Toimialaorganisaatio

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
SEUTUTERVEYSKESKUKSEN HALLINTOVAIHTOEHDOT Reijo Räsänen
Advertisements

Kuntamarkkinat Helsinki
PORIN KAUPUNGIN MAAPOLITIIKKA
FinELib 10 vuotta Kuntarakenteen muutoksesta kirjasto- ja tietopalvelujen kannalta Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallitus.
Imatran hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistus
Alueellinen vaikuttaminen kunnissa 2010-luvulla Arto Koski Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto.
Asiakas- ja ihmislähtöinen yhteistoiminta-alue Siika- Pyhäjokilaakso
Esitys Juha Mieskolainen
Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012 Yhteenveto tuloksista
1 JORMA KILPELÄINEN KJ, JÄMSÄNKOSKI MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
TAUSTA Siuntion perusturvapalvelut on tuotettu Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan yhteistyönä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella.
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Myyrmäki Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Perusturvalautakunta liite nro 5
KU-selvitys Demokratiamallit Järvenpää-talo.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Matinkylä
Kuntafoorumi SDP:n kuntatyöryhmän Puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta
JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUE Maakuntaliiton alueellinen Paras – seminaari Alajärvi
KUNTA- JA PALVELURAKENNE UUDISTUU
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE-
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 Alueellinen seminaari, Hämeenlinna Sosiaalialan kehittämishanke – mitä vuoden 2007 jälkeen? Martti.
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
Seutukaupunki Mikkelin edustajan puheenvuoro. Uusi hallitus uudistaa kuntarakenteen.
sosiaalialan käytäntötutkimus porvoossa
SELVITYSTYÖN SUUNTAVIIVOJA Lahti Osmo Soininvaara.
Ks Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa
1 Hannu Javanainen MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon ja siihen.
Antero Alenius Sastamala vai Punkalaidun Kuntalaiset
1 Pertti Parkkonen, kh pj, Laukaa MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
1 Hannu Pirkola, kaupunginjohtaja, Saarijärvi MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE-
Ks Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa.
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNESEMINAARI Sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Terveyteen tiedolla, taidolla.
Keskusvaalilautakunta
Keuruun kaupunki 2006 Maakunnallinen kunta- ja palvelurakenne –seminaari Keuruun seutukunta Timo Louna Kaupunginjohtaja, Keuruun kaupunki.
Tarkastuslautakunta 50 § Tulosalueiden johtajien selvitykset ajankohtaisista asioista ja tavoitteiden toteutumisesta vuonna Tulosalueiden.
Oulaskankaan yhteistoiminta alue Alustava toimintasuunnitelma 02/2007 – Vaihe 1 esiselvitys Vaihe 2 yhteistoiminta- alueen suunnittelu Vaihe.
Sastamalan toimintamalli
1 Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA.
INTEGRAATIO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Keski-Suomessa -seminaari Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko.
1.Keskusta haluaa turvata kuntalaisille lähipalvelut kaikkialla Suomessa, niin että ne ovat saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM.
Hyvinvointipalvelujen (sote) uudistaminen SDP POHDINTAA.
Palveluntuottajajärjestöjen rooli tulevaisuudessa SOSTE
Kaikki käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta missä palvelut määritellään? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
LOHJAN KAUPUNGIN UUSI ORGANISAATIO Uudet ideat siirretty hallintosääntöön Alueiden johtokunta
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle
-Yksi kuntamuoto: KUNTA
A) Nykyinen luottamushenkilöorganisaatio
ORIMATTILAN KAUPUNGIN VIRASTO-ORGANISAATIO
Kemijärven kaupungin organisaatiorakenne
ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN PERUSTIEDOT 2008
Kemijärven kaupungin organisaatiorakenne
Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus
Hallinto: hallintojohtaja Talous: talousjohtaja
-Yksi kuntamuoto: KUNTA
-Yksi kuntamuoto: KUNTA
ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN PERUSTIEDOT 2008
A) Nykyinen luottamushenkilöorganisaatio
UUSI KUNTA JA MAAKUNTA HYVINvoinnin edellytyksiä luomassa
Sote-ratkaisu ja terveydenhuollon palveluvalikoima
(yksilöasioiden jaosto)
(yksilöasioiden jaosto)
Espoo – Kauniainen – Kirkkonummi – Vihti -selvitys
Salon kaupunki Kuntaliitos
Pohjois-Karjalan malli
-Yksi kuntamuoto: KUNTA
Esityksen transkriptio:

Toimialaorganisaatio 1.1.2010 Talous - talousjohtaja Talous, tietohallinto, edunvalvonta Päivähoito, sosiaalityö, vanhustyö, työllisyys, perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito Perusopetus, koulutus, kirjasto, vapaa-aika, opistot Kunnallistekniikka, tilapalvelu, tukipalvelut ympäristöterveydenhuolto, rakennusvalvonta Keuruun kaupunki 2006 Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 1

Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2009 Tarkastusltk (5 jäsentä) Valtuusto 35 jäsentä Keskus- vaaliltk (5 jäsentä) Keuruun Vesi liikelaitos johtokunta (5) Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitos johtokunta (5 j.) Keuruun kaupunki 2006

KEURUU on Keski-Suomen HELMI. Keuruu on keskisuomalainen seutukaupunki ja palvelukeskus, joka vastaa asukkaidensa hyvinvoinnista sekä koko seudun kestävästä kehityksestä. KEURUU on Keski-Suomen HELMI. Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 3

Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 4

Keuruu on vahva peruskunta Keuruu on vahva peruskunta, jolla on kyky ja halu järjestää/tuottaa asukkaidensa lähipalvelut sekä johtaa joidenkin palveluiden yhteistoiminta-alueita. Keuruulla on eheä ja täysin integroitu sosiaali- ja terveystoimi (perusturvalautakunta/ perusturvatoimiala/perusturvajohtaja). Palveluista osan tuotamme itse ja loput ostamme. Erikoissairaanhoidossa olemme KS shp:n osakas. Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 5

Näkökulma esityksessä oleviin mielipiteisiin: kuntalainen, perheenisä ja asiakas. Keuruun kaupunginjohtaja. Keuruun kaupungilla ei ole tällä hetkellä virallista kantaa esillä oleviin asioihin. Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 6

Positiivista kuntapalvelukehitystä: Julkisen terveydenhuollon hoitotakuu. Kannustan viemään ajattelua ja toimintaa vielä pidemmälle. KUnta- ja PalveluRakenneUudistuksen kuntaliitos-porkkanarahat ovat innostaneet myös järkeviin kuntaliitoksiin. Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 7

Tavoitteita kuntarakenteen osalta: Keuruun seutukunta on oma työssäkäynti- ja asiointialueensa. Keuruu on toiminnallinen kokonaisuus. Keuruu on vahva peruskunta. Yksilö-Kunta-Valtio-EU-YK. Kunnat voivat omistaa yhteisiä organisaatioita itsehallinnon mukaisten päätöksien perusteella. Ei perusteta uusia hallinto- ja rahoitustasoja. Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 8

Tavoitteita julkisen terveydenhuollon osalta: Lähtökohtia: Keuruun terveyskeskus on Keski-Suomen suurimpia. Keuruun seutukunnalla on alle vähintään noin 20.000 asukasta. Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 9

Tavoitteita julkisen terveydenhuollon osalta 1: Keskitytään palveluiden parantamiseen sekä päällekkäisen ja turhan työn poistamiseen. Nykyistä suuremmalle joukolle työntekijöistä henkilökohtaisen asiakaspalvelun kokonaisvastuu. Erikoisalojen asiantuntijoiden osaaminen isojen terveyskeskuksien käyttöön. Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 10

Tavoitteita julkisen terveydenhuollon osalta 2: Kanavoidaan terveydenhuollon rahoitus nykyistä kattavammin valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille, joiden valtuustot päättävät palveluhankinnoista. Maantieteellinen tasa-arvo lähipalveluissa seutukunnittain. Annetaan kuntien organisaatioille vapaus lainsäädännön rajoissa tuottaa palvelut haluamallaan tavalla (normien ja pakkolainsäädännön purku). Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 11

Tavoitteita julkisen terveydenhuollon osalta 3: Ei enää käytetä aikaa ja rahaa poliittisten hallintorakenteiden pohtimiseen valtanäkökulmasta. Puretaan kaksinkertainen poliittinen hallinto. Vahvistetaan kuntien valtuustojen asemaa kuntalaisten edustajina terveydenhuollon ratkaisuissa. Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 12

Tavoitteita julkisen terveydenhuollon osalta 4: Kuntien yhteisiin organisaatioihin asiantuntijahallitukset. Markkinoilla toimivat kuntien omistamat terveyspalveluiden yksiköt yhtiöitetään ja säilytetään kuntien omistuksessa. Kuntien terveyshenkilökunta pelkästään omien organisaatioiden palveluksessa. Kannustava palkkaus Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 13

Keuruun kaupungin sosiaalitoimi: Sosiaalitoimi on kunnan lähipalvelua. Keuruu voi tuottaa palvelut jatkossakin itse. Oikeasti laajan väestöpohjan vaativa yhteistyö OK, kuten esim. sosiaalipäivystys. Koulutoimella on yhtä paljon tekemistä terveydenhuollon kanssa kuin sosiaalitoimella. Pitäisikö integroida? Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 14

Tutkimukset kuntien tehokkuudesta ja taloudellisuudesta: *Kuntapopulaatio vain noin 330. *Jokainen kunta on omanlaisensa olosuhteiltaan ja väestöltään. *Mahdotonta väittää tieteellisin perustein, että jokin julkisen terveydenhuollon poliittinen hallintomalli olisi toista parempi. Käytetään euroa konsulttina ja annetaan kuntien palvella asukkaitaan! Keuruun kaupunki 2009 Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki 15