Yritysrahoitus ja pankkitoiminta lisääntyvän sääntelyn kourissa Jussi Laitinen Aktia Oyj Suhdanneseminaari 2011

2 Aktia lyhyesti Maamme toiseksi suurin suomalaisessa omistuksessa oleva finanssikonserni Toimimme rannikkoalueella, pääkaupunkiseudulla ja sisämaan kasvukeskuksissa 72 omaa konttoria Strategisia yhteistyökumppaneita ovat säästö- ja paikallisosuuspankit sekä Veritas Eläkevakuutus Oy Aktia- ja säästöpankkisäätiöiden kautta taloudellista tukea paikallisyhteisöille Aktian osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 2

Helsingfors Sparbank perustettiin 1825

5 Paikallisista säästöpankeista toiseksi suurimmaksi suomalaisomistuksessa olevaksi finanssikonserniksi 1825 Helsingin Säästöpankki (HSp) perustetaan 1991 Aktia Säästöpankki perustetaan kahdeksan säästöpankin fuusiona 1992 Aktia Rahastoyhtiö Oy perustetaan Vaasan Säästöpankki ja Porvoon Säästöpankki sulautuvat Aktiaan 1996-1997 Aktiasta tulee säästöpankkien (1996) ja paikallisosuus-pankkien (1997) keskusrahalaitos 2001 Aktia päättää pysyä itsenäisenä, yhteistyö Pohjolan kanssa hylätään Aktia Hypoteekkipankki Oyj perustetaan 2009 Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö sulautuu Aktiaan Hallitus päättää hakea Aktian osakkeiden pörssilistausta 1800 1990 2000 1987 HSp ja muut säästöpankin perustavat Suomen ensimmäisen rahastoyhtiön, Sp-Rahasto-yhtiön 1993 Aktia ostaa Sp-Rahasto-yhtiön 1995 Ensimmäinen laajamittainen osakeanti 1997 Aktia Asset Management perustetaan Internet-pankki otetaan käyttöön 2005 Aktian kiinteistön-välitys ja Aktia Kortti & Rahoitus perustetaan 2007 Aktia ostaa Veritas Henkivakuu-tuksen 2008 Aktia ostaa Kaupthingin Suomen varainhoito-toiminnon 5

Neljä liiketoiminta-aluetta 6 Neljä liiketoiminta-aluetta Aktia Liiketoiminnan tuotot € 249 m (2010) Varat yhteensä € 11 019 m (2010) Pankki- toiminta Liiketoiminnan tuotot € 188,5 m (2010) Finanssipalvelut henkilö- ja yritysasiakkaille, kiinteistönvälitys Markkinaosuudet: asuntolainat n. 4,3%, talletukset n. 3,6% Varain- hoito Liiketoiminnan tuotot € 21,1 m (2010) Varainhoitoa henkilö-asiakkaille, instituutioille ja yhteisöille Markkinaosuus rahastoista n. 7,0 % Henki- vakuutus Liiketoiminnan tuotot € 18,0 m (2010) Henkivakuutus-palvelut henkilö- ja yritys-asiakkaille Markkinaosuus, maksutulosta n. 2,7% Vahinko- vakuutus Liiketoiminnan tuotot € 25,1 m (2010) Vahinkovakuutus-palvelut henkilö- ja yritys-asiakkaille Markkinaosuus n. 1,9 % Lähteet : Suomen Pankki ja FK 6

Vauraat Henkilöasiakkaat Yksityispankki Nuoret Perheet Vauraat 7 Henkilöasiakkaat Nuoret Perheet Vauraat Yksityispankki Vauraat Varttuneet Yksityispankki

Yritysasiakkaat Rakentajat Perheyritykset ja maanviljelijät 8 Yritysasiakkaat Perheyritykset ja maanviljelijät Yksityisyrittäjät Rakentajat Institutionaaliset sijoittajat

Tulos ennen veroja ja verojen jälkeen milj. euroa 2009 2010 Tulos ennen veroja Tulos verojen jälkeen

Luottokanta 31.12.2010 Konserni 6 592 (6 061) milj. euroa

Finanssialan sääntelystä yleensä - meneillään olevat hankkeet (ote P Finanssialan sääntelystä yleensä - meneillään olevat hankkeet (ote P. Pikkaraisen, puheesta 14.2.2011) Basel III Talletussuojan harmonisointi ja ennakkorahoitus Rajat ylittävä kriisienhallinta – komission raportti Vakausmaksut pankeilta – joissakin jo käytössä Finanssitoimintavero harkinnassa – lasketaan palkoista ja voitoista Finanssitransaktiovero (Tobinin vero) – keskusteluissa SIFI-keskustelu – järjestelmäkriittisten pankkien sääntely Rahoitusmarkkinoiden kannustimet Luottoluokituslaitosten toiminta Lyhyeksimyynnit ja riskirahastot

Kansainvälinen pankkisääntely Kansainvälinen järjestelypankin (BIS) alla on erilaisia foorumeja, toimikuntia ja työryhmiä koska , rahamarkkinoiden globalisaation ja nopeasti kasvavien rajat ylittävien pääomavirtojen johdosta järjestelypankki on saanut aseman rahamarkkinalaitosten valvontaelimenä. Luottolaitosten alalla toimii järjestelypankin suojissa Baselin pankkivalvontakomitea eli Baselin komitea (BCBS), joka muodostettiin 1974 reaktiona joukkoon pankkien tekemiä konkursseja. Sen työ tuotti pankkivalvonnan "Baselin konkordaatin". 1988 alkaen kansainvälisesti toimiville pankeille asetettiin vähimmäisvaatimukset oman pääoman suuruudelle, kun siihen asti eri maissa toisistaan eronneet säännökset yhdenmukaistettiin. Säädökset tunnettiin nimellä Basel I ja ne edellyttivät omaa pääomaa, joka muodostaa vähintään 8 % varoista. Basel I oli vain vähimmäisvaatimus, jonka valtiot ottavat huomioon omissa laeissaan.

Basel 1 riskiluokat ja riskipainot Pääomavaade % Valtio/kunnat 0 Pankit (EU) 20 Kotitaloussaatavat 100 Yritysluotot 100 Asuntovakuudelliset luotot 50 Asunto osakeyhtiöt 100 Osakkeet 100 Yritystakaukset 100 Pankilla piti olla 8 % omaa pääomaa jokaista 100:aa riskipainoitettua rahoitusta vastaan. Eli jos pankki harrasti vain asuntovakuudellista rahoitusta se pystyi lainaamaan 200 euroa asiakkailleen Rahoitusriskeihin, markkinariskeihin, operatiivisiin riskeihin jne ei otettu kantaa

Basel II säännöstö otettiin käyttöön 2004 - 2007 Pilari I Minimipääomavaade Pilari II Pääoman riittävyyden kokonaisarviointi Pilari III Markkinakuri Luottoriskit Markkinariskit Operatiiviset riskit Sisäinen arvio todellisesta pääomatarpeesta (ICAAP) Laadulliset vaateet pääoman riittävyyden mittaamisen, riskienhallinnan ja valvonnan suhteen. Viranomaisraportointi Markkinainformaatio

Basel 2 riskiluokat ja riskipainot Basel 2 Pääomavaade % Valtio/kunnat 0 Pankit (EU) 20 Kotitaloussaatavat 75 Yritysluotot 100 Asuntovakuudelliset luotot 35 Asunto osakeyhtiöt 100 / 75/ 35 Osakkeet 100 Yritystakaukset Luottoluokitus ? Basel 1 Pääomavaade % Valtio/kunnat 0 Pankit (EU) 20 Kotitaloussaatavat 100 Yritysluotot 100 Asuntovakuudelliset luotot 50 Asunto osakeyhtiöt 100 Osakkeet 100 Yritystakaukset 100 Isommat ja "kehittyneemmät" pankit saivat myös mahdollisuuden muodostaa omat riski- luokitusjärjestelmänsä. (IRBA)

Basel III Kansainvälinen pankkikriisi 2008-2009 johti Basel II regulaation kriittiseen tarkasteluun ja joulukuussa 2009 Basel komitea julkaisi ensimmäisen työpaperin mahdollisista muutostarpeista. Basel III nimellä kulkeva säännöstö tulee voimaan 2013 – 2019 aikana. Vanhoista säännöistä ei poistu mitään merkittävää vaan on kyse lisä-sääntelystä. Pankkien pitää nostaa oman pääoman "laatua" ja määrää. (1.1.2019) pääomapuskurit yleensä. markkinariskit ja järjestelmäkriittiset pankit. Velkaantuneisuussuhde. Riippumatta pankin taseen riskiluokituksista, omaa pääomaa pitää olla vähintään 3% taseen ja taseen ulkopuolisten erien loppumäärästä. ( 1.1.2018) Rahoituksen riittävyys (likviditeetti) vaatimukset. LCR Liquidity Coverage Ratio NSFR Net Stable Funding Ratio

Uusien säännösten suurimmat haasteet pankeille Kiristyvät pääomavaateet nostavat luotonannon pääomakustannuksia kautta linjan. luottohinnoittelu tai lisääntyvän pääoman tarve. Velkaantuneisuuden rajoitusvaade tulee iskemään eniten siihen lainaustoimintaan joka ennen Basel 3 säännöstöä koettiin vähäriskisemmiksi eli asuntoluototus. Valtionobligaatiota pidetään edelleen vähäriskisinä. Ehdotetut likviditeettivaateet muuttavat pankkien rahoitusrakennetta ja sijoitustoimintaa. Pankkien on rakennettava mittavat likviditeettipuskurit sekä hankittava merkittävästi pitkäaikaista rahoitusta. Merkittävä osa likviditeetistä on sijoitettava turvallisiin arvopapereihin, valtionlainoihin ja hyvän luottoluokituksen omaaviin yrityspapereihin. Nämä erät ovat poissa antolainauksesta. Toisten pankkien arvopaperit eivät kelpaa likviditeettipuskureiksi.

