusniemi, Urjala, Utajärvi, Valtimo, Varpaisjärvi, Vesanto, Viitasaari, Vilppula, Ylikiiminki
Nousseet: Nastola Tasaisen huonosti voivat: Kitee Pudonneet: Leppävirta
Maaseudun palvelut – naisnäkökulma Hyvinvointipalvelut kohdekunnissa: palvelujen tila kuntien väliset erot muutokset 15 vuoden aikana Erityisesti lasten päivähoitopalvelut
Naisnäkökulma Hyvinvointipalvelujen merkitys naisille (ja miehille) Naiseuden sisällöt ja merkitykset maaseutu vs. kaupungit muutokset