ENSIHARVENNUS Pertti Mäkinen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Advertisements

TERVEYSNEUVONTAPÄIVÄT 2011 HUUMEKULTTUURIN MUUTOS POLIISIN NÄKÖKULMASTA Mika Raatikainen Rikoskomisario Huumerikosyksikkö Helsingin poliisilaitos.
Annukka Larsen valaistussuunnittelija AMK Valon kaupunki -hanke Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet Puh
. AKL:n 42. Autokauppiaspäivät Hilton Helsinki Kalastajatorppa Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry.
Metsänhoidon suositukset
Leena Kalin Metsätaloustarkastaja
Metsäteollisuuden käyttämästä puusta 67 % tulee yksityismetsistä
TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA KUOLLEET YLI 64-VUOTIAAT Lähde:Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2007 ennakkotietoja.
Johtoalueiden vierimetsien hoito
Raimo Päivärinta Luokite-esitelmä.
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Tattari Fagopyrum esculentum.
Ylipaino on yksi keskeisimmistä terveysuhkista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Selvitä suomalaisten ylipainon syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä.
Tornator Oy Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja: metsiä yhteensä yli hehtaaria. Tavoitteena hyödyntää maa- ja metsävaroja kestävästi ja omaisuuden.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Akavalaisten työaikakäytännöt esimerkkejä jäsenliitoista
Metsänhoidon suositukset
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
Kotihoidon laskenta Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Metsäteollisuus käyttää vuosittain noin 150 milj. euroa ympäristönsuojeluun Suomessa Suomen massa- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojelukustannukset.
Veritas vahinkovakuutus
J-metsikkösimulaattorin tuloksia
Taimikonhoito Huhtikuu 2007.
METSÄNUUDISTAMINEN JUKKA-PEKKA VAPANIEMI
 Senioritutkimus 2010  Vastaajia yhteensä 1647  Miehiä 68 prosenttia  84 prosenttia vastaajista syntynyt 1940-luvulla  Eläkkeelle siirrytty keskimäärin.
Puukauppa Jukka-Pekka Vapaniemi
Monikäyttöinen paperi
Ateljeenäyttely Kaarina Karjalainen
Puulajit Kirjassa kappale 2..
Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Määräaikaiset työsuhteet Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Akavalaiset.
SIMO: Metsikkösimulaattori
Tulos ennen satunnaisia eriä Me 7,1 6,5 3,3 4,3 4,
Alatunniste 1 Apteekkien ansiotilastoja 10/2010 – 10/2011.
METSÄLAIN TARKISTUS
Koe; koeavain 1001 Koeala 1 Koeala 2 Koeala 3 Koeala 4 Koemetsikkö 1 (koemetsikköavain ) Koeala 5 Koeala 6 Koeala 7 Koeala 8 Koemetsikkö 2 (koemetsikköavain.
OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa 2011–2012 Päivi Hämäläinen, Jouni Rasilainen & Mika Gissler
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Vapaaehtoinen monimuotoisuuden suojelu ja metsänomistajien.
Ostopalvelujen kasvu selittää parhaiten menojen jyrkkää kasvuvauhtia Juuassa Palvelujen ostoihin Juuan kunta käytti vuoden 2009 tilinpäätöksen.
Puun elinkaari metsässä:
Virhelähteet yksittäisten puiden latvusten ilmakuvamittauksessa Antti Mäkinen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsävarojen käytön laitos.
1 Apteekkien ansiokehitys 10/00-10/01 Työaika vähintään 30 t/vko.
Ammattiosaamisen näyttö: Koneellinen puunkorjuun suunnittelu (9) ja koneellisen puutavaran valmistus (12) Ammattiosaamisen näytön ohjaukseen ja arviointiin.
Maalämpö Kerää kallioperään, maaperään tai vesistöihin varastoitunutta aurinkoenergiaa ja geotermistä energiaa. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
Aikuisdiabeetikkojen hoitovastuun jakautuminen ja hoitoyksiköiden sisäinen työnjako.
Metsänhoitotoimenpiteiden optimointi taloudellis-ekologisella mallilla
Lauri Kuosmanen Hankejohtaja. Mielen avain lyhyesti RahoitusKaste -ohjelma Valtionavustus € HankealueUusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala.
Talousmetsän kierto Talousmetsän kierto – oppimateriaali perusopetukseen ( , päivitetty 06/2012) Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy.
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Tutkimussuunnitelma Kasvumallien toiminnan validointi Esko Välimäki.
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
Lasten päivähoito 2010 Kuntakyselyn osaraportti Salla Säkkinen
NÄIN HOIDAN METSÄÄNI Juha Juuti
Mi Menetelmä tosiaikaiseen sivustomuokkaukseen Sulake Dynamoid | Strictly confidential – legally protected and privileged information Ilari Tuominen Software.
– 10 kysymystä ja vastausta–
TILASTOJA 2003 Kansallinen metsäohjelma 2010 Metsänhoitotyöt
BLOM KARTTA OY KAUKOKARTOITUSPOHJAINEN METSIEN INVENTOINTI.
Puun elinkaari metsässä:
Kotihoidon laskenta Riikka Väyrynen Raija Kuronen.
VALTION AVUSTUKSET YKSITYISTEIDEN PERUSKUNNOSTUKSEEN.
Ahlaisten Kievari KEMERA Metsänhoitoyhdistys Satakunta Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki astui voimaan
MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN? Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos © Metla/Arvo Helkiö.
Metsän uudistaminen Metsän uudistaminen lähtee liikkeelle uudistushakkuusta ja uuden taimikon perustamisesta. Uudistamisella saadaan aikaan uusi hyväkasvuinen.
Mikä on metsien merkitys? JOHDANTO METSÄ- ja PUUALAN TET-JAKSOLLE.
SPV- ja metsätalouden kannattavuus
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Vahinkojen määrittely- arviointi- ja ilmoitus Koulutus metsänomistajille Kuivaniemi Juha Hyvönen.
Riistametsänhoidon perusteet
Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskus
Esityksen transkriptio:

ENSIHARVENNUS 8.5.2011 Pertti Mäkinen Kaikki lähtee taimikonhoidosta  kannattava ensiharvennus - kuitupuuta! Aloitus: Kirjoita paperille…

Ensiharvennus on sijoitus tulevaisuuteen Harvennettu metsä voidaan uudistaa 20-40 vuotta aiemmin kuin harventamaton. Hoidetun metsän tuotto on puolitoistakertainen hoitamattomaan metsään verrattuna, koska siellä kasvaa järeämpiä puita. Soveltuu hyvin metsänomistajan omaksi työksi.

Hoidetun metsän kierto

Ensiharvennuksen tavoite Ensiharvennuksen tarkoituksena on luoda riittävästi kasvutilaa kasvatettavaksi valituille puille. Puiden latvukset säilyttävät elinvoimansa ja puiden kehittyminen tukkipuiksi nopeutuu.

Kilpailu resursseista Puiden kasvaessa metsään syntyy kilpailua: - Valosta - Ravinteista - Kasvutilasta - Juuriston kasvutilasta Kilpailussa: - Alaoksat kuolevat - Latvukset supistuvat - Kasvussa jääneet puut kuolevat - Parhaimmin kasvaneetkin puut kärsivät

Poistettavat puut Ensiharvennuksessa poistetaan: Vähäarvoisia ja huonolaatuisia Kuolleita ja sairaita Selvästi muiden alle jääneitä ja liian lähekkäisiä puita. Näin valitaan kasvamaan parhaat puut ja metsän tuottokyky käytetään tehokkaasti hyväksi.

Elävän, vihreän latvuksen pituus kertoo harvennustarpeen. ENSIHARVENNUS Elävän, vihreän latvuksen pituus kertoo harvennustarpeen.

Ajankohta Ensiharvennus kannattaa tehdä ennen kuin latvus alkaa supistua ja sitä kautta kasvu hidastua. Vihreän latvuksen osuus puun pituudesta: Mänty 30 - 40 % Koivu 40 - 50 % Kuusi 60 %

Latvuksen hoito Puun kasvu riippuu elävän latvuksen määrästä Latvus säilytetään elinvoimaisena = puun kasvu hyvänä: riittävän aikaisella taimikonhoidolla riittävän aikaisella ensiharvennuksella Valolatvus - Varjolatvus

Ajankohta Puuston ikä 15 - 35 v Puuston valtapituus 12 -16 m Puuston rinnankorkeus lpm 14 – 16 cm

Männikön ensiharvennus 13-15 metrin valtapituudessa. Ikä noin 30 vuotta. Kasvatettavaksi jätetään 900 -1 000 parasta mäntyä. Harvennuksessa poistetaan suunnilleen puolet puista.

Koivikon ensiharvennus Rauduskoivikot harvennetaan 14-15 metrin valtapituudessa. Ikä 15 -20 v. Hehtaarille jätetään 700-800 runkoa. Harvennuksessa poistetaan hieman yli puolet puista.

Kuusikon ensiharvennus Puuston valtapituus 14-15 m. Puuston ikä 20 – 30 v. Kasvatettavaksi jätetään 900-1 000 runkoa hehtaarille. Harvennuksessa poistetaan hieman alle puolet puista.

Monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuudelle arvokkaat elinympäristöt säästetään myös ensiharvennuksessa. Katajat ja pihlajat sekä isot haavat raidat ja lepät ovat luonnolle arvokkaita. Lehtipuita havumetsiköissä noin 20 %.

Hoitamattomat metsät Taimikkona hoitamatta jääneet puustot joudutaan harventamaan jo 10-12 metrin pituisina. Hakkuukertymä jää pieneksi Korjuukustannukset nousevat suuriksi ja käteen jäävä myyntitulo pieneksi.

NMH tukiehdot/ensiharvennus läpimitta alle 16 cm, pituus max. 14/15 m. tiheys työn jälkeen metsänhoitosuositusten mukainen -puulajista riippuen poistuma vähintään 1000 runkoa/ha Tuki vyöhykkeittäin E-S 135 €/ha metsänomistajan omana työnä tehtynä. Ulkopuolisella työvoimalla teetettynä 210 € /ha.

Energiapuun korjuu Nuoren metsän hoidon yhteydessä kaadettavan ja energiakäyttöön luovutettavan puun kasausta ja metsäkuljetusta Ennakkoraivauksessa poistetaan hakkuuta haittaava alikasvos, se voidaan tehdä jo muutama vuosi ennen ensiharvennusta. Ennakkoraivauksessa ja hakkuussa poistettava puusto voidaan kerätä osittain tai kokonaisuudessaan energiapuuksi.

Energiapuun korjuu ja haketus – Kemera-tuki Energiapuumäärä,m3 (väh 20 m3) Kasaus,m3 (3.50 €/ m3) Metsäkuljetus,m3 (3.50 €/ m3) Haketus (1.70 €/ m3) Määritellyt hinnat Energiapuu ei metsänomistajan omaan käyttöön Ei tarvitse suunnitelmaa

Pystykarsinta männiköissä Karsintakorkeus: 4m 5m Ei tarvita ennakkosuunnitelmaa Tuki 50% Työllisyysehtoisissa todellisten kustannusten mukaan Tuki haetaan toteutusilmoituksella

http://www. metsatv. fi/index http://www.metsatv.fi/index.php/fi/energia/ohjelmat/viewvideo/66/metsaenhoidon-abc/ensiharvennus