Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lapsi- ja perhetoiminta

MLL:n arvot lapsi- ja perhetoiminnan lähtökohtana Lapsen ja lapsuuden arvostus Inhimillisyys Suvaitsevaisuus MLL:n arvot, päämäärät ja ohjelmat pohjautuvat YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja sitä edeltäviin julistuksiin. Vuonna 1989 hyväksytyn Lapsen oikeuksien sopimuksen johtavat periaatteet ovat syrjinnän kielto, lapsen etu, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen sekä lapsen osallistuminen. (Huom. V. 2009 Lapsen oikeuksien sopimuksen 20 v juhlavuosi) Yhteisvastuu Ilo

MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan kompassi Perhekahvilat Tasavertainen vanhemmuus Sukupolvet yhdessä Lasten ja perheiden hyvinvointi Vertaisryhmät Tukihenkilöt Toiminnan päälinjat: Vertaisryhmät, Perhekahvilat, Lasten kerhot, Tukihenkilöt Lapsi- ja perhetoiminnan ohjelmakokonaisuuksia läpileikkaavat teemat (+ esimerkki miten voi näkyä käytännön toiminnassa): Monikulttuurisuus Monikulttuuriset perhekahvilat Sukupolvet yhdessä Kylämummi ja -vaarit MLL:n perhekahviloissa, kerhoissa, tempauksissa, tukihenkilötoiminnassa Tasavertainen vanhemmuus Valtakunnallinen isäkysely 2008 Mitä kuuluu isä -seminaari 5.- 6.3.2009 Isä-lapsi -sähly Parisuhteen vahvistaminen Parisuhteen vahvistamiseen liittyvät vertaisryhmät Monikulttuurisuus Parisuhteen vahvistaminen Lasten kerhot

Vertaisryhmätoiminta vahvistaa vanhemmuutta MLL:n vertaisryhmätoiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen toimintaa, jossa perheet tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat lapsiperheiden elämään liittyvistä asioista. Vertaistuen edellytyksenä on sama elämäntilanne / samankaltaiset kokemukset ja niiden jakaminen. Vertaisryhmät muodostuvat paikallisen tarpeen mukaan voivat olla kaikille avoimia tai suljettuja painottuvat keskusteluun, toimintaan tai näiden yhdistelmään toimivat mielellään yhteistyössä esimerkiksi kunnan tai toisen järjestön kanssa Vanhempien vertaisryhmiä 156, äitiryhmiä 238, isäryhmiä 19, muita aikuisten ryhmiä 113 Vertaisryhmien ohjaajia 271 (v. 2008) KESKUSTELUN / TOIMINNAN ESITTELYN TUEKSI TAUSTATIETOJA MLL:n Vertaisryhmä toiminnan perusteista: - Perhe on lapsen tärkein kasvuympäristö. Vanhempien hyvinvointi on tärkeä lasten hyvän kasvun ja kehityksen perusta. Vertaistuki perustuu avoimuuteen, tasa-arvoisuuteen, kunnioitukseen ja vapaaehtoisuuteen - Vertaistuki tarkoittaa vuorovaikutusta, vastavuoroista apua ja tukea. Keskustelut ovat sen tärkeintä antia. Tarkennus: Avoimeen ryhmään voi tulla kuka ja missä ryhmän vaiheessa vain, suljetussa ryhmässä osallistujien määrää on rajattu jollain keinolla (esimerkiksi kutsu vain kohderyhmälle). Mitä vertaisryhmässä tapahtuu Vertaisryhmässä samanlaisessa elämäntilanteessa olevat perheet tutustuvat toisiinsa keskustelevat lapsiperheiden elämään liittyvistä asioista etsivät yhdessä ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin saavat kokemukseen perustuvaa tietoa, uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä erilaisiin arjen tilanteisiin Erilaisia ryhmiä MLL:n vertaisryhmät