Uusien säännösten ... Pankkien asiakkaiden, myös yritysten, kannalta lähes kaikki luotonanto ja luottolupaukset tulevat kallistumaan tulevaisuudessa. Pienten ja keskisuurten yritysten (SME) aiheuttamaa likviditeettivaadetta on pyritty helpottamaan Basel 3 ehdotuksessa. Yritysten talletukset tulkitaan pankin kannalta pitkäaikaiseksi rahoitukseksi. Likviidin yrityksen kannattaa tulevaisuudessa neuvotella luottopankkinsa kanssa ns kokonaisasiakassuhteesta mikäli se haluaa minimoida luotto – ja takauskustannuksensa. Todellinen paluu vanhoihin "hyviin" aikoihin. Suuryritysten luottojen hinnat nousevat huomattavasti. Niiden kannattaa yrittää saada rahoitusta suoraan tukkumarkkinoilta.

Yritysrahoitusesimerkki – Suurempi yritys Yritys tarvitsee 5 miljoonan euron pitkäaikaisen 5 vuoden luoton.  Vakavaraisuusvaade on sama Basel 3:ssa – mutta koska pääomavaatimukset yhteensä nousevat, niin luotoista pyydettävät luottomarginaalien hinnat nousevat. Velkaantuneisuusvaatimus – koska yritysluottojen riskipainot ovat jo nyt keskimäärin 100 %, niin tästä ei synny uutta kustannuserää. (nostamattomat luottolimiitit otetaan Basel 3:ssä täysimääräisesti mukaan joten ne kallistuvat) Likviditeettivaade nostaa kustannuksia huomattavasti. Mikäli yrityksellä ei ole talletuksia pankissa, pankin on itse otettava sama määrä pitkää, 5 vuoden luottoa markkinoilta. joten sen maksama pitkän rahan hinta tulee hinnoittelupohjaksi yritysluotolle.

Kustannusvaikutukset pankkijärjestelmälle McKinsey arvioi marraskuussa 2010 (Basel III and European Banking raportissa) että Jos lähtökohdaksi ottaa pankkien taseet 30.6.2010, eurooppalaiset pankit tulevat tarvitsemaan 1 100 miljardia euroa lisäpääomaa (+60 %), 1 300 miljardia euroa lisää lyhyttä likviditeettiä (+50 %) ja noin 2 300 miljardia euro (?) pitkää jälleenrahoitusta. Mikäli pankkien businessmallit eivät muutu, keskimääräisen pankin oman pääoman tuotto (ROE) tulee laskemaan noin 4 prosenttiyksikköä. Vaikka Basel III tulee kokonaisuudessaan voimaan vasta 2019, niin he arvioivat että useimmat pankit tulevat aloittamaan voimallisen siirtymisen jo 2013 jälkeen.

Vaikutukset Suomessa toimiviin pankkeihin Pääomavaateiden vaikutus vaikeasti laskettava, Suomalaisten ja Pohjoismaisten pankkien vakavaraisuusasteet korkeahkot ja riittävät FiVa:n keräämien arvioiden mukaan pitkän varainhankinnan (NSFR) tarve kasvaa huomattavasti. Vuoden 2009 lopussa pitkän varainhankinnan vaje oli noin 25 miljardia euroa. Ja koska pankkien yhteenlasketut pitkät emissiot olivat noin 38 miljardia niin pitkän varainhankinnan pitäisi kasvaa n. 70 %. lisää tarvetta neuvotella asiakkaiden kanssa lyhyemmistä lainasopimuksista; korkeintaan vuoden mittaisista. Tämä ei liene asiakkaiden intresseissä.

Yhteenveto Basel 3 lisää merkittävästi pankkijärjestelmän pääomatarvetta ja likviditeettivarmistuksia ja lisää siten kaikkien kustannuksia. Mistä löytyy ne sijoittajat jotka ostavat kaikkia pankkien liikkeellelaskemia pitkiä arvopapereita? Pääoman tuottoasteet pankkitoiminnassa putoavat lähes varmasti. Löytyykö silti lisäpääomia "alemman riskin" toiminnan pääomittamiseen? Yritysten kannattaa jo nyt miettiä omia jälleenrahoitustarpeita seuraaviksi vuosiksi. Suurten yritysten kannattaa etsiä rahoitusta myös pääomamarkkinoilta.