Janne Hirsimäki Diplomityöseminaari

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Nastola, Pölpänet-verkko
Advertisements

Moniasiakasympäristön etäyhteysratkaisujen vertailu
Valon taittuminen (refraction)
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Moniverkkoliityntä asiakkaan näkökulmasta
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
Header: Relation Diplomityöseminaari / Kalle Muhonen
TVT ja verkot opetuksessa ja oppimisessa Opintopäivä Arcada, Haaga & Helia Tore Ståhl Pil-projektet
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
1 1.
Turvallinen etäyhteys – ratkaisuna: VPN (Virtual Private Network)
Lähiverkot erikoistyökurssi
1 WiMAX-tekniikan rooli Suomessa Lasse Aslamaa Diplomityöseminaari Valvoja: Prof. Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Timo Smura.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Tekijä: Työn valvoja: Työn ohjaaja:
1 1.
Business Analytics and Optimization Framework for Mobile Telecommunication Operator Sector Diplomityöseminaari Kalle Tavakka 62780E
Ultra Wide Band Communications & Optical Wireless Networks Heikki Eskelinen.
Valvoja: Prof. Riku Jäntti Ohjaaja: FM, MBA Tapio Heinäaro
IP ja Internet puheverkkona
Miksi turhaa altistumista matkapuhelimen säteilylle tulee välttää?
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
Performance testing of TETRA 1. SISÄLTÖ  TETRA standardointi  ICT- yrityksen toteutus  Testaus- prosessi  Motivaatio testaukseen  Vaiheet/ osa-prosessit.
Käyttäjäkokemuksen muodostuminen ja kehittäminen verkkoyhteisössä Maria Hyytiäinen Työn valvoja ja ohjaaja: Dosentti Timo Korhonen
Wireless Local Area Network
Kajaanin Puhelinosuuskunta Mitä se laajakaista oikeastaan on? Nivan kylällä Marja Karjalainen KPO.
Wlan –teknologian rooli Suomen laajakaistamarkkinoilla Tekijä: Markus Aarnio Valvoja: professori Heikki Hämmäinen suorituspaikka: ei suorituspaikkaa.
WLAN Langaton verkkoyhteys
Copyright © VTT Langaton kuormitusten havainnointi Mittaukset kenttäolosuhteissa.
Wireless Local Area Network
Opinnäytetyön tekijä: Etunimi Sukunimi
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
aluekehitysasiantuntija
Diplomityöseminaari : Uudet tietoverkkoteknologiat perinteisen liiketoiminnan vauhdittajina Tekijä: Sami Jaatinen Valvoja: Prof. Raimo Kantola.
Toimitusketjun kehittämisprojekti ** poista tämä sivu ** Katso käyttö- ja täyttöohjeet erillisestä opiskelijan ohjeesta.
Virtuaaliset lähiverkot
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
CAT_TP-tiedonsiirtoprotokollan testausjärjestelmä Esittäjä: Antti Hämäläinen Päivämäärä: Työn tilaaja:Venyon Oy.
INFRA-ALAN TIETOMALLIOSAAMINEN Tietomallit Mallipohjainen (engl. Model-based) Tiedon käsittelyn soveltamistapa, jossa esim. tuotetta kuvataan.
Etäopetus pelittää verkossa Tampere ja Turku aktiviisina kehittäjinä Riitta Mäkelä-Metsälä | Antti Huttunen | Päivi Luoma.
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Lähiverkot- erikoistyökurssi
, luento 9 Suurinopeuksiset lähiverkot. Neljä suurinopeuksisten lähiverkkojen päätyyppiä –Fast Ethernet (100 Mbps) –Gigabit Ethernet (1 Gbps)
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI SAN: Storage Area Network Mikko Hellstén Ville Pesonen.
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
Kalle Rantanen Tomi Tuominen
HomePNA -Mikko Pehkonen, Tite4. Sisältö Yleistä Käytäntö Spesifikaatiot Tiedonsiirto Ongelmia Tilanne Suomessa Case Lappeenranta Johtopäätökset.
Spanning Tree Protocol Algorithm
Radiotaajuuksien generointimenetelmä Markus Hiltunen Ohjaaja: Kai Virtanen Valvoja: Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston.
Kesätyöntekijöiden kommentteja Opasnetistä ja ydinvoimatyöstä: ”Kun tulin kesätöihin minulla oli vain jokin suuntaa antava aavistus siitä mitä meinattiin.
Langattoman systeemin arkkitehtuuri. Connectivity SW OSI-mallin esitystaso Miten voit kannettavalla laitteella ajaa ohjelman jossain kaukana lankaverkossa.
Opetusteknologioista Mikko Myllymäki. Tekniikkalähtöisyys vs. tarvelähtöisyys TeknologiaOpetus Miten voitaisiin käyttää.
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
Paljon tukea tarvitsevat – paljon palveluita käyttävät –hanke Keski – Pohjanmaan osakokonaisuus 05/ /2017 Hanketyöntekijät 40% + 40% työajalla Sosiaalityöntekijä.
VETY- JA SÄHKÖKÄYTTÖISTEN AUTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN VERTAILU
Edellisen kerran yhteenveto
kansanedustajasi oikein ydinvoimasta?
Tutkielman teko-ohjeet
Lean Canvas palveluiden suunnittelun ja kehittämisen apuvälineenä
Syvälahden monitoimitalo
Käyttövoimaselvitys Lahden hyötyajoneuvo-liikenteen tarpeisiin
Lue siitä lisää Microsoft SharePoint-uutiset
EDGE
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osekk Oulun seudun ammattiopisto OSAO
WiMAX.
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osekk Oulun seudun ammattiopisto OSAO
Esityksen transkriptio:

