Tiptop – kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen projektissa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kansallisen opetustoimen tietomallin vaatimukset korkeakoulujen tietomallille.
Advertisements

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto VIRTA-PROJEKTI.
Avoinyliopisto.fi-palvelukonsortion johtoryhmä
Korkeakoulujen opintihallinnon yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri Raketti-fasilitaattorin näkökulma OPI-työn tuloksiin Klaus Lindberg.
Korkeakoulujen arkkitehtuuripäivä Helsinki
Korkeakoulujen arkkitehtuurikehys - Kartturi Kartturi yleiskuva
Mika Karjalainen, Silver Planet Oy © 2011 Silver Planet Oy
Kehittämishankkeiden tuotosten hyödyntäminen valtakunnallisesti
Café 2: Tietoarkkitehtuuri, hankehallinta, hallintamalli
Mikä on Peppi projekti ja miten se etenee?
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAKETTI-KOKOA.
Korkeakoulujen opetuksen ja oppimisen digitaalisen tuen hankkeet.
CSC / Tietohallinnon asiakkaat ja tuotteet / Teemu Kemppainen Aikataulu 09:00-09:30Mallin kehitys versioon 1 ja tästä eteenpäin; UML-notaatio.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
4.4 Yhteismitallista ja yhteentoimivaa tietoa hyödyntävien palveluiden tuottaminen s Toimenpiteet s.15.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ”KSHJ” eli Oppijan verkkopalvelukokonaisuus Mikä se on ja miten se tehdään? Joonas Mäkinen.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
4.2 Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon toteuttaminen s.11.
Mikko Arasmaa / Tietohallinto
UKJ Työpakettien tilanne TukityöpaketitResurssitSisältöAikatauluHuom (Seuraava sivu) TP 1 Projektin hallinnointi OK, 1) TP 2 Resurssinhallinta.
UKJ Työpakettien tilanne TukityöpaketitResurssitSisältöAikatauluHuom (Seuraava sivu) TP 1 Projektin hallinnointi OK, 1) TP 2 Resurssinhallinta.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
− työkalu toiminnan suunnittelun ja suunnitelman arvioinnin tueksi
UKJ ja ulkoiset järjestelmät AAPA ja FUCIO –yhteistyöpalaveri Ari Ahlqvist.
Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä Toimittanut.
Opi ja Kartturi Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa saattaa olla Koostanut Pekka Linna, CSC.
Tiptop – product visio Mats Lindstedt, Lauri Stigell, Petri Heinonen.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tieto- hallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Yhteistyörakenteet.
FUAS-Opiskelijahallintojärjestelmä Virtuaalikampuksen työryhmä
Viitearkkitehtuurityön tilanne
Opi ja Kartturi Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa saattaa olla Koostanut Pekka Linna, CSC.
VIRTA osana korkeakoulujen tietohallinnon kehittämistä Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue.
Opiskelun ja opetuksen viitearkkitehtuuri
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien tilanne ja hallintamallin tilanne IH
KORKEAKOULUJEN VIITEARKKITEHTUURITYÖN TAVOITTEET Työryhmä: Jussi Koskivaara, Esa Suominen, Petri Mustajoki, Ari Rouvari, Jarno Naukkarinen, Antti Auer,
Kansallisten palveluiden kehitystyön ohjaus Pekka Linna.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
TIPTOP-projektin kartoituksen vaihe korkeakoulujen tietomallin muutostarpeiden osalta Petri Heinonen Juha-Pekka Pihlajakoski Lauri Stigell Opi-Synergia.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tieto- hallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Synergiaryhmä.
Korkeakoulujen ICT-palveluiden arkkitehtuurin kannalta huomioitavat muut arkkitehtuurit Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä, Ilmari.
Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Pekka Linna, CSC.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tieto- hallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Synergiaryhmä.
Opi ja Kartturi Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa saattaa olla Koostanut Pekka Linna, CSC.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto VIRTA-PROJEKTI.
Viitearkkitehtuurin luonne, käyttötarpeet ja käyttäjät Pekka Linna, CSC.
Kati Kettunen Palvelujohtaja Opetus- ja opintopalvelut
Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö – HAHMOTELMAA
Laatutyö ja KA Toiminnan kuvaaminen JY:n KA-tiimi
Koulutuksen ja opetuksen järjestämisen prosessit
Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin alatyöryhmä, kokoonpano:
Asetus kokonaisarkkitehtuurin kuvauksista ja määrityksistä
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja palvelutiedon hallinta
06/16.
Metatietopalvelut Elementit Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM.
Asetus kokonaisarkkitehtuurin kuvauksista ja määrittelyistä
Asetus kokonaisarkkitehtuurin kuvauksista ja määrittelyistä
Tavoitteet ja mittarit 2015
Anne Kauhanen-Simanainen
Yhteisten tietomäärityksien mallintaminen
Osatyökykyisille tie työelämään
Avoin tiede ja tutkimus - viitearkkitehtuuri
Ajankohtaista Oodi-maailmasta
PERTIVA:n toimeksianto selvityksen lähdemateriaalin keräämiseksi
Yhteentoimivuusmenetelmän soveltaminen rekistereissä
Mallintamisen metamalli ja notaatiot
Kansallinen palveluväylä
JHKA-jaoston kokous Jari Kallela
Esityksen nimi / Tekijä
Avoin tiede ja tutkimus - viitearkkitehtuuri
Esityksen transkriptio:

Tiptop – kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen projektissa Draft 15.10.2012 Mikko Arasmaa

Sisällys Kartturi-mallin kuvaukset TIPTOP-projektissa Taustaa: Eri tasojen kuvaukset: Periaatteellinen taso Käsitteellinen taso Looginen taso Fyysinen taso Kuvausten tuottamisen malli Lähdeaineisto (projektin aikana aiemmin tuotettu materiaali) Aikataulut, vastuut, kohdeyleisö kullekin kuvaukselle Taustaa: Tarve kokonaisarkkitehtuurille TIPTOP-projektissa Miksi ja miksi ei Kartturi-malli?

Kartturi-mallin soveltaminen: mitä kuvauksia tuotetaan

Periaatteellisen tason kuvaukset Arkkitehtuuriperiaatteet: Tiptop-projektissa nojaudutaan OPI-osahankkeessa määriteltyihin arkkitehtuuriperiaatteisiin Korkeakoulut, OKM ja viranomaiset tuottavat yhteismitallisen tietomallin ja yhteentoimivuuden edellytykset (ml. tietovaranto viranomaistiedosta) Korkeakoulut päättävät mitä sovelluksia tuottavat Tietovarannot muodostavat yhteisen ytimen Integraatiotason kontrolli ”in house” Siirtymä tavoitetilaan asteittain, ”modulaarisesti” Yhteiset toimintaa tukevat palvelut keskeisille tiedoille Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet: Tietoturvallisuuden osa-alueista tärkeimpiä ovat ohjelmistoturvallisuus ja tietoaineistoturvallisuus

Käsitteellisen tason kuvaukset Käsitteistö: TIPTOP-sanaston luominen Roolit: Käyttäjäryhmät ja prosesseihin osallistuvat toimijat Roolit-tietovarannon määrittely Tietojärjestelmäpalvelut: Käytännössä määritelty jo Kartturin mukaisella tasolla, ”laatikkoleikki” –> ylimmän tason kuvaus TIPTOPista Teknologiavaatimukset: Kokoaa yhteen teknologiaan liittyvät tarpeet Teknologiavalinnat on jo suurelta osin tehty, mutta tärkeää on että niiden perusteet muistetaan tulevaisuudessakin (miksi on tehty jokin ratkaisu)

Loogisen tason kuvaukset Prosessilista/kartta ja prosessikuvaukset: Laurin tekemä työ Tietomallit: Kuvataan vain XDW-muutostarpeet Loogiset tietovarannot: Vedetään yhteen tietovarantojen määrittelyt Tietovirrat: Mitä tietoa siirtyy palveluiden välillä, mistä tietovarannosta jne. Järjestelmät/tietovarannot -matriisi: Tarvitaanko jos tietovirtakuvaukset tehdään kunnolla? Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys: Käytännössä TIPTOPin ”yleiskuva” ja SOA-kuvat Integraatiomalli: Palveluiden integrointitavat, millä vaatimuksilla Palveluväylän käyttötavat Suorituskyky- ja volyymivaatimukset Teknologiakomponentit: Loogisen tason teknologiakuva

Fyysisen tason kuvaukset Rajapinnat ja liittymät: Kaikkien fyysisten rajapintojen kuvaukset Koodistot: Tietomallin tietojen kooditus, arvolistat jne. Teknologiavalinnat Käytettävät teknologiat nimi- ja versiotasolla

