Miksi aluekehitysohjelma käynnistettiin? Kansanedustaja Martti Korhonen

Taustalla •Globalisaatio: kaupunkiseutujen tunnistaminen kasvun moottoreina •Kasvun lähteenä osaamisintensiivinen talous (osaamiskeskusohjelma 1994-) •Kaupunkipoliittinen ohjelmatyö •Kaupunkitutkimus: Vartiainen, Antikainen kaupunkiverkkotutkimus 1998 •Suomessa vahva keskittymiskehitys 1990-luvun lopulla: viisi suurta kaupunkiseutua + Salo

•Globaali toimintaympäristö ja avoin kilpailu - haaste ja mahdollisuus alueiden omaan osaamiseen ja vahvuuksiin perustuvaan aluekehitykseen •Keskittymiskehitys Lähtökohtana aluekehityksen haasteet

•Muuttoliike •Väestökehitys •Aluerakenteen keskittyminen –kasvu noin viidennekseen seutukunnista > > > > > > > > > > > > > > > > > > > > SM/AO/MH/ Muuttoliike vuonna 2000 Maakunnittain > Muuttovoittoa 4000 henkeä > Muuttotappiota 500 henkeä Kunnnittain Muuttotappiota, kuntien lkm Muuttovoittoa alle 100 henkeä Muuttovoittoa yli 100 henkeä

Uhkana •keskittymisen jatkuminen •voimavarojen tuhlaaminen

Kaupunkitutkimus •Vartiainen, Antikainen (1998) •kaupunki-indikaattorityö –36 kärkikaupunkia –vahvoja toimialoja, osaamista, kansainvälisiä yhteyksiä, kulttuuripalveluja, mahdollisuus myönteiseen kehityskuvaan •Kaupunkiverkkotutkimus osoitti, että Suomessa on mahdollista kehittää aluerakennetta kaupunkiseudun varaan

Ohjelman tavoitteena •Erikokoisten kaupunkiseutujen verkostoon perustuva aluerakenne •30 – 40 elinvoimaisen kaupunkiseudun muodostama aluekeskusten verkosto •Jokaisessa maakunnassa vähintään yksi elinvoimainen keskus

AKO osana kansallisen aluepolitiikan tehostamista •Hallituksen iltakoulupäätös lokakuu 2000: kahdeksan toimenpidekokonaisuutta

Toimenpiteet aluepolitiikan ja seutukuntayhteistyön tehostamiseksi (Hallituksen iltakoulu ) 1. Aluekeskusten kehittäminen 2. Seutukuntien tukihanke 3. Valtion toimintojen uudelleen sijoittaminen 4. Suorien alueellisten yritystukien käytön tehostaminen ja rahoituksen turvaaminen 5. Yritysten sijoittumisneuvonnan tehostaminen TE- keskuksissa ja siihen liittyvän työllisyyskoulutuksen järjestäminen 6. Uusien toimenpiteiden luominen Itä- ja Pohjois-Suomen sekä muiden vaikeasta rakennetyöttömyydestä kärsivien seutujen kehittämiseksi 7. Käynnistetään aluelainsäädännön uudistus, joka tähtää kansallisen aluepolitiikan tehostamiseen nykyisellä rakennerahastokaudella 8. Uuden maaseutupoliittisen ohjelman toteuttaminen

Aluekeskusohjelma, kaupunkipolitiikka ja Helsingin seudun kehittäminen Ministeriöiden alue- strategiat Valtion toimintojen alueellistaminen Maaseutu- ja saaristopolitiikka Alueelliset erityistoimet mm. Kainuun hallintokokeilu Alueellinen innovaatio- politiikka ja osaamiskeskus- ohjelma KILPAILUKYKYISET ALUEET TASAPAINOINEN ALUEKEHITYS Aluepolitiikan työkaluja EU -ohjelmat

Onnistuttiinko? •Muuttoliike tasapainottui 2001 – •Työllisyyden kehitys AKO-alueilla on ollut positiivisempaa kuin muualla maassa •Arviointi: Eri ohjelmien yhteisvaikutus on ollut positiivinen useille AKO-alueille •Ohjelma-arvio : AKO on vahvistanut alueellisia innovaatiojärjestelmiä ja osaamisperustaa sekä parantanut yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä, seudullista imagoa ja alueiden vetovoimaa •AKO on vahvistanut seutujen kehittämisen strategisuutta ja kehittänyt toimenpiteiden priorisointia sekä selkeyttänyt kehittämistoiminnan koordinointia ja työnjakoa •Haasteena on ollut eri ohjelmien yhteensovittaminen sekä keskuskaupunkien ja kehyskuntien yhteistyö •Teemaverkostot ovat tuoneet lisäarvoa kehittämiseen