1 Rakenteiset analyysimenetelmät. 2 Rakenteiset analyysi- ja suunnittelumenetelmät (structured analysis and design methods, SA/SD methods)  1970-luvulta.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ohjelmiston tekninen suunnittelu
Advertisements

Tietoturvallisuuden huonetaulu
M M o o V V E E Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen Modeling Vocational Excellence.
Innostavan esityksen muistavat kaikki. Ideasta käytäntöön NY 12h –leirin esitys2008.
Analyyttinen geometria MA 04
Yhteistoiminnallinen oppiminen ja tiedon rakentaminen Esitys laadullisten lähestymistapojen kokeilemisesta HyvAMO-hankkeessa Heli Saarikoski,
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppijan verkkopalveluiden hyväksymistestauksen raportointiohje Testitapauksen raportointi Havainnon raportointi.
Suunnitelma ohjelmiston testaukseen
Tietojärjestelmät ja Systeemisuunnittelu
Tietokanta.
Ohjaaja: Ville Hentilä, Elisa Oyj Valvoja: Prof. Jukka Manner
Käsiteanalyysi Käsiteanalyysi on työskentelymenetelmä
Dataflow diagrams DFD-kaaviot Tietovuokaaviot
Tietokannan suunnittelu
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppijan verkkopalveluiden hyväksymistestauksen testausohjeet Yleisohjeet testaukseen Havaintoraportin täyttäminen.
Tapahtumasekvenssit = Käyttötapausten realisointi
TÖIDEN PRIORISOINTI JA AJAN HALLINTA
EXtensible Markup Language
Olio-mallinnus Tietojärjestelmien suunnittelu KYAMK, Liiketalous, Kouvola Jarkko Ansamäki, 2002.
Tilasiirtymäkaavio ja eri mallien yhteensovittaminen
Tilastotietoja pankkien maksu-järjestelmistä Suomessa
II Kehittämismenetelmistä
Päivi Ovaska Tutkijaopettaja LTY/Tite
Tietojärjestelmän suunnittelu
Stratox Oy / HN / Oct 01 / for SiX1 määr arvi tavo kilp toim resu toim Strategia on yhteinen näkemys yrityksen suunnasta ja toimien yhteensovittaminen.
 Kirjoita harkiten keskusteluryhmiin Jos kirjoitat viestejä julkisiin keskusteluryhmiin varmista, että viestisi liittyy ryhmän aiheeseen. Älä lähetä.
1 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA
Oliomallittaminen ja UML
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA VASTUUALUE 1VASTUUALUE 3 VASTUUALUE 4 VASTUUALUE 2 SIHTEERI MALLISEURA RY / HALLITUS - dynaamisen organisaatiokaavion esittely.
Suurten ja keskisuurten yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Tausta, tavoitteet ja tulokset Oheisaineisto nro 2 Pela §
S Sosiaalitekniikka 1999 S Sosiaalitekniikka.
3. Spesifikaatioiden laatiminen
Tietovuokaaviot (ei osa UML-kieltä)
Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistosuunnittelu Jaana Holvikivi.
MUUTAMA LAUSE HISTORIAAN SEPPO RÄSÄNEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KUOPIO Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op.
ICT muutos kunta- ja palvelurakenne- muutoksessa ICT-vaikutusarvio eri muutosskenaarioissa.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppijan verkkopalveluiden hyväksymistestitapausten kuvausohje.
Onnistunut IT-projekti - Haaveesta totta? Tiken näkemys
JHS:N SUOSITUKSET VAATIMUSMÄÄRITTELYLLE SEPPO RÄSÄNEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KUOPIO Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta,
Esitutkimus (tarvekartoitus)
Systeemityö 2 Käyttötapauskaavio Teppo Räisänen, Principal Lecturer
1. Usean muuttujan funktiot
@Virtuaaliammattikorkeakoulu 1 Pientalon 3Dmalli-pilottiaihio Mikkelissä Pientalon 3Dmalli-pilottiaihio Mikkelissä Olli Ilveskoski.
© 2010 IBM Corporation1 Objektien käyttöoikeudet  Kaikilla sisällönhallinnan objekteilla on käyttöoikeudet. Käyttöoikeudet on jaoteltuina Lukuoikeuksiin,
Yliopistojen yhteisen YDW tietovaraston määrityshanke - tilannekatsaus Tampere
Johdanto Teppo Räisänen, Principal Lecturer Oulu University of Applied Sciences, School of Business and Information Management
C 1. Testaus on ”sarja toimintoja” Itse asiassa, testaus on vuorovaikutusta, jota rytmittää ohjelmiston arviointi. Vaikka on hyödyllistä tunnistaa sarja.
Systeemityö 2 Ajoituskaavio – Timing Diagram
Heuristinen arviointi Käyttöliittymäseminaari Jere Salonen.
Harjoitustyö Rässe Ryhmä ja ajankohta Tässä harjoitustyössä suunnitellaan Yritys oy:n tilausjärjestelmä. Harjoitustyön tavoitteena on tehdä.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Käytettävyystestaus Oppijan verkkopalvelukokonaisuudessa Hanketiimi Satu Meriluoto.
– Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML.
Testaus Testaus Testauksella pyritään löytämään virheitä, jotka sitten korjataan. Yksittäinen testi on yleensä ohjelman suoritus (tietyillä.
Analyysi. Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien.
Komponenttikaavio Lehtonen Iiro, Janne Liikka
Yleinen systeemiteoria General Systems Theory Johdatus tietojärjestelmätieteeseen KL2001 Teema numero 1.
Käyttöönottokaavio– Deployment diagram Vesa Jokikokko Tarmo Kemi TIK9SNA.
Ohjelmistotekniikka kevät 2003 CASE-välineet. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Mitä ovat CASE-välineet? Computer Aided Software Engineering Tietokoneavusteinen.
Refaktorointi ”Te olette tehneet tätä ennenkin”. Mitä on refaktorointi? (1/2) prosessi ohjelmakoodin laadun parantamiseksi ohjelman sisäisen rakenteen.
Liiketoimintaprosessit ja MS Visio 2010
Ohjelmistotekniikka - Määrittely (Analysis) Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op
Tietojärjestelmät ja Systeemisuunnittelu
Tietojärjestelmät ja Systeemisuunnittelu
2/2001 Tietojärjestelmät ja Systeemisuunnittelu Luennoitsija: Tapio Lammi
VARMUUSKOPIOINTI Näin tehdään Varmuuskopiointi Mac OS X 10.5 Leopard Serverillä, mutta varmuuskopiointi tehdään samalla tavalla myös muissa Mac OS X- käyttöjärjestelmissä,
THL - Eurykleia Henkilöstö- ja talousasioiden suunnittelu- ja raportointijärjestelmän määrittely TP 1 agenda Ongelman kuvaus, tavoitteet, rajaukset,
Arvioinnista arkipäivää
Tilaustoimitusprosessin kuvaus
Esityksen transkriptio:

