Keski-Suomen Aikajana 2/2009 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen kärkiklusterit Yritystoiminnan ja aluetalouden kuvaajat: liikevaihto: alueella toimivien yritysten liikevaihto alv-ilmoitusten mukaan (Tilastokeskus (TK) asiakaskohtainen suhdannepalvelu) vienti: alueella toimivien yritysten viennin arvo (sama tietolähde kuin liikevaihto) henkilöstömäärä: arvio henkilötyövuosista; laskettu alueella toimivien yritysten palkkasumman (työnantajasuoritusten mukaan) perusteella (TK asiakaskoht. suhd.palv.) tietojen korjautuminen: liiketoimintakuvaajat korjautuvat tietojen tarkentuessa vuosi taaksepäin; uusimmassa katsauksessa pieniä poikkeamia edellisiin verrattuna tietojen alueellisuus: toimipaikkojen sijainnin mukaisesti

Klusterityöltä odotetaan verkostoitumista ja uusia markkinoita •Kysely Keski-Suomen kärkiklustereiden työhön osallistuvien yritysten edustajille 04/2009 –klusterityön tavoitteet –yritysten klusterityöstä saama hyöty –nykyisen suhdannetilanteen haasteet •39 vastausta

Klusterityön tavoitteet yritysten näkökulmasta •verkostoituminen ja yhteistyön lisääntyminen, •kilpailukyvyn turvaaminen ja kasvattaminen •kehittämishankkeet. –”Yhteistä yritysten välistä verkostoitumista ja tulevaisuuden visiointia, jonka tulisi konkretisoitua kaupoiksi ja toiminnaksi osittain 2-5 vuoden aikajanalla.” –”Kehityshankkeita joihin yksin ei ole mahdollisuutta.” –”Osaamisen ja kilpailukyvyn yleistä kehittämistä, verkostoyhteistyön kehittämistä, uusien teknologioiden hyödyntämistä tuotteissa ja tuotannossa.” –”Lisääntyvää tarjontaa biopolttoainemarkkinoille sekä lisääntyvää biopolttoaineiden käyttöä ja fossiilisten polttoaineiden osuuden pienentämistä. Parantunutta laitetekniikkaa sekä luottamusta ja uskottavuutta markkinoille.” –”Uusia menetelmiä biomassan hyödyntämiseksi.” –”Yrittäjän höynäyttämistä ! Rahoja kerätään vain ja ainoastaan konsulttien ja " kouluttajien" elättämiseksi. Jälleen kerran!”

Mitä lisäarvoa yritykset kokevat saaneensa klusterityöstä? •lisääntynyttä näkyvyyttä •kontakteja ja toimeksiantoja •tietoa •klusterityö vasta alussa – osalle yrityksistä lisäarvo ei vielä näkyvissä –”Olemme olleet enemmän julkisuudessa mitä ilman klusterityötä ja olemme saaneet toimeksiantoja klusteriin liittyen.” –”Näkyvyyttä, toimeksiantoja, paikallisia ja valtakunnallisia kontakteja.” –”Yhteistyön ja verkottumisen foorumi. Muutaman konkreettisen hankkeen käynnistyminen.” –”Tietoa alan toiminnasta ja muiden yritysten näkökannoista meneillä olevaan tilanteeseen.” •Yritysten kouluarvosana klusterityölle: keskiarvo tyydyttävä 7

Suhdannetilanne erittäin haastava kärkiklustereiden yrityksille: –” Tämä on myös laajempi kysymys, jos tilanne jatkuu vielä pitkään näin, meitä ei ole montaa jäljellä puutoimialan yrityksistä. Itse olemme olemassa!” –”Erittäin haasteelliset. Yrityksemme joutuu vähentämään henkilöstöä ja kapasiteettia.” –”Erittäin haastavina, nyt tarvitaan johtajuutta yrityksissä toisin kuin menneinä vuosina, jolloin kaikki vain meni hyvin oli johtajuusaines sitten millaista vain. Osaamisesta on nyt kysymys.” –”Pankille suhdanne on haastava luottotappiot lähiaikoina kasvavat. Haasteena on erottaa hyvät rahoitettavat hankkeet ei niin hyvistä hankkeista.” –”Rahoitustilanne on kriittinen, kuten varmaan kaikilla toimijoilla, mutta kehitystyö on ollut valtavaa. Suhdanteen vaihtuessa nousuun on yrityksemme paremmassa iskussa, kuin ennemmin.” … mutta samalla myös mahdollisuus: –”Toistaiseksi on ollut vähintään sama vauhti kuin vuosi sitten.” –”Nykytilanne ei ole aiheuttanut toimenpiteitä tähän mennessä. Lähitulevaisuus näyttää myös hyvältä. –”Uusia mahdollisuuksia. –”Vaikutukset keskimääräistä pienempiä energia alalle. Osaavaa henkilökuntaa, joka alkoi olla niukkuustekijä, hyvin tarjolla.”

Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Keski-Suomen plussat •Keski-Suomen kärkiklusterit osoittautuivat vahvoiksi kasvualoiksi ennen lamaa ja yritykset näkevät laman avaavan myös paljon uusia kehittämismahdollisuuksia. •Laman vaikutus palvelualoille on ollut lievempi kuin jalostusaloille. •Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) ja hyvinvointipalvelut ovat kasvaneet nopeasti ja nousseet merkittäviksi palvelusektorin yritysryhmittymiksi. •Jyväskylän seutu on pysynyt yhtenä maan nopeimmin kasvavista keskuksista. Keski-Suomen miinukset •Koska viennin merkitys Keski-Suomessa on suuri, viennin jyrkkä lasku on vetänyt maakunnan teollisuuden lamaan. •Osa klusteritoimintaan osallistuvista yrityksistä on pettynyt klusterityön tähänastiseen antiin. •Väestön väheneminen syö alueiden elinvoimaa Jyväskylän seudun ulkopuolisilla alueilla Keski-Suomessa. Keski-Suomen kysymysmerkit •Miten yritykset pystyvät rahoittamaan kilpailukyvyn ylläpitämisen ja parantamisen laman yli? •Miten Keski-Suomen yritystoiminta, julkinen sektori ja työmarkkinat selviytyvät metsäteollisuuden rakennejärjestelyistä? •Kuinka työttömyyden nousua onnistutaan rajoittamaan seuraavina vuosina? •Miten ja mille aloille Keski-Suomeen saadaan uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja?

Käsitteet ja tietolähteet •Liikevaihto on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. •Henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. Henkilöstömäärän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. •Tietojen korjautuminen: Liikevaihto- ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. •Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski-Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. •Työlliset ovat vuotiaita, jotka ovat olleet työllisiä tutkimusjakson aikana. Henkilöstömäärän vertailussa käytettävät valtakunnalliset työllisyystiedot perustuvat kuukausittain toistuvaan otostutkimukseen. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. •Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat neljän neljänneksen liukuvia keskiarvoja, joissa keskiarvo on sijoitettu viimeiselle havainnolle.