Mikä aiheutti Sumatran maanjäristyksen? Seismologian laitos Helsingin yliopisto http://www.seismo.helsinki.fi

Sumatran maanjäristys 26.12.2004 Intian valtameren pohjassa, Sumatran saaren luoteispuolella tapahtui iso, 9.0 magnitudin maanjäristys 26.12.2004. klo 00:58:50 (UTC) eli 07:58:50 paikallista aikaa ja 02:58:50 Suomen aikaa Pääjäristyksen tapahtumapaikan maantieteelliset koordinaatit:   3.32N 95.86E Järistys havaittiin myös Suomen seismisellä asemaverkolla lisää tietoa järistyksestä saa osoitteesta http://www.seismo.helsinki.fi/

Maanjäristys syntyi koska Intian laatta työntyy Burman laatan alle. Intian laatan liike aiheuttaa siten subduktiovyöhykettä vastaan kohtisuorassa suunnassa transformisiirroksia mantereen ja syvänteen väliin, noin 250 km päähän. Siirrosten muodostuminen on aiheuttanut nuoren keskiselänteen syntymisen Andamanin merelle ja samalla Burman mikrolaatan erkanemisen Euraasian laatan reunasta. Maanjäristys syntyi koska Intian laatta työntyy Burman laatan alle. Miksi laatat liikkuvat?

Maapallo koostuu sisäkkäisistä kehistä Maapallon ulointa, haurasta kerrosta kutsutaan litosfääriksi eli kivikehäksi. Litosfääri on jakautunut laatoiksi, jotka liikkuvat astenosfäärin pinnalla.

Konvektiovirtaus Laattoja liikuttavat konvektiovirtaukset, jotka syntyvät maapallon sisäosissa ja jotka pyrkivät jäähdyttämään maapalloa. Konvektiovirtauksissa maapallon sisäosien lämpimämpi massa siirtyy lähemmäs maanpintaa valtamerten keskiselänteillä. Konvektiovirtauksissa maapallon sisäosien lämpimämpi massa siirtyy lähemmäs maanpintaa valtamerten keskiselänteillä. Koska vain pieni osa massasta ja lämpötilaerosta voi purkautua merenpohjaan, niin suurin osa jo hieman jäähtyneestä massasta leviää merellisen litosfäärilaatan alle kuljettaen laattaa poispäin valtamerten keskiselänteestä. Kun litosfäärilaatta on tarpeeksi kylmä, sen tiheys kasvaa ja se alkaa vajoamaan alaspäin, jolloin muodostuu subduktiovyöhyke. Jäähtynyt massa palaa takaisin maansisäosiin. Litosfäärilaatat liikkuvat toistensa suhteen. Uutta merellistä litosfääriä muodostuu valtamerten keskiselänteillä ja uutta mantereista kuorta subduktiovyöhykkeiden yläpuolelle muodostuvassa saarikaaressa.

Laattarajat liikkuvat Subduktiovyöhyke Keskiselänne Laattarajat liikkuvat Konvektiovirtauksissa maapallon sisäosien lämpimämpi massa siirtyy lähemmäs maanpintaa valtamerten keskiselänteillä. Koska vain pieni osa massasta ja lämpötilaerosta voi purkautua merenpohjaan, niin suurin osa jo hieman jäähtyneestä massasta leviää merellisen litosfäärilaatan alle kuljettaen laattaa poispäin valtamerten keskiselänteestä. Kun litosfäärilaatta on tarpeeksi kylmä, sen tiheys kasvaa ja se alkaa vajoamaan alaspäin, jolloin muodostuu subduktiovyöhyke. Jäähtynyt massa palaa takaisin maansisäosiin. Litosfäärilaatat liikkuvat toistensa suhteen. Uutta merellistä litosfääriä muodostuu valtamerten keskiselänteillä ja uutta mantereista kuorta subduktiovyöhykkeiden yläpuolelle muodostuvassa saarikaaressa. Litosfäärilaatat liikkuvat toistensa suhteen. Uutta merellistä litosfääriä muodostuu valtamerten keskiselänteillä ja uutta mantereista kuorta subduktiovyöhykkeiden yläpuolelle muodostuvassa saarikaaressa.

Uutta merellistä litosfääriä muodostuu valtamerten keskiselänteillä ja Uutta mantereista kuorta subduktiovyöhykkeiden yläpuolelle muodostuvassa saarikaaressa. Litosfäärilaatat muokkautuvat laattojen törmäyssaumoissa, joihin muodostuu poimuvuoristot kuten esimerkiksi Alpit ja Himalajan vuoristo. Kuvan lähde: http://core2.gsfc.nasa.gov/dtam/data.html

Kaikki laattareunat ovat seismisesti aktiivisia. Litosfäärilaatat liikkuvat toistensa suhteen. Kaikki laattareunat ovat seismisesti aktiivisia. Kuvassa maailman digitaalinen maanjäristysten episentrikartta ( =matala 0-35km, =keskisyvä 35-200km, = syvä > 200km)

Kaari pallopinnalla Laattojen saumat kuten valtameren keskiselänteet, vuoristot, syvänteet ja saarikaaret ovat kaikki kaaren muotoisia, koska kaltevan tason leikkaus pallopinnalla on kaari.