Janne Hirsimäki Diplomityöseminaari 24.11.2009 Gigabit-capable Passive Optical Network –tekniikka ja sen soveltuvuus liityntäverkkorakentamiseen Janne Hirsimäki Diplomityöseminaari 24.11.2009

Sisällys Työn tausta ja motivaatio Liityntäverkon eri topologiat Työn toteutus GPON-tekniikka Keskeisimmät tulokset

Työn tausta ja motivaatio Kuitu-kotiin rakentaminen lisääntymässä Valtion v.2015 hanke, ”100-Mbit kaikille” Liityntäverkon topologia joko pisteestä- pisteeseen tai passiivinen Gigabit-capable Passive Optical Network (GPON) on uusin ”kypsistä” PON- tekniikoista Työn tarkoitus on tutustua GPON- tekniikkaan ja pohtia sen soveltuvuutta liityntäverkkorakentamiseen

Pisteestä-pisteeseen (P2P) Jokaiselle tilaajalle oma kuitu liityntäsolmusta tai -pisteestä asti Kullakin asiakkaalla aidosti oma yhteys reitittimelle ns. ”Perinteinen tapa”

Pisteestä-pisteeseen 1/2

Pisteestä-pisteeseen 2/2

Passiivinen (PON) Syöttökaapelin yksi kuitu jaetaan usealle asiakkaalle, käyttäen passiivisia (teho)jaottimia Ei tarvetta aktiivikomponenteille lähellä asiakkaita Siirtokapasiteetin aikajakoisuus PON-tekniikoita käytössä laajalti Euroopan ulkopuolella Ei vielä käytössä Suomessa (mm. Ruotsissa ja Norjassa)

Passiivinen topologia 1/3

Passiivinen topologia 2/3

Passiivinen topologia 3/3

Diplomityön toteutus Kirjallisuustutkielma GPON-standardit (ITU-T G.984.x) Aihetta käsittelevä kirjallisuus Tekniikka PON-sovellusten takana Sovelluksia käsitteleviä artikkeleita Oma kontribuutio Käytettävät mittauslaitteet ja –tekniikat Vertailu pisteestä-pisteeseen topologian ja PON tekniikan välillä

PON-standardointi IEEE ITU-T (FSAN) EPON ja GE-PON (IEEE 802.3ah) APON BPON (G.983.x) GPON (G.984.x) FSAN = Full Service Access Network