ovat erilaisia teemansa, toimintansa, tapojensa, tavoitteidensa, kestonsa ja kokoonpanojensa suhteen. Vertaisryhmä voi olla suunnattu esim. äideille tai isille, pariskunnille, yksinhuoltajille, uusille paikkakuntalaisille, isovanhemmille Esimerkkiaiheita ryhmistä: uhmaikäisten lasten vanhempien ryhmä, koulu- tai murkkuikäisten lasten vanhempien ryhmä, hoitovapaalta työhön palaavien vanhempien ryhmä jne. MLLn vertaisryhmässä on koulutuksen saanut, vapaaehtoinen ohjaaja Vertaisryhmätoimintaa on arvioitu ja sen mukaan: Perheiden väliset sosiaaliset verkostot ovat lisääntyneet ja vahvistuneet Perheiden keskinäiset tuki- ja avunantokäytännöt ovat monipuolistuneet Perheiden arjen ongelmiin on löytynyt ratkaisuja ja joissakin tapauksissa ammattiavun tarve on poistunut tai vähentynyt Yhteisvastuu lapsista on lisääntynyt Vertaisryhmän ohjaajien ryhmänohjaustaidot ovat kehittyneet Julkisen sektorin ja järjestöjen välinen yhteistyö on saanut mahdollisuuksia vahvistua Koulutusmallista: - MLL:n keskusjärjestö kouluttaa vertaisryhmäohjaajien kouluttajia. Tämä on ammatillista lisäkoulutusta. Koulutus järjestetään kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Tavoitteena on, että jokaisen piirin alueella on päteviä kouluttajia Kouluttajat järjestävät vertaisryhmäohjaajien koulutuksia eri puolilla Suomea alueellisen tarpeen mukaan. MLL:n vertaisryhmän ohjaajaksi voi ryhtyä ohjaajakoulutuksen käynyt henkilö yhteistyössä oman paikallisyhdistyksen kanssa. Vertaisryhmän ohjaajalla ei tarvitse olla ammatillista pätevyyttä. Toiminnan rakenteet Ohjaaja käynnistää vertaisryhmän yhteistyössä oman paikallisyhdistyksen kanssa (yhdistys auttaa tilan ja taloudellisen tuen hankkimisessa, markkinoinnissa) Piiri järjestää ohjaajille jatkokoulutusta Keskustoimisto vastaa valtakunnallisesta kehittämisestä

Perhekahvila – lapsiperheiden kohtaamispaikka lisää hyvinvointia Perhekahvilat ovat vanhempien vertaistukeen perustuvia, kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Niissä lapsilla on omaa ohjelmaa tai mahdollisuus vapaaseen leikkiin Perhekahviloissa pääpaino on vapaalla jutustelulla ja eri alojen asiantuntijoiden tietoiskuilla. Kokemusten jakaminen muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa voimaannuttaa. Perhekahvilat ovat erityisen tärkeitä pieniä lapsia kotona hoitaville. Perhekahvila tarjoaa kävijälleen myös mahdollisuuksia toimia, sillä perhekahvilan kävijät suunnittelevat yhdessä toimintaa. MLL:n perhekahviloita eri puolilla Suomea 428, kokoontumiskertoja keskimäärin 31 / kahvila (v. 2008) KESKUSTELUN / TOIMINNAN ESITTELYN TUEKSI TAUSTATIETOJA Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, monimuotoisuuteen ja paikallisuuteen. Perhekahvilakäyntejä (lapset ja aikuiset) n. 270 000, tilastoitu v. 2008 Perhekahvilakysely 2008 (vastauksia 533, joista 349 kävijöitä, 184 ohjaajia) Alla joitain tuloksia: TÄRKEIMMÄT VAIKUTTIMET PERHEKAHVILASSA KÄYMISEEN Samassa elämän-tilanteessa olevien kohtaaminen Kaivataan vertaistukea jaksamiseen, vanhemmuuteen, arkeen, kasvatukseen ja kotiäitiyteen Lapseen liittyvät syyt Seuran saaminen sekä itselle että lapselle Arjen rytmittäminen ja mielekäs tekeminen Kotiutuminen uudelle paikkakunnalle PERHEKAHVILAN VAIKUTUKSET KÄVIJÖIHIN Puolet kävijöistä kokee, että heidän hyvinvointinsa on lisääntynyt perhekahvilassa käynnin myötä. Vertaistuki koettiin tärkeimmäksi syyksi Perhekahvilassa käynnin seurauksena 67 % tuntee paremmin muita asuinalueensa lapsia ja heidän vanhempiaan 65 % oli saanut lisää ystäviä 60 % koki, että heidän sosiaalinen verkostonsa oli kasvanut 59 % olo helpottuu, kun saa puhua toisten vanhempien kanssa 58 % ilmoitti, että lapset olivat saaneet lisää ystäviä 46 % koki, että lasten hyvinvointi oli lisääntynyt 36 % oli kotiutunut paikkakunnalle vähiten oli saatu tukea parisuhteeseen Lisäksi: Perhekahvila vaikuttaa myös merkittävästi ohjaajien hyvinvointiin mm. sosiaalinen verkosto kasvaa, on mielekästä tekemistä 2 % kävijöistä (5 henkilöä) ja 3 % (6 henkilöä) ohjaajista oli arvioinut, että tarvitsee ammattiapua, mutta tarvetta ei perhekahvilassa käynnin vuoksi tullutkaan Lasten sosiaaliset taidot kehittyvät leikkien myötä (lasten kohdalla monia samoja vaikutuksia kuin kerhotoiminnassa) ((pilottikyselyn vastausten perusteella; tehty Uudenmaan ja Varsinais-Suomen piirissä) MITEN KÄVIJÄT JA OHJAAJAT KEHITTÄISIVÄT PERHEKAHVILATOIMINTAA Kävijät toivoivat ohjattua toimintaa ja asiantuntijavieraita lisää Ohjaajalle vahva rooli perhekahvilan toiminnassa Ohjaajat kehittäisivät perhekahvilan ohjelmaa suunnitelmallisemmaksi, toiminnallisemmaksi ja aktiivisemmaksi Sekä kävijät että ohjaajat toivoivat parempia aukioloaikoja sekä tiloja toiminnalle

Lasten kerhotoiminta vahvistaa lasten sosiaalista pääomaa MLL:n kerhotoiminnan tarkoituksena on tarjota koko maassa kaikille lapsille mahdollisuus osallistua MLL:n arvojen mukaiseen tasokkaaseen harrastustoimintaan (toiminta on paikallista ja osallistumismaksut edullisia) lapsille mahdollisuus harjoitella ja kehittää taitojaan heitä kiinnostavissa asioissa tarjota lapsille ja vanhemmille tai isovanhemmille yhteistä tekemistä ja mahdollisuus yhdessäoloon Painopiste on varhaiskasvatusikäisten ja pikkukoululaisten toiminnassa Vakiintuneita kerhomuotoja ovat lasten musiikki-, liikunta- ja taidekerhot sekä erilaiset lasten ja vanhempien yhteiset kerhot. Lasten harrastuskerhoja 976, kerhokäyntejä n. 180 000, iltapäiväkerhoja n. 80 (v. 2008) KESKUSTELUN / TOIMINNAN ESITTELYN TUEKSI TAUSTATIETOJA Tavoitteena on, että kerhotoiminta vahvistaa lasten sosiaalista pääomaa sekä lisää lapsen näkymistä ja hänen äänensä kuulumista omassa yhteisössään. Keskeisinä toimintaa ohjaavina periaatteina ovat lasten oma osallisuus, leikki sekä lasten ja aikuisten yhteinen toiminta. MLL:n kerhoissa lapsilla on mahdollisuus paneutua heitä kiinnostaviin asioihin, leikkiä, tutkia ja oppia omassa tahdissaan. MLL:n kerhotoiminnan kasvatukselliset tavoitteet MLL:n kerhot tukevat lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä Kerho edistää lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa Ohjaaja auttaa ja edistää jokaisen lapsen onnistumista Kerhossa lapsi on osallinen ja tulee kuulluksi Kerhossa tutustutaan lähiympäristöön, sen kulttuuriin ja erilaisiin elämänilmiöihin Kerhotoiminnan odotetut vaikutukset Lasten toisia kunnioittavat vuorovaikutustaidot ja myönteinen minäkuva kehittyvät Lasten käsitys itsestään ihmisenä, oppijana ja yhteisön jäsenenä vahvistuu Lasten ja heidän perheidensä sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Lasten edellytykset kasvaa aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi lisääntyvät. MLL:n Kerho- ja harrastustoiminta varhaisen tuen muotona Kerho tukee lapsen kasvua edistää lapsen näkymistä ja lasten äänen kuulumista toimii kohtaamispaikkana vahvistaa sosiaalista pääomaa tuo alueelle mielekästä toimintaa. voi tarjota myös vanhemmille hetken hengähdystauon Kerhossa leikin ja yhdessä tekemisen riemu antavat voimia ja iloa lapsi voi opetella vuorovaikutustaitoja saada kavereita kokea elämyksiä osallistua kiinnostaviin asioihin lähialueen lapset ja aikuiset voivat verkostoitua ja tavata vertaisiaan Lisäksi: Kerhotoiminta edistää lapsen ja vanhempien suhdetta sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta tarjoamalla paikan yhteiselle harrastamiselle ja yhdessäololle. Yhteistyö / Kumppanuus Yhteistyökumppaneita ovat kunnat, muut järjestöt, oppilaitokset Yhteistyö voi olla toiminnallista tai rahoituksellisista Yhteistyö voi liittyä mm. tiloihin, rahoitukseen, ohjaajiin /sijaisiin, materiaaleihin tai koko toimintaan. MLL:n kerhotoiminta voi liittyä kunnan ehkäisevän lastensuojelutyön suunnitelmaan ja kunnan lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Kouluyhteistyötä edistetään myös mm. Kerhokeskus Koulutyön tuki ry:n kanssa MLL:n kerhotoiminnan laatukriteereitä Lapset ja vanhemmat ovat tyytyväisiä kerhotoimintaan. Vanhemmat tuntevat toiminnan sisällön ja toimintaperiaatteet ja saavat halutessaan vaikuttaa siihen. Lapset saavat vaikuttaa toiminnan sisältöön ja osallistuvat suunnitteluun MLL:n kerhonohjaaja on toimintaan soveltuva ja ammattitaitoinen Kerhonohjaaja on sitoutunut MLL:n arvoihin, toimintaperiaatteisiin ja kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Kerhonohjaaja osallistuu MLL:n koulutuksiin. Kerhonohjaajat ja muut toimijat saavat tukea ja ohjausta. Kerhoryhmän koko ei ole liian suuri (tilastot seurannan apuna). Yhteistyötä tehdään muiden tahojen kanssa. Yhdistys markkinoi ja tiedottaa kerhotoiminnasta monipuolisesti. Kerhotoiminta on perheille edullista. Kerhotoiminnan organisointi Järjestävä paikallisyhdistys vastaa kerhon toiminnasta. Kerhoja ohjaavat vapaaehtoiset tai palkatut kerhonohjaajat. Yhdistysten ohjaus on osa MLL:n piiriorganisaatioiden työtä. Keskusjärjestö vastaa valtakunnallisesta kehittämisestä Kehittämistoiminta Kerhotoiminnan sisältöä, koulutusta, laatua, arviointia, materiaaleja ja tukirakenteita kehitetään.

Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta on joko lapsiperheille, lapsille, nuorille tai vanhemmille suunnattu tukimuoto. Tukihenkilötoiminta voi olla ryhmämuotoista tai paritoimintaa. Valtakunnallista tukihenkilötoiminnan mallia ryhdytään kehittämään syksyllä 2009 Toiminnan tarve on noussut kentältä eli suoraan lapsiperheiltä.