1 Rakenteiset analyysimenetelmät

2 Rakenteiset analyysi- ja suunnittelumenetelmät (structured analysis and design methods, SA/SD methods)  1970-luvulta lähtien yleisimmin käytettyjä järjestelmien määrittely- ja suunnittelumenetelmiä  1990-luvulla kehitetyt oliomenetelmät käynnistivät kilpailun näiden kahden lähestymistavan välillä  Koska molempia lähestymistapoja käytetään jatkossakin, on niiden pääpiirteet syytä opiskella

3 Rakenteisen analyysin mallit  Määrittelyvaiheen tuloksien perusteella laaditaan olennainen malli (essential model).  Se kuvaa, mitä järjestelmän tulee tehdä, jotta se vastaisi käyttäjän vaatimuksia. Tässä vaiheessa ei vielä kuvata sitä, miten järjestelmä voidaan toteuttaa.  Olennaisesta mallista jätetään siis pois rajoitukset, toimintojen ajoitukset, virheiden tarkistukset, tarpeettomat tietovarastot (kuten toteutuksen vaatimat väliaikaistiedostot) jne.  Olennainen malli muodostuu ympäristömallista (environmental model) ja käyttäytymismallista (behavioral model).

4 Rakenteisen analyysin mallit  Ympäristömalli kuvaa järjestelmän ja sen ympäristön vuorovaikutusta.  Käyttäytymismalli kuvaa järjestelmän sisäisen toiminnan, eli miten se saaduista syötteistään tuottaa halutut lopputulokset.  Olennaisen mallin pohjalta laaditaan analyysivaiheen lopussa käyttäjän toteutusmalli (user implementation model).  Em. mallit voidaan laatia erilaisia kuvaustapoja käyttäen.

5 Rakenteisen analyysin mallit  Graafisia kuvaustapoja: –tietovirtakaaviot mallintavat järjestelmän toimintoja –ER-kaavio mallintaa järjestelmän tietorakenteita ja tietosisältöjä –tilasiirtymäkaaviot mallintavat järjestelmän aikasidonnaista käyttäytymistä –rakennekaavio mallintaa ohjelman rakenteita

6 Rakenteisen analyysin mallit  Tekstimuotoisia kuvaustapoja: –tapahtumalistat mallintavat järjestelmän syötteitä, tulosteita ja herätteitä –tietohakemistot määrittelevät tietojen sisällön –prosessikuvaukset kuvaavat toiminnot yksityiskohtaisesti

7 Mallintamistyökaluista Mallien rakentamissyitä: 1. Mallien avulla korostetaan tietojärjestelmien tärkeitä piirteitä ja kyetään välttämään epäoleellisten piirteiden korostumisesta aiheutuvat haitat. 2. Mallien avulla voidaan keskustella käyttäjän tarpeisiin perustuvista toiminnan muutoksista ja systeemin korjauksista siten, että toiminnan kustannukset ja riski minimoituu. 3. Mallien avulla vahvistetaan kehitettävän systeemin tarkoituksen ja käyttöympäristön oikeaa ymmärtämistä ja sitä, että dokumentaatio tukee ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmoinnin tarpeita.

8 Mallintamistyökaluista Mallintamisvälineiltä vaaditaan seuraavia ominaisuuksia: 1. Mallintamisvälineen tulee olla graafinen ja sen tulee tukea sopivassa määrin tekstuaalista kuvausta. 2. Mallintamisvälineen on mahdollistettava systeemin kuvaus top-down –periaatteella sekä toiminnan ositus. 3. Mallintamisvälineen tulee minimoida kuvausten moninkertaisuus. 4. Mallintamisvälineen on tuettava systeemin käyttäytymisen ennustettavuutta. 5. Mallintamisvälineen tulee olla käyttäjälle ”läpinäkyvä”. (Mallin tulee olla helppo käyttää ja käyttäjän on nähtävä ’mallin läpi’, eli todelliset asiantilat ja niitä koskevat muutosesitykset.)

9 Ympäristömalli  Ympäristömalli määrittelee järjestelmän ja sitä ympäröivän maailman välisen rajan  Sen tarkoituksena on rajata järjestelmä; mitä kuuluu järjestelmään ja mitä ei  Aina ei asiakkaan ja kehittäjän ymmärrys siitä, missä ko. raja kulkee, käy yhteen  Ympäristömalli määrittelee myös järjestelmän yhteydet ja liittymät ympäristöönsä, eli millaista tietoa järjestelmä vastaanottaa ympäristöstä ja mitä tietoa sinne tuottaa  Ympäristömalli ei ole yksi yksittäinen kuvaus, vaan yleensä se koostuu kolmesta eri mallista: –tarkoitusmäärittelystä, –kontekstikaaviosta ja –tapahtumalistasta.

10 Tarkoitusmäärittely eli juurimääritelmä (statement of purpose)  Lyhyt, korkeintaan muutaman lauseen mittainen teksti, joka kuvaa rakennettavan järjestelmän tarkoituksen.  Tarkoitettu lähinnä päättäjille ja muille kiinnostuneille yleismuotoiseksi informaatioksi.  Esim. ’Laitoskirjastojärjestelmän tehtävänä on huolehtia pienten laitoskirjastojen primaaritoiminnoista, kuten asiakas- ja materiaalitietojen ylläpidosta, lainauksista, palautuksista ja varauksista.’

11 Konteksti- eli liittymäkaavio (context diagram)  Tietovirtakaavion erityistapaus, joka kuvaa järjestelmän ja sen ulkoiset kohteet ja tietovarastot sekä kohteiden väliset tietovirrat.  Kaavioon merkitään: –järjestelmän ulkoiset kohteet, kuten henkilöt, organisaatiot ja toiset järjestelmät, joiden kanssa järjestelmä on yhteydessä –ulkoiset tietovarastot –ulkoisista kohteista ja tietovarastoista saapuvat tietovirrat –järjestelmästä lähtevät tietovirrat –järjestelmän rajat

12 Konteksti- eli liittymäkaavio  Järjestelmän ulkoiset kohteet eivät saa kommunikoida keskenään, mutta jos kuitenkin niiden välistä kommunikointia tarvitaan, onkin kyseessä järjestelmän osat ja ne pitää sisällyttää järjestelmään.  Ulkoiset kohteet voivat kuitenkin kommunikoida ulkoisten tietovarastojen kanssa.

13 Kontekstikaavion elementit Ulkoinen kohde Ulkoinen kohde Ulkoinen kohde Järjestelmä Ulkoinen tietovarasto

14 Esimerkki kontekstikaaviosta Asiakkaat Tilitoimisto Tavaran- toimittajat Johto Postimyynnin tilausjärjestelmä Luottotieto- rekisteri Tilaukset ja peruutukset Tilausvahvis- tukset ja laskut Myyntiraportit Tilaukset Laskut Laskut ja myyntitiedot Raportit

15 Tapahtumalista (event list)  Listataan kaikki yksittäiset tapahtumat, joihin järjestelmä vastaa, numeroidaan ne ja lisätään niihin tyyppitunnus  Tyyppitunnuksia on: –F = tietovirtaan/-virtoihin liittyvä tapahtuma –T = aikasidonnainen tapahtuma, esim. joku päivittäinen tai viikottainen toiminto –C = kontrollitapahtuma Esim. 1. Virkailija selaa asiakastietojaF 2. Virkailija varaa materiaalinF 3. Asiakkaalle lähetetään karhuT

16 Käyttäytymismalli (behavioral model)  Käyttäytymismalli kuvaa järjestelmän sisäisen toiminnan  Se on ympäristömallia huomattavasti monimutkaisempi  Järjestelmän käyttäytymistä kuvataan useasta eri tarkastelukulmasta ja kuhunkin niistä on oma kuvaustapansa: –tietovirtakaaviot ja prosessikuvaukset kuvaavat järjestelmän toimintoja –ER-kaavio ja tietohakemisto kuvaavat tietosisältöjä –tilasiirtymäkaaviot kuvaavat aikariippuvaista käyttäytymistä

17 Tehtäviä 1. Piirrä konteksti- eli liittymäkaavio palkanlaskentajärjestelmästä. 2. Piirrä konteksti- eli liittymäkaavio WinhaWille-järjestelmästä.

18 1.

19 2.