Sundan saarikaari Eräs maailman pisimmistä saarikaarista on Indonesian saariston pääosan muodostava Sundan saarikaarisysteemi, jonka länsipuolella on Jaavan syvänne. Eräs maailman pisimmistä saarikaarista on Indonesian saariston pääosan muodostava Sundan saarikaarisysteemi, jonka länsi puolella on Jaavan syvänne (Kuva 4). Saarikaari lähtee liikkeelle Bengalin lahdelta kulkien kaarenmuotoista reittiä kaakkoon käsittäen Andamanien, Nicobarin, Sumatran, Jaavan ja Bandan saaristot. Tässä vyöhykkeessä Australian ja Intian laattojen merelliset osat subduktoituvat (tunkeutuvat) itään Euraasian ja sen reunalla olevien pienempien laattojen, kuten Burman laatta alle. Intian laatta liikkuu 6 cm/a pohjoiseen ja Australian laatta 7.5 cm/a koilliseen.

Intian valtameren synty Intian valtameren syntyminen liittyy Gondwana-mantereen hajoamiseen 160 Ma sitten. Gondwana-mantereeseen kuuluivat: Etelä-Amerikka Afrikka Madagaskar Arabia Etelänapa-mannner Australia Intia Smith, W.H.F. and Sandwell, D., 1997. Intian valtameren syntyminen liittyy Gondwana-mantereen (Etelä-Amerikka, Afrikka, Madagaskar, Arabia, Etelänapa,Australia, Intia), hajoamiseen 160Ma sitten, josta on animaatio oheisessa linkissä http://kartoweb.itc.nl/gondwana/gondwana.html. Myöhemmin Intia erkani Australiasta ja Etelänapamantereesta (130 Ma sitten)ja törmäsi Euraasiaan (10 Ma). Törmäyksen jälkeen (5 Ma) Intian ja Australian laatat ovat liikkuneet yhdessä siten, että niiden merellinen kuori on subduktoitunut koilliseen Sundan subduktiovyöhykkeessä. Animaatio Gondwana-mantereen hajoamisesta on oheisesta linkistä: http://kartoweb.itc.nl/gondwana/gondwana.html.

Burman laatta Intian laatan liike aiheuttaa siten subduktiovyöhykettä vastaan kohtisuorassa suunnassa transformisiirroksia mantereen ja syvänteen väliin, noin 250 km päähän. Siirrosten muodostuminen on aiheuttanut nuoren keskiselänteen syntymisen Andamanin merelle ja samalla Burman mikrolaatan erkanemisen Euraasian laatan reunasta. Burman laatta on muodostunut Euraasian laatan reunalle, koska Intian laatta ei liiku kohtisuoraan subduktiovyöhykettä vastaan.

Miten Sumatran järistys oli mahdollinen? Kun merellinen Intian laatta työntyy mantereisen Burman mikrolaatan alle 6 cm/a, vastaavasti Burman laatan pitäisi liikkua 3 cm/a luoteeseen Intian laatan päälle. Ilmeisesti tämä liike on ollut lukkiutuneena useita satoja vuosia. Lukkiutuminen on aiheuttanut jännityksen kertymistä Burman laattaan ja sen nousua ylöspäin. Pitkäaikainen jännityskertymä purkautui Sumatran pää- ja jälkijäristyksissä.

Burman laatan liike Sumatran maanjäristyksessä Sumatran pääjäristyksessä (9 ML) Burman laatan länsireuna liikkui koko pituudeltaan, 1200 km:n matkalta länteen päin ylityöntösiirrosta pitkin. Ylityöntösiirros oli 15 asteen kulmassa ja siirrostasolla laatta siirtyi 20 m länteen. Maanpinnalla laatta liikkui 19 m länteen ja 5 m ylöspäin.

Jälkijäristykset Maanjäristyksen aiheuttanut repeämä eteni 2 km/s pohjoiseen. Koko laatta oli siis siirtynyt länteen päin noin 6 minuutissa. Pääjäristyksen jälkeen laattareunalla on ollut useita jälkijäristyksiä.

Tsunami Intian valtamerellä Merenpohjan äkillinen nousu ylöspäin aiheutti tuhoisan tsunamin eli hyökyaallon. Japanin teknologiakeskuksessa on tehty viereinen animaatio tsunamin etenemisestä http://staff.aist.go.jp/kenji.satake/animation.gif Natl. Inst. of Advanced Industrial Science & Technology, Japan

Lisätietoa saa osoitteesta: http://www.seismo.helsinki.fi Seismologian laitos PL 68 00014 Helsingin yliopisto puh: 1911*