GPON-tekniikka 1/3 Tarjottavat palvelut Ethernet (10/100 Mbps) Perinteinen puhelin (POTS) ATM E1, DS3, E3 (SDH/PDH) Video (overIP tai overlay @ 1550 nm) Palvelut niin yksityis- kuin operaattoriasiakkaille (tukiasemayhteydet)

GPON-tekniikka 2/3 Käytettävät liikennöintiaallonpituudet 1310 nm, data ylöspäin 1490 nm, data alaspäin 1550 nm, video alaspäin Siirtonopeudet 2,4 Gbit/s alaspäin ja 1,2 Gbit/s ylöspäin 2,4 Gbit/s symmetrinen (uusimmat suositukset) Hyötykaista n. 2,1 Gbit/s per PON 1:32 jaolla  n. 65 Mbit/s per asiakas 1:64 jaolla  n. 32 Mbit/s per asiakas Etäisyydet Fyysinen etäisyys 20 km Differentiaalinen etäisyys 20 km

GPON-tekniikka 3/3 Liikenne alaspäin (downstream) Aikajaettu (TDM) OLT hallinnoi ja ajoittaa ONU kykenee dekoodaaman vain oman datan Liikenne ylöspäin (upstream) Aikajaettu, yhteiden media (TDMA) OLT jakaa aikaikkunat Jako liityntäpisteissä käyttäen suuntavia jaottimia  liikenne välittyy vain OLT:lle Jakosuhteet Nykyään1:32 tai1:64 1:128 sunniteltu

Keskeiset tulokset 1/3 Syöttökaapelin kuitujen käyttö Kustannukset PON-topologia tehostaa verkon käyttöä Soveltuu olemassa olevan verkon käytön tehostamiseen tai etäällä sijaitseville uudisalueille Kustannukset Materiaalikustannukset  yhtä suuret Asennuskustannukset  PON edullisempi Päätelaitekustannukset  P2P edullisempi Energian käyttö  PON edullisempi Korjauskustannukset  PON edullisempi

Keskeiset tulokset 2/3 Siirtokapasiteetti (teoreettinen) GPON  2,4 Gbit/s symmetrinen per PON P2P  1 Gbit/s per asiakas Verkon skaalautuvuus GPON skaalautuu ja muokkautuu helposti P2P-verkko ei skaalaudu hyvin ilman laitteiden uudelleen sijoittelua Verkon toiminnan testaus PON-topologian erityisvaatimukset mittauslaitteilta

Keskeiset tulokset 3/3 Tulevaisuuden näkymät Seuraavan sukupolven PON-tekniikoita kehitetään jatkuvasti WDM-PON (wavelength-division multiplexing) Aallonpituusjakoon perustuva Kullekin asiakkaalle oma aallonpituus XGPON (10G-PON, ”X” = ’roomalaisten numeroiden 10’)

Tulevaisuuden PON-tekniikat Lähde: Motorola

Johtopäätökset 1/2 PON-tekniikat soveltuvat suomalaiseen liityntäverkkorakentamiseen ”PON-vastaisuus” on muutosvastarintaa Eletään murrosajankohtaa Kupariverkon topologia tuttu ja turvallinen Ei nähdä PON:in etuja selkeästi tai haluta muuttaa ajattelutapaa GPON on tällä hetkellä käyttökelpoisin PON-tekniikoista

Johtopäätökset 2/2 P2P- ja PON-topologioita tulee käyttää toisiaan täydentävinä ratkaisuina Rinnakkain, eri osissa Päällekkäin, PON over P2P Verkkotopologia tulee aina rakentaa teknologiariippumattomaksi Verkko helposti muunnettavissa P2P  PON tai päin vastoin Turvauduttava tuleviin teknologiapäivityksiin

Esimerkkialue Lähde: Nestor Cables Oy Laitetila Jakamo Kaapelikaivo OKT RT 96-k 48-k 24-k 4 x 48-k 3 x 24-k Laitetila Jakamo Kaapelikaivo Lähde: Nestor Cables Oy