TEM:n terveiset teemalla uusiutuva energia ja energiatehokkuus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energiakatselmuspäivä Pietarissa
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Rakennetukien kesäpäivät Ajankohtaista rakennetukien myönnöstä Kouvola Sanna Koivumäki.
Juha Ikäheimo Pohjois-Savon ELY-keskus
Myyttejä tuulivoimasta
Uuden ohjelmakauden valmistelu Arviointiseminaari - eväitä uudelle ohjelmakaudelle Tiina Malm.
Elämää ja elinvoimaa maaseudulla
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
Työperäistä stressiä koskeva keskusjärjestösuositus Työympäristöseminaari Kiljava Raili Perimäki työympäristöasiantuntija SAK.
PaLaVa-projekti Toimijoiden aloituspalaveri klo
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
EKL/ /1 Salaojateknikoiden neuvottelupäivät SALAOJITUKSEN INVESTOINTITUKI Hyvinkää Esko Leinonen Maa- ja metsätalousministeriö.
Marjukka Vainio, Kiinteistöliitto
Energiaseminaari eduskunnassa
TALOYHTIÖIDEN INFO-ILTA Porin kaupunki, ympäristövirasto/ rakennusvalvonta / SH
Energiavuosi 2011 Kaukolämpö
Fortum Power and Heat Oy:n 35 MW lämpölaitos Vammalassa
Energiavuosi 2013 Kaukolämpö
Raportointi tilanteesta Tampereen kaupunki • Asuntopoliittinen strategia 2004 • Strategian sitovat tavoitteet • 1 Tasapainoiset asuntomarkkinat.
1 Kaakkois-Suomen Venäjä kasvusopimus. hallitusohjelma, joka korostaa kaupunkipolitiikkaa, kaupunkiseutulähtöisyyttä ja suurten keskuskaupunkien merkitystä.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian esittely Tiedotustilaisuus VN:n linnan tiedotustila.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Arto Lepistö TEM.
Click to edit Master title style Testing Finnvera Oyj Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta
Toimijoiden roolit väitteiden hyväksymisessä ja käyttämisessä Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari , Evira, Helsinki Neuvotteleva virkamies Anne.
Uusiutuvan energian kuntakatselmus. päivämääräEtunimi Sukunimi, Motiva Oy Katselmustoiminta lähtee kansainvälisistä tavoitteista • Euroopan komission.
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Työttömät* työnhakijat; yleisimmät akavalaistutkinnot *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
ENERGIAKATSELMUSPÄIVÄ Pietarissa Hyviä käytäntöjä ja tuloksia Suomen energiakatselmusohjelmasta Seppo Silvonen, Head of Unit.
Perusopetuksen ryhmäkoko
Energinen Suomi.
Miten energiankulutus käännetään laskuun? Seminaari Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö.
Energiatehokkuussopimus Asiantuntija Kati Ruohomäki Elinkeinoelämän keskusliitto.
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat,
1 HE 116/2008 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2009 (luku Energiapolitiikka) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto
Työvoima- ja elinkeinokeskus Ohjelmakausi 2007–2013 käynnistyy, EU-projektien toteutus Yritysrahoituksen puheenvuoro Pekka Pelkonen Pohjois-Karjalan TE-keskus.
Energiavuosi 2013 Kaukolämpö.
Mari Pajala Ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukset - Autoalan toimenpideohjelma.
ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.
JUL 1 Energiatehokkuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Miten energian kulutus käännetään laskuun -seminaari Eduskunta
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmä
Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon tilannekatsaus Maakunnan yhteistyöryhmä
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Teuvo Aro Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi ”TAPRE”
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Sivu 1 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano Tilannekatsaus
Pohjoisen periferian valtioiden välisen yhteistyön ohjelma Kuopio Petri Haapalainen.
JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Kestävää kasvua ja työtä
Sivu Kainuun maakunnan yhteistyöryhmä Kajaani Ajankohtaista maaseuturahoituksesta.
ENERGIATUKI 2015 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön.
Energiavuosi 2015 Kaukolämpö Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän.
Energiavuosi 2016 Sähkö Energiateollisuus ry.
ENERGIATEHOKKUUS-SOPIMUKSET 2017–2025
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella
Päivitetty Energiateollisuus ry
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Esityksen transkriptio:

TEM:n terveiset teemalla uusiutuva energia ja energiatehokkuus Uusiutuvat ja tehokkaat energiaratkaisut kaupunkialueilla RESCA 18.3.2013 Pekka Grönlund

Esityksen aiheet Energiatuki 2014 Biojalostamohaku ja merituulivoimademonstraatio Energiatehokkuusdirektiivi Muut ajankohtaiset asiat

Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä 2) edistävät energiatehokkuutta ja energian säästöä 3) vähentävät energian tuotannosta tai käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja Lisäksi energiatuella edistetään uuden energiateknologian käyttöönottoa ja markkinoille saattamista.

