Kiintolevyn osiointi

Osiointi Kiintolevyn osiointi tarkoittaa levyn jakamista osiin. Uusi kiintolevy on aina osioitava eli sillä pitää olla vähintäin yksi osio. Useita osioita käytetään: Haluttaessa jaotella tiedostoja Esim. Ohjelmat ja datatiedostot eri osioilla Asennettaessa samalle kiintolevylle useita käyttöjärjestelmiä. Kiintolevy on niin suuri, että käyttöjärjestelmä ei pysty käsittelemään sitä yhtenä osiona.

Yleistä Tarvittavien osioiden määrä ja koko ovat yleensä mielipidekysymyksiä. Palvelimissa hyvä ratkaisu on asentaa käyttöjärjestelmä omalle osiolleen erikseen datatiedostoista. Tällöin käyttöjärjestelmäosio voidaan tyhjentää ja asentaa käyttöjärjestelmä uudestaan. Erillisellä osiolla olevat datatiedostot säilyvät ennallaan. Jos osioita on hyvin useita, niiden hallinta voi olla vaikeaa.

Yleistä Samalla osiolla voi periaatteessa olla useita käyttöjärjestelmiä, jos ne osaavat käyttää samaa tiedostojärjestelmää. Osiolla voi olla vain yksi tiedostojärjestelmä. Tiedostojärjestelmiä ovat mm. Fat, vfat, fat32 ja ntfs. Osioiden poistaminen ja uudelleen luonti yleensä tuhoaa osion sisältämät tiedostot.

Osioinnin tekeminen Osiointi voidaan tehdä käyttöjärjestelmän asennusohjelmalla. Yleensä kannattaa aluksi tehdä vain käyttöjärjestelmän osio ja tehdä muut osiot käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen. Käyttöjärjestelmän mukana tulevalla ohjelmalla voidaan tehdä kiintolevylle lisäosioita. DiskManager/Levyn hallinta Windows:ssa. Osiointia varten on olemassa omia ohjelmia kuten Partition Magic. Näillä voi myös muuttaa olemassa olevien osioiden kokoa tuhoamatta tiedostoja.

Osiotyypit Kiintolevy voidaan jakaa 1-4 perusosioon. Perusosiot voivat olla primary tai extended- tyyppisiä. Ensimmäinen osio on yleensä oltava primary- tyyppinen. Vain yksi osio voi olla extended-tyyppinen.

Osiotyypit Extended osio jaetaan edelleen yhteen tai useampaan loogiseen osioon. Extended-osiota ei käytetä suoraan vaan käytetään sen sisältämiä loogisia osioita. Loogiset osiot toimivat ohjelmien kannalta samalla tavalla kuin primary-tyyppiset osiot.

Osioiden määrä Loogisten osioiden määrällä ei ole periaatteessa yläraja, joten kiintolevyllä voi olla miten monta osiota tahansa. Windows:ssa osioiden määrää rajoittaa levyasematunnusten määrä. Jos tunnuksia ei käytetään muualla esim. Verkkolevyasemina, käytössä on 26 tunnusta. Linuxissa voi olla 63 osiota jokaisella kiintolevyllä.

Esimerkkejä Kiintolevy Primary-osio extended-osio Loogiset osiot G: C: D: E: F: Kuvassa on kiintolevy jaettu viiteen osioon, joista kolme on loogisia. Yhtä hyvin primary-osioita voisi olla yksi ja loogisia neljä. Yleensä ensimmäinen osio on oltava primary-tyyppinen.

Osioiden tunnukset Kaikille Windows:n käyttämille osioille annetaan kirjaintunnukset. Tunnukset annetaan automaattisesti alkaen tunnuksesta C:. Tunnukset annetaan järjestyksessä ensin kaikille primary-osioille ja sen jälkeen loogisille osioille. Tunnuksia on käytössä kirjaimet C-Z. A ja B on varattu levykeasemille. WindowsXP osaa käyttää osioille myös tunnuksia A ja B. Samoja tunnuksia käytetään myös verkkoasemille. Tunnusten määrä rajoittaa osioiden määrän.

Osioiden tunnukset Huomaa, että tunnukset voivat muuttua, jos lisäät koneeseen toisen kiintolevyn. Jos koneessa on alunperin yksi kiintolevy, jossa on primary ja looginen osio, osiolla on tunnukset C: ja D:. Kun lisätään toinen kiintolevy, jolla on primary-osio, tälle osiolla annetaan tunnus D: ja alkuperäisen loogisen osion tunnus muuttuu E:ksi. Linux käyttää osioille numeroita. Primaariosioiden numerot ovat 1-4 ja loogisten 5-63. Numerointi on selkeämpi kuin Windows:n tunnukset. Yksittäisen osion numero ei muutu lisättäessä tai poistettaessa osioita.