Viron sikaretki 6.-10.1.-11 Nuotiolla istuskellessa voi kuunnella koiran haukkua ja rauhoittua katselemaan liekkien loimua. Oliko se niin että kukaan oikea metsämies ei koskaan väsy katselemaan liekkien loimua ja virtaavan veden juoksua? Hetkinen, nythän mennään jo asioitten edelle….

Mutta eipä kyllä ensimmäisen motin purku ehdi juurikaan vanheta, kun ensimmäinen potsi ilmoittautuu jsp:lle.

Ja eikös siihen kohta saada ylpeätä koiramiestä ja koiraakin paikalle… vai oliko tämä sittenkin se tutkan esittelytilaisuus?

Vai onko tämä sittenkin näitä uusia TV:n realitysarjoja, ainakin molemmissa joukkueissa näyttää olevan kolme komiata??? jäsentä.

Ja eikös kohta olekin koko ”raati” samassa kasassa, tai, no, pari miestä on vielä ”hiipimässä” haukulle.

Lopulta löytyy viimeisetkin possupaimenet samaan kuvaan, tuoden possun isäkarjun seuraksi.

Välillä siirrellään jo ”huonokuntoisimpia” tekniikan voimalla pienessä aamukuurassa lähemmäksi haukkua. Ja illan tullen siirretään sama kalusto lihankeräyspuolelle.

Välillä täytyy testata kaluston maastokelpoisuutta, vai oliko se kuljettajien perehdytyskurssi. ”Haluatko sinä kokeilla välillä?”

Eikun tämähän olikin paikallinen vedonlyöntipiste Eikun tämähän olikin paikallinen vedonlyöntipiste. Mönkkäri vetoa että tulee ajamalla pois.

Ja taas välillä porukan eteen arvosteltaviksi, kuka on heikoin lenkki?

Illalla kämpällä on aikaa vertailla julkisivuja tarkemminkin. Kumpi näistä nyt sitten on komeampi?

Mutta saahan se sissi sitten myös ne tuletkin syttymään… niin ja se koira on edelleen siellä metsässä.

Aamun valjettua ripotellaankin passimiehet hiukan avoimemmalle paikalle. Tässä merivedessä seisoessa on kuitenkin se hyvä puoli, että vaikka sitä menee kenkiin, ei suolainen vesi jäädy sinne.

Ai, ei näy sian jälkiä? Tuosta vaan reiästä perään, siitä ne juuri meni.

Nyt täytyisi kyllä vaihtaa kalustoa. Oliko kenelläkään mukana luolakoiraa ja maatutkaa?

Jee, jee, Jerry Cotton. Tule ulos kettu, kanala on piiritetty.

No, mutta helkkari vieköön, eihän sieltä luolasta kettua löytynytkään, vaan villisika täälläkin. Näitähän on joka paikassa.

Sikaryhmä suunnittelee jo seuraavan päivän sikailuja, mutta noilta paparatseilta ei saa hetkenkään rauhaa.

Aamun tullen tilanne sama, lunta ainakin näyttäis olevan riittävästi, jotta jäljet erottu. Mutta mikäs valoilmiö se on kuvan oikeassa reunassa? Huomaatko matkalla olevan tappavan luodin, entä sian metsän puolella?

Tästä ammuin, mutta ei tainnut osua???

No, kyllä ainakin täällä on yksi taas pitkällään, Roope ilmoittelee, kuka vain tulis kantamaan?

Mutta kovinpa on kuluneet hampaat ”porsaalla” Mutta kovinpa on kuluneet hampaat ”porsaalla”. Olipa hyvä että otettiin pois kitumasta, ei tuo olis kuitenkaan pitkään pärjännyt.

Näitä porsaitahan tuo passista tullessa vaikka liivin taskussa, vai onkohan sittenkin vaan helpompi kantaa kuin vetää tälläisessä lumihangessa?

Ja lopuksi vielä kaik yhessä koossa, viimeisen motin jäljiltä Ja lopuksi vielä kaik yhessä koossa, viimeisen motin jäljiltä. Ai niin, Jorkki ja Mikkohan on siellä perinteisellä eläinlääkärireissulla.

Avustajat kehään. Korvataan ne Jorkki ja Mikko järjestävän seuran avustajilla. Ei nyt kaikin osin ainakaan hävitä.

Loppuyhteenveto: Kolmen päivän jahti, pelkkää koirajahtia, ei iltapasseja tornista. 11 jahtimiestä kotimaisilla koirilla, saaliina 25 sikaa.