Kuvausten tuottamisen malli Projektissa ei ole eikä siihen muodosteta erillistä arkkitehtuurifunktiota, vaan tieto syntyy sprinteissä suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä. Ei käynnistetä erikseen massiivista arkkitehtuurin kuvaustyötä Tästä tiedosta voidaan projektin tasolla jalostaa Kartturin mukaiset kuvaukset Projektissa on jo tuotettu materiaalia jotka käyvät KA-kuvauksista sellaisenaan tai muokkaamalla: ”Master-kuvat”, laatikkoleikit + yleiskuva Prosessit eri tasoilla SOA-kuva Kehitysympäristö Tietovarantojen määrittelyä Metamalli-ehdotus …

Kuvausten tuottaminen: aikataulu, vastuut, kohdeyleisö Vastuutaho Kohdeyleisö Arkkitehtuuriperiaatteet Jo olemassa CSC, TY Ulkoiset sidosryhmät Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet 12/2012 Kaikki Käsitteistö Roolit Tietovarannon toteuttajat Projektiin osallistuvat Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Jo olemassa, kerättävä yhteen  12/2012

Kuvausten tuottaminen: aikataulu, vastuut, kohdeyleisö Vastuutaho Kohdeyleisö Prosessikartta Jo olemassa Lauri Stigell Kaikki Prosessikuvaukset 12/2012 Tietomallit Jatkuva koko projektin ajan Totti Tuhkanen Loogiset tietovarannot Sitä mukaa kuin tietovarantojen määrittely etenee Tietovarannoista vastaavat Projektiin osallistuvat (myös projektin jälkeinen aika) Tietovirrat Järjestelmät/tietovarannot Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys CSC, TY Integraatiomalli 2/2013 Teknologiakomponentit

Kuvausten tuottaminen: aikataulu, vastuut, kohdeyleisö Vastuutaho Kohdeyleisö Rajapinnat ja liittymät Sitä mukaa kuin määrittely etenee Rajapintojen suunnittelijat ja toteuttajat Projektiin osallistuvat (myös projektin jälkeinen aika) Koodistot Teknologiavalinnat Pääosin jo olemassa CSC, TY

Tarve kokonaisarkkitehtuurille TIPTOP-projektissa RAKETTI-OPI:n linjauksen mukaisesti opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden viitearkkitehtuuria tarkennetaan kehitysprojekteissa ja muutokset viedään hyväksyttäväksi hankekauden aikana OPI:n Synergia-ryhmälle  velvoite projektille TIPTOP-projektin keskeisimmät haasteet joihin voitaisiin osittain vastata KA-työllä: Kts. Riskilista wikissä Monta tiimiä, monta tapaa, monta kieltä  hajautettu toimintamalli Ensimmäinen (tai ensimmäisiä) kansallinen SOA-mallin mukainen projekti Ei selvää kokonaiskuvaa tavoitellusta lopputuloksesta projektin sisällä eikä ulkopuolella Kaksi tasoa: Projektin ”itseymmärrys”, mitä olemme tuottamassa Kommunikointi ulkopuolisille

Kartturi-mallin soveltaminen: Miksi ja miksi ei? Oikein ja hyvin tehtynä kokoaa erilaiset palaset yhteen ja osoittaa myös niiden väliset suhteet. Tarjoaa yhden kommunikaatiomenetelmän sidosryhmille sekä peruspaketin TIPTOP-kokonaisuudesta projektin jälkeiselle ajalle Miksi ei: KA ja agile-menetelmät ovat osittain vastakkaisia näkökulmia. Ei voida olettaa, että tällaisessa projektissa on ensin KA ja sitten vasta toteutetaan, vaan mennään iteratiivisesti eteenpäin jolloin KA:lla ei ole sellaista suunnannäyttäjäroolia kuin oppikirjoissa. Kokonaisarkkitehtuuri ei auta kovinkaan paljoa päivittäisissä projektin toteuttamiseen liittyvissä haasteissa. Tämän vuoksi se voidaan helposti nähdä ylätason pilvien piirtämisenä jota projektissa on jo ollut riittävästi aiemminkin. Tämän vuoksi projektissa tulisi edelleen kiinnittää erityistä huomiota riittävän sovellusarkkitehtuurillisen osaamisen saamisen projektin käyttöön. Kartturi-malli ei ole ensisijaisesti suunniteltu yksittäisen kehitysprojektin tarpeisiin, vaan ennemminkin koko organisaation laajuiseen tarkasteluun. Tämän vuoksi sitä joudutaan venyttämään melko paljon, jotta siitä olisi jotakin hyötyä myös projektin aikana.