Energiatuen yleiset ehdot Energiatukiasetus 1063/2012 sisältää säännökset energiatuen hakemisesta, hyväksyttävistä kustannuksista, tuen maksamisesta ja käytöstä. Tuki myönnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus 800/2008) nojalla. Tuen myöntämisestä päättää työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tai ELY-keskus. ELY-keskus voi myöntää tukea investointihankkeeseen, jos sen hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 5 000 000 euroa ja selvityshankkeeseen, jos sen hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 250 000 euroa. Jos kustannukset ylittävät edellä mainitut summat tai jos hanke liittyy uuden energiateknologian käyttöönottoon, tuesta päättää TEM. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille tai maatiloille. Energiatuki on harkinnanvarainen edistämismuoto, ja perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Tuen ensisijainen tarkoitus on vaikuttaa investoinnin käynnistymiseen parantamalla sen taloudellista kannattavuutta ja pienentämällä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä taloudellisia riskejä.

Tyypilliset tukitasot (vuoden 2014 linjaukset) Uusiutuvan energian hankkeet Sähköntuotanto Pienvesivoimalat 15–20 % Kaatopaikkakaasuhankkeet 15–20 % Pientuulivoima 20–25 % Aurinkosähköhankkeet 30 % Lämmöntuotanto Lämpökeskukset (biomassa) 10–15 % Lämpöpumppuhankkeet 15 % Aurinkolämpöhankkeet 20 % Biokaasuhankkeet 20–30 % Polttoaineen tuotanto Biokaasuhankkeet (liikenne) 20–30 % Muut biopolttoaineet 20–30 % Energiansäästö ja -tehokkuusinvestoinnit         Energiatehokkuussopimusyritykset 20 % ESCO-palvelua käyttävät yritykset (energiatehokk.sop.) 25 % Muut ESCO-palvelua käyttävät yritykset 15 % Katselmukset        Kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset 60 % Kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 % Muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40%* * Energiatehokkuusdirektiivin implementoinnin jälkeen (5.6.2014) lähtien suuryritysten energiakatselmuksille ei voida myöntää tukea

TAE 2014 Biojalostamot (liikenne) 87,5 M€ Merituulivoimademo. 20 M€ Liikenteen demot 3 M€ Energiatehokkuus 15 M€ Uusiutuva energia 22 M€ Yhteensä 147,5 M€

Biojalostamohaku Tavoitteena edistää toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa Tukea myönnettävissä yhteensä 87,5 M€ Hakemuksia 8 kpl, tukea haettu 218 M€ Envor Group Oy, Feedstock Optimum Oy, Neste Oil Oyj (2 hakemusta), Sievin Teollisuuspuisto Oy, St1 Biofuels Oy, Suomen Bioetanoli Oy ja UPM-Kymmene Oyj Tukea myönnetään 2-4 hankkeelle Tukipäätökset vuoden 2014 loppuun mennessä

Merituulivoimademonstraatio Tavoitteena käynnistää merituulivoimademonstraatiohanke Tuulivoiman 9 TWh:n tavoite edellyttänee myös merituulivoimaa Tuella katetaan merituulivoimaan liittyviä korkeampia investointikustannuksia ja demonstraatiohankkeeseen liittyviä riskejä Tukea myönnettävissä 20 M€ investointitukena (+syöttötariffi) Tukea hakenut 6 hankekehittäjää 8 eri kohteeseen Innopower Oy (Kemin Ajos ja Kokkola), Mervento Oy (Kokkola), Rajakiiri Oy (Tornion Röyttä), Suomen Hyötytuuli Oy (Porin Tahkoluoto), Suomen Merituulivoima Oy (Inkoo ja Siipyy) Propel Voima Oy ja Lumituuli Oy (Oulunsalo – Hailuoto) Tukea myönnetään yhdelle hankkeelle

Energiatehokkuusdirektiivi Korvaa energiapalveludirektiivin (ESD, 2006) ja CHP-direktiivin (2004) Tuli voimaan 4.12.2012, +18 kk, toimeenpantava 5.6.2014 Varmistaa EU:n energia- ja ilmastotavoitteista eli ns. 20-20-20-tavoitteista energiatehokkuutta koskevan tavoitteen Ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite vuodelle 2020 (Art. 3) Edistymisestä raportoitava vuosittain (30.4.) Sitova valtion keskushallintoa koskeva peruskorjaus/säästötavoite 2014-2020 (Art. 5) Peruskorjattava vuosittain 3 % valtion keskushallinnon rakennuksista tai saavutettava vastaava säästö muilla toimilla; suunnitelma toimitettu komissiolle joulukuussa 2013 Sitova kansallinen kumulatiivisen energiansäästön tavoite jaksolle 2014-2020 (Art. 7) Kansallinen energiatehokkuusohjelma (KETO), joka sisältää 7 toimeenpanokokonaisuutta, jolla päästään vaadittavaan energiansäästötasoon

Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano 2013–2017 Direktiivi voimaan 4.12.2012 , tärkeimmät päivämäärät 5.12.2013 Suunnitelma Art. 7 toimeenpanosta komissiolle 5.6.2014 Kansallinen toimeenpano valmis 30.4.2013 kansallisen energiatehokkuustavoitteen 2020 asettaminen 5.12.2015 Kaikkien suurten yritysten (ei pk-yritykset) pakolliset energiakatselmukset tehtynä ensimmäisen kerran 30.4.2014 NEEAP-3 + Art.4 korjaus-rakentamisen strategia valmistuu 11/2013 komission artikla-kohtaiset tulkintaohjeet 31.12.2014 laskutustietojen täsmällisyys myös niiden osalta, joilla ei ole etäluettavia mittareita 30.4.2017 NEEAP-4 31.12.2015 Art. 14 Arvio kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistämisestä 31.12.2013 Art.5 Valtion keskushallinnon peruskorjaus- ja energiansäästötavoite NEEAP-3 National Energy Efficiency Action Plan eli kolmas kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, NEEAP-1 ja 2 olivat Energiapalveludir. (ESD) mukaiset raportit

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon organisointi EED-TYÖRYHMÄ työryhmän raportti julkaistu 1/2014 http://www.tem.fi/energia/energiatehokkuus/energiatehokkuusdirektiivin_toimeenpano TEM (pj), LVM, MMM, VM, YM Kuntaliitto, ET, EK, ÖKL, RAKLI, Kuluttajaliitto Art. 5 pj. Pauliina Pekonen (VM) Peruskorjaus/säästö, inventaario-suunnitelma -raportit, vaikutus-arvio, energiahallintajärjestelmät Art. 6 pj. Hannu Koivurinta (VM) Julkiset hankinnat Art. 7 pj. Heikki Väisänen (TEM) Säästövelvoitteet, joustot, energiansäästöt, kumulatiivisuus, energiatehokkuussopimukset Art. 8 pj. Heikki Väisänen (TEM) Energiakatselmukset Art. 9-11 pj. Pentti Puhakka (TEM) Mittaus, laskutus Art. 14 pj. Pentti Puhakka (TEM) Kaukolämpö/-jäädytys, yhteistuotanto Art. 15 pj. Markku Kinnunen (TEM) Energian siirto ja jakelu Art. 12, 16-19 pj. Timo Ritonummi (TEM) Kuluttajat, energiapalvelut, tiedottaminen, vaikuttaminen Säädösryhmä TEM kokoaa ERILLISVASTUUT Art. 3 ja 24 TEM Primäärienergia, loppukulutus, energiaintensiteetti Art. 4 YM Pitkän aikavälin strategia rakennusten energia-tehokkuuden parantamisesta Art. 20 TEM/VM Rahoitus 3.4.2017

Muita ajankohtaisia asioita TEM:ssä EU 2030 Päästövähennystavoite 40 % 1990 tasoon verrattuna Uusiutuvan energian tavoite 27 % (koko EU-alue) Kansalliset energiasuunnitelmat Ei erillistä biopolttoainetavoitetta Energiatehokkuustavoite myöhemmin Pientuotantotyöryhmä Asetettu 1.1.2014-30.11.2014 Lähinnä sähkön pientuotanto Tuulivoiman edistämistyöryhmä luovutti raporttinsa 18.12.2013 Ympäristöministeriön melutyöryhmä