Tutkimuksen rahoitus Suomessa Heikki Mannila 30.10.2013

Sisältö Missä ollaan? Minne ollaan menossa? Turhia rajoja?

T&k-menot Suomessa 1991 - 2012 Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa 1991–2012 Yhteensä 7,1 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus, 31.10.2012

Tutkimuksen rahoituksen kehitys Monella on suunta on kääntynyt viimeksi kuluneina vuosina

Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yliopistot, tutkimusosuus Valtion tutkimuslaitokset Ministeriöt Suomen Akatemia Tekes Säätiöt (noin) EU (FP7*) 1850 900 575 304 219 329 542 250 110 Hyvin erilaisia toimijoita Tiedejärjes-telmä on kokonaisuus

Korkeakoulutettujen osuus

Melko paljon tutkijoita (Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö (HTV) 1 000 työllistä kohden kokonaisuudessa, korkeakoulusektorilla ja julkisella sektorilla 2010.) Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS), kesäkuu 2012, ja työllisen väestön osalta OECD Short-Term Labour Market Statistics, kesäkuu 2012.

Vähän tohtoreita (Tutkijakoulutettujen osuus (%) t&k-henkilöstöstä (henkilömäärästä laskettuna) 2003 ja 2009.) Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS), kesäkuu 2012. Huomautukset: Tutkijakoulutettu = Second stage tertiary education - Doctorate level (ISCED 6). Suomen tiedot sisältävät sekä tohtorintutkinnon että lisensiaatin tutkinnon suorittaneet.

Vähän tohtoreita myös korkeakoulusektorilla (Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö (HTV) koulutuksen mukaan sektoreittain ja lisäksi korkeakoulusektorilla organisaatioryhmittäin 2010.) Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietokantataulukot, kesäkuu 2012. Huomautukset: YVT= Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

Tohtorien määrä tk-tehtävistä nousussa (Tohtorintutkinnon suorittaneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrän (HTV) indeksoitu kehitys (2000=100) sektoreittain Suomessa 2005 ja 2010.) Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietokantataulukot, kesäkuu 2012. Huomautukset: YVT= Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

Ulkomaalaisten tutkijoiden osuus nousussa (%-osuus Suomen Akatemian tutkijanuraa tukevien rahoitusmuotojen kautta rahoittamista tutkijoista yhteensä ja rahoitusmuodoittain 2008–2011.) Lähde: Suomen Akatemian rahoitustilastot 2012.

Päätieteenaloittainen jakauma

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusrakenne

Julkaisumäärät nousussa asukasta kohden (Julkaisuja miljoonaa asukasta kohden keskimäärin vuodessa 2003-2005 ja 2008-2010) Aineistolähde: Thomson Reuters 2012. Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aalto-yliopisto 2012. Asukasmäärätiedot: OECD Statistical database 2012.

Viittaus- ja top10-indeksit, Web of Science

Viittaus- ja top10-indeksit, Scopus

Minne ollaan menossa tutkimuksen rahoituksessa? T&k-volyymi pienenemässä ICT-sektorin rakennemuutokset Valtiollinen rahoitus Valtion budjettitilanne Tutkimusrahoituksen ajankohtaisia asioita Tutkimuslaitosuudistus

Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi 5.9.2013 Toistaa tarkoituksella aiempaa kalvoa – jotakin muutakin olisi hyvä sanoa.

Uudistuksen toimenpidekokonaisuudet Rakenteelliset uudistukset: A) Tutkimuslaitosten yhteensulauttaminen B) Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon C) Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen D) Tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset: E) Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen F) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen G) Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä Uudistuksen toimeenpano ja seuranta: H) Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä I) Periaatepäätöksen toimeenpano ja seuranta Toistaa tarkoituksella aiempaa kalvoa – jotakin muutakin olisi hyvä sanoa.

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Kolmas pilari Ongelmakeskeinen tutkimus, suuret haasteet Vuonna 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa Noin 3,5 % koko valtiollisesta tutkimusrahoituksesta Pitkäjänteistä tutkimusta Valtioneuvosto päättää keskeisimmät teema-alueet Perustettava strategisen tutkimuksen neuvosto vastaa itsenäisesti strategisesta tutkimuksesta ja sen järjestämisestä, hallinnosta sekä rahoituksen suuntaamisesta Neuvosto sijoitetaan Suomen Akatemian yhteyteen Toistaa tarkoituksella aiempaa kalvoa – jotakin muutakin olisi hyvä sanoa.

Strategisen tutkimusneuvoston käytössä oleva rahoitus Vuosi 2015 2016 2017 Suomen Akatemia 7,5 TEKES 10 Tutkimuslaitokset 4,5 32,5 52,5 Yhteensä 22 50 70

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Yleisperiaatteet: Rahaa kerätään suuremmiksi kokonaisuuksiksi Kilpailullisen rahan osuutta lisätään maltillisesti Parhaat konsortiot pääsevät hakemaan Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus Monitieteisyys, ilmiölähtöisyys, hallinnon rajojen madaltaminen Valmistelussa paljon pohdittavaa Aikataulu tulee olemaan erittäin tiukka

Esille nousseita huolia Pitkien aikasarjojen ja muiden laajojen aineistojen kohtalo Ohjausjärjestelmä Alueelliset vaikutukset

Turhia rajoja? Rahoituksen kehitys Onko turhia rajoja ja kahtiajakoja jotka haittaavat toimintaa? Perustutkimus vs. soveltava tutkimus? Tutkimus vs. opetus? Kansainvälisyys vs. alueellisuus? Ammattikorkeakoulut vs. yliopistot?

Perustutkimus ja soveltava tutkimus Kuinka relevantti tämä jaottelu oikeastaan on? Erilaisia tapoja joilla tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan Yksittäiset tulokset; vuorovaikutus; osaavat ihmiset Eri aloilla vaikutustavat ovat erilaisia Lääkekehityksen malli Perus  soveltavampi  ja vielä …  lääke ICT-ala Edestakaisin tutkimuksen, teollisuuden, muiden soveltajien välillä – hyvinkin nopeatempoisesti

Tutkimus ja opetus Tutkimukseen perustuva opetus Opetus tukee tutkimusta – pakko selvittää itselleen miten asiat oikeastaan ovat Esim. tutkijakoulutuksen tavoitteet Maailman kärki nyt esillä olevassa ongelmassa Hyvä analyysi- ja ongelmanratkaisukyky ja uuden oppimisen taito seuraavien 30 vuoden aikana esiin tulevien ongelmien suhteen Opetuksen ja tutkimuksen tai selvityksen raja on monissa opetusmuodoissa liukuva

Kansainvälisyys ja alueellisuus Tiede on kansainvälistä Kaikkea ei voi tehdä itse, eikä ole koskaan tehtykään Toisaalta alueellisuuskin on merkittävä tekijä Kauempaa katsoen Suomi on pieni alue Suomen tiedepolitiikan merkittävin päätös? Tutkimus ja opetus, opetus ja tutkimus

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Turhia rajoja? Laajat yhteistyömahdollisuudet Hyödynnetäänkö niitä tarpeeksi?

Kiitos!