Havainto
Havainto Taivaalla näkyvistä kohteista tutuimpia on Otava, eli Ursa Major (Iso Karhu) Se kiertyy öisellä vaelluksella Pohjantähden ympärillä. Tähtikuvion muoto säilyy kuitenkin samanlaisena.
Havainto
Tutkimus Miksi tähtien keskinäinen asema pysyy samana vuodesta toiseen?
Tutkimus Vastausta on vaikea löytää ainakaan yksinkertaisilla havaintovälineillä saaduista tuloksista. Siksi taivaan kohteet onkin perinteisesti jaettu neljään kategoriaan. Aurinko, Kuu, suhteessa muihin liikkuvat planeetat ja paikallaan toisiinsa nähden pysyvät kiintotähdet. Selitystä kiintotähtien paikallaan pysyvyydelle onkin haettava lähteistä.
Selitys Kiintotähdille on ainakin kaksi loogista selitystä. Tähtien asema on todellakin muuttumaton toisiinsa nähden. Tämä käsitys on vallalla hyvin pitkään. Yleensä tähtien kuviteltiin olevan kiinni taivaanpallossa.
Selitys
Selitys 2. Tähdet ovat niin kaukana, että niiden keskinäisen aseman muutos suhteessa Maahan ei näy edes Maapallon kiertoradan ääripäissä. Sitä paitsi pitkään kuviteltiin Maan olevan maailmankaikkeuden keskipiste, joten tämä keino tarkistaa tähtien aseman muuttumattomuus tuli ajankohtaiseksi vasta, kun Aurinkokunnan rakenne ja Maan asema siinä selvisi 1500-luvulla.
Selitys Tämä parallaksiksi kutsuttu ilmiö on lähimpienkin kiintotähtien osalta niin pieni, että se havaittiin ensimmäisen kerran mittalaitteilla vasta 1836. Mittaukset teki saksalainen Friedrich Bessel.
Selitys
Selityksen yleistys Tiedekeskus Heurekassa on rakennettu malli, jossa Otavan tähtien todelliset asemat toisiinsa nähden ovat mittakaavassa 1:20000000 (?) Näin voidaan tarkastella, miltä tähtikuvio näyttäisi jostain muusta suunnasta kuin Maapallolta katsottuna. Yksi metri Heurekassa vastaa xx miljoonaa kilometriä.
Selityksen yleistys
Selityksen yleistys Liikkumalla Heurekassa, voidaan kätevästi ”tarkastella” Otavaa eri suunnista. Tähtikuvio ei näytäkään kaikista suunnista meille niin tutulta kauhalta. Tässä video Otavan katselusta Heurekassa