2. luento to 24.2. klo 12–16 a) katsaus elokuvan ja radion historiaan b) kehitys Euroopassa ja Yhdysvalloissa … c) mediateorian ns. ensimmäinen ja toinen vaihe (MCR) d) massayhteiskunnan kritiikki (Frankfurtin koulukunta)

1900-luvun uudet massamediat Elokuva ja radio 1900-luvun uudet massamediat

RADION JA ELOKUVAN LYHYT KRONOLOGIA1 1880-l. Hertz ’keksii’ radioaallot 1889 Edisonin elokuvakamera (rullafilmi) 1893 Edisonin elokuvastudio 1895 ensimmäisiä elokuvanäytöksiä New Yorkissa 1896 Lumièren elokuvanäytös Lontoossa 1900 ääniviestejä lähetetään ’langattomalla’ 1905 USA:n ensimmäinen elokuvateatteri 1906 jouluaaton radiokonsertti Massachusettsissa 1910 suora radiolähetys Metropolitanista (Caruso) 1911 Hollywoodin ensimmäinen studio 1913 Lontoon ’langattomien’ klubi 1914–18 ensimmäinen maailmansota

RADION JA ELOKUVAN LYHYT KRONOLOGIA2 1919 Hollannissa aloitetaan yleisölähetykset 1920 Englannissa aloitetaan yleisölähetykset, USA:ssa ensimmäinen radioasema 1921 Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistykselle toimilupa 1922 British Broadcasting Company BBC 1923 Suomen ensimmäinen radioitu konsertti 1924 Suomessa 1254 (!) paikallista radioasemaa 1925 BBC:llä 40 miljoonaa kuulijaa 1926 O.Y. Suomen Yleisradio ensimmäinen valtakunnallinen verkko NBC (USA) suunnitelma radioaaltojen kansainvälisestä jaosta 1927 toinen valtakunnallinen verkko CBS (USA)

RADION JA ELOKUVAN LYHYT KRONOLOGIA3 1927The Jazz Singer (ens. laajalevikkinen äänifilmi) 1928 Eisensteinin Lokakuu 1929 Kodakin värifilmi 1932 Mäntsälän kapina, Svinhufudin radiopuhe 1936 Charles Chaplinin Modern Times (Nykyaika) 1937 BBC:n yleisötutkimus 1938 The War of the Worlds ja paniikki New Yorkissa 1941 Orson Wellesin Citizen Kane 1950-l. ’liikkuvat’ transistoriradiot elokuvien katsojaluvut romahtivat (ensin USA:ssa)

Elokuva viihteenä ja taiteena1 elokuva on alusta alkaen ollut massamedia helppo saavutettavuus: rakennettiin erityisiä julkisia elokuvateattereita, loisteliaita ’unelmapalatseja’ Suomen ensimmäinen elokuvateatteri 1904 Yhdysvaltojen ensimmäinen elokuvateatteri 1905 Ranskan ensimmäinen elokuvateatteri 1906 elokuvatuotanto teollistui nopeasti erityisesti USA:ssa elokuva miellettiin ennen muuta viihteeksi  huoli elokuvan (seksuaali-)moraalisista vaikutuksista (esim. Rudolf Valentino), vrt. massayhteiskuntateoriat!

Elokuva viihteenä ja taiteena2 Euroopassa (erityisesti mannermaalla) elokuva ymmärrettiin enemmän taiteeksi kuin viihteeksi: ohjaaja auteur toisaalta elokuvaa käytettiin propagandavälineenä: Neuvostoliitossa elokuva keskeinen kansalaiskasvatus- ja propagandaväline (Sergei Eisenstein!) Saksan natsihallinto ja propagandaelokuva 1930-luvulla (Nürnbergin puoluekokous; Leni Riefenstahl)

Mykkäelokuva ja äänielokuva Kaksi elokuvan teorian perussuuntausta: painopiste ilmaisussa, ”usko kuvaan” (Eisenstein, Chaplin) mykkäelokuvassa ei ääntä eikä väriä suosii irrealismia 2) painopiste todellisuuden tavoittamisessa, ”usko todellisuuteen” (Bazin ym.) ääni ja väri luovat todellisuusvaikutelmaa suosii realismia ELOKUVA JA KIRJALLISUUS!

Elokuvayleisöt1 Elokuvateatterit tavoittivat ennenkuulumattoman laajat joukot a) ennen ensimmäistä maailmansotaa työväenluokkainen huvi mykkäelokuvan katselu saattoi olla äänekästä b) 1920-luvulta lähtien myös keskiluokkainen perheyleisö äänielokuva ja yleisön porvarillistuminen hiljensivät katsomon 1922 jokainen yli viisivuotias amerikkalainen kävi elokuvissa pari kertaa kuukaudessa

Elokuvayleisöt2 1930–50-luvut elokuvan kulta-aikaa: Yhdysvalloissa elokuvissakäyntejä/asukas eniten vuonna 1930 (mykkäelokuvia & äänielokuvia) 1932 neljä kymmenestä Liverpoolin asukkaasta kävi elokuvissa joka viikko, yksi kymmenestä neljästi viikossa 1930-luvun lama vähensi elokuvissa käyntiä 1940-luvulta lähtien elokuvayleisö keskiluokkaistui elokuvissakäyntejä eniten Yhdysvalloissa 1948

Suomalainen elokuvakulttuuri elokuvan kulta-aika myös Suomessa 1930–1950-luvuilla 1950-luvun puolivälissä kotimaisia kokoillan elokuvia valmistui n. 30 vuodessa (ohjaajia esim. Toivo Särkkä, Valentin Vaala) elokuvien katsojamäärät nousivat 1940–50-luvuilla yli 30 miljoonaan vuodessa, tarjolla oli noin 400 elokuvaa vuodessa

Langattomasta lennättimestä radioksi ohjelmakokeiluista huolimatta radio miellettiin aluksi enemmän meriliikenteen turvaajaksi (langaton lennätin, wireless) kuin sanomalehteen rinnastettavaksi tiedotusvälineeksi Marconin radioasema poimi 1912 Titanicin SOS-viestit ja välitti tiedon onnettomuudesta Valkoiseen taloon vielä 1920 sotilastahot vastustivat radion käyttämistä esim. konserttien lähettämiseen: ’ihmiskunnan palvelijaa’ ei tulisi ottaa käyttöön ’huvittavana leluna’ radioamatööreillä merkittävä osuus radion kehittelyssä (vrt. tietokoneet ja internet !); sota-aikana toiminta kiellettyä ohjelmalliset lähetykset ymmärrettiin alkuaikoina radioamatöörien sisäpiirijutuksi

Radio kodin viihdekeskukseksi 1922 ’radiokuume’ USA:ssa 1925 USA:ssa 5,5 miljoonaa radiovastaanotinta 1922 British Broadcasting Company 1925 BBC:llä 1,7 miljoonaa radiolupaa radio on (suhteellisen) halpa väline radiosta tuli tärkeä kodin väline (radioiden koko!) perhekuuntelu elokuvan massayleisöjen vastapainona aluksi kuulokkeet (vrt. kaukosäädin!)

Radion kehitys USA:ssa1 radio kehittyi alun perin kaupalliseksi yritystoiminnaksi: aluksi ohjelmat miellettiin lähinnä radiovastaanottimien myynnin kiihokkeeksi radio-ohjelmien mainosrahoitus vakiintui 1920-luvun lopulla radiotaajuudet rajallisia, säätely vähäistä lukuisia paikallisia asemia  1926 syntyi kaoottinen tilanne

Radion kehitys USA:ssa2 valtakunnalliset radioverkot kehittyivät 1920-luvun loppupuolella (nyt tv-yhtiöinä tunnetut NBC ja CBS) valtakunnallinen radiotoiminta yhdistettiin kansakunnan rakentamiseen (vrt. Dewey) 1931 verkot vastasivat jo 70 % USA:n radiotoiminnasta valtakunnalliset verkot kasvattivat mainostuloja radiosta tuli ’BIG BUSINESS’ ohjelmisto oli musiikki- ja viihdepainotteista (jazz!) USA:ssa radio miellettiin naiselliseksi välineeksi, ikään kuin yhdeksi kodinkoneeksi (leivänpaahdin-vertaus!)  ensimmäiset ’saippuaoopperat’ 1930-luvulla

Radion kehitys Euroopassa1 radio valtioiden ohjauksessa: monopoliyhtiöt (BBC, Suomen Yleisradio) tai valtiollinen radiotoiminta (Neuvostoliitto, Saksa) valtion monopolia radiotoiminnassa perusteltiin ennen muuta tarpeella säädellä rajallisten taajuuksien käyttöä Iso-Britannian BBC:stä tuli yleisradiotoiminnan esikuva mainoksia ei valtiollisissa yhtiöissä yleensä sallittu radiotoiminta rahoitettiin kuuntelijoiden maksamilla radiolupamaksuilla (tai – lisensseillä)

Radion kehitys Euroopassa2: Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perusperiaatteet kiteytti BBC:n ens. pääjohtaja John Reith: universaali palvelu (maantieteellinen kattavuus) universaali yleisö (kansakunta) valistusta, kasvatusta ja huvitusta sivistyksen idea, ’kaikille kaikkein parasta’ (esim. klassinen musiikki!) Reith ei halunnut tarjota vain ’sitä mitä kuuntelijat haluavat’ vaan halusi opettaa ihmiset arvostamaan ’laatua’ (vrt. Matthew Arnold) Reithiä arvosteltiin autoritaarisesta paternalismista

Suomen Yleisradio Suomen Yleisradion ohjelmatoiminnan päämäärät (vuoden 1926 yhtiöjärjestyksessä): ”Radio-ohjelmien valmistamisessa ja järjestämisessä on yhtiön päämääränä kansansivistyksen edistäminen, hyödyllisten tiedonantojen toimittaminen, jalostavan ja viattoman ajanvietteen hankkiminen varsinkin etäällä liikekeskuksista asuvien tarpeita silmälläpitäen sekä yleensä sivistyskeskuksiin kerääntyneen tiedon ja taiteen levittäminen kansamme laajoille piireille. Ohjelmia järjestettäessä on maamme molempien kieliryhmien tarpeet otettava huomioon.”

Radion kehitys Euroopassa3: Poliittinen väline ja propaganda radio oli Euroopassa alun alkaenkin tulenarka poliittinen väline: Suomessa esim. presidentti Svinhufudin radiopuhe 2.3.1932 lopetti oikeistoradikaalien Mäntsälän kapinan radio totalitaarisissa valtioissa (Saksa ja Neuvostoliitto) propagandavälineenä ’taistelu eetterissä’ 2. maailmansodassa (musta ja valkea propaganda)

Radioyleisöt ja yleisötutkimus1 Yhdysvalloissa radioyleisöjen tutkimus kytkeytyi tilastollisen markkinatutkimuksen kehittymiseen MCR-perinne syntyi 1930-luvulla nimenomaan radion yleisötutkimuksen yhteydessä kehitettiin myös ensimmäinen ’people meter’

Radioyleisöt ja yleisötutkimus2 Euroopassa ensimmäiset kuuntelijatutkimukset tehtiin 1920-luvun lopulla Englannissa Daily Mail kysyi 1927 yli miljoonan kuuntelijan mielipidettä Yleisradio teki kuuntelijakyselyn 1928 BBC:n yleisötutkimus 1937 kuuntelijoiden musiikkitoiveet ristiriidassa yleisradioyhtiöiden musiikkipolitiikan kanssa vähitellen julkisen palvelun yhtiöt kevensivät ohjelmistoa: BBC tarjosi jo 1940-luvulla kolme erilaista kanavaa (korkeakulttuuri, keskiluokkainen ’kotikanava’, kevyt musiikki)

Yhdysvallat ja Eurooppa 1920-1960 yhteiskuntien ja mediakulttuurin kehitys oli erilaista Yhdysvalloissa ja Euroopassa yhdistäviä tekijöitä kuitenkin a) 1930-luvun suuri lama b) 1940-luvulla maailmansota, joka tosin vaikutti eri puolilla valtamerta eri tavoin sodan jälkeen Yhdysvaltain mediaherruus vahvistui

Yhdysvallat 1920-60 kohtuullisen vakaa poliittinen tilanne markkinat kehittyivät voimakkaasti elokuva (ja myöhemmin televisio) kulttuuriteollisuutta, joka valloitti maailmaa myös amerikkalaistyyppinen radio tuli sodan aikana tutuksi Länsi-Euroopassa

Eurooppa 1920-1960 diktatuurit valtasivat alaa (Stalin, Hitler, Mussolini, Franco jne.)  toinen maailmansota  ns. kylmä sota (Neuvostoliiton leiri vastaan USA:n leiri) radio ja elokuva tehokkaita propagandavälineitä sekä toisessa maailmansodassa että ns. kylmässä sodassa sotasensuuri! legendaariset Yhdysvaltojen tukemat radioasemat lