Ihmisen varhaishistoria
Ihmiskunnan lyhyt historia 1800-luvulle asti käsitystä ihmisen esihistoriasta ohjasi Raamattu: maailman muotoutumisen ja ihmisen synty 4000 vuotta e.a.a. Charles Darwin Lajien synty 1859, evoluutioteoria mullisti käsityksen ihmisen kehityksestä ihmisen kehitys jatkuu edelleen
maapallon synty kaasupilvestä n. 5 miljardia v. sitten ensimmäiset ihmisapinat 6 - 7 milj.v. Ihmisapinoiden ja ihmisen välimuoto, pystyssä kävellyt ns. Lucy-apina (ns. etelänapina) noin 3,3 miljoonaa vuotta sitten ihmisen alkukotina pidetään Afrikkaa, jossa varhainen nykyihminen n. 1,6 – 2,5 milj.v. sitten Itäinen Afrikka tarjosi paitsi runsaasti ravintoa myös sopivasti kilpailua muiden apinalajien kanssa
Kivikausi n. 2 000 000 – 2 000 eKr. I Paleoliittinen kausi n.2 000 000eKr - 10 000eKr - metsästys- ja keräilykulttuuri Homo Erectus - vaeltava ihminen (2 milj.v. sitten) (vas.) - levittäytyi Afrikasta Eurooppaan 730 000 v. sitten - vasta viimeisen jääkauden jälkeen pysyvä asutus Eurooppaan - alkoi n. 80 000 ja päättyi n. 12 000 vuotta sitten - Lounais-Ranskan ja Pohjois-Espanjan alueella syntyi korkeakulttuuri - hienoja luolamaalauksia 25 000 - 20 000 v. sitten - kivityökalut, tulenkäyttö - perhe - suurriista ja keräily 2. Homo sapiens Neandertalinihminen (200 000eKr - ) - levittäytyi jopa Pohjois- Eurooppaan ja Australiaan - ongenkoukut, jousi - oikealla nykyihmisen ja neandertalinihmisen kallot - merkkejä vainajien hautaamisesta 3. Homo sapiens sapiens = Cro Magnonin ihminen (40 000eKr - ) - nykyihmisen kaltainen - naturalistinen taide, hedelmällisyyskultti - kylmä ilmastovaihe → kestävät asumukset - uskonto
II Mesoliittinen kausi - n. 10 000 v. sitten lähes koko maapallo asuttu Euroopassa mannerjään sulamisen jälkeen n. 10 000 v. sitten murroskautta metsästys- ja keräilykulttuurin sekä maanviljelykulttuurin välillä - ilmaston lämpeneminen - väestömäärän kasvu → asutuksen tihentyminen → ravinnon muutos - asutus muuttui pysyvämmäksi - kasviravinto - eläinten kesyttäminen (koira) - saviastiat ravinnon säilytykseen - kyläasutuksen yleistyminen, työnjako - ei vielä varsinaista maataloutta
III Neoliittinen kausi - ”neoliittinen vallankumous” = siirtyminen maanviljelyyn ja karjatalouteen (lehmä, lammas, vuohi) maanviljely alkoi Lähi-Idässä n. 11 000 v. sitten Miksi siirryttiin maanviljelykseen? ilmasto lämpeni → jää suli → metsä levisi pohjoiseen → suurriista väheni väkeä paljon maanviljelyllä paljon etuja
Mitä tästä seurasi? kiinteä asutus: Jeriko ja Catal Hüyük väestönmäärä kasvoi → elintilan laajentuminen → aiheutti sotia - kaskiviljely → metsäalueet käyttöön → eroosio vehnä, hirssi, ohra aura, sirppi, kuokka, jauhinkivet kerrostunut yhteiskunta: orjat ja maatyöläiset, käsityöläiset ja kauppiaat, papit, virkamiehet, sotilaat kaupankäynti luonnon jumalten palvonta maatalous kukoisti jokilaaksoissa: kanavat, padot, tulvien hyväksikäyttö
Lähteet: http://www.student.oulu.fi/~jjsimila/ihminen2.htm http://www.edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/historia123/muinafrikka1.htm http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi4/1_esihistoria_ja_ihmisen_kehitys/01_ihmisen_kehitys?C:D=gjl2.ex5i&m:selres=gjl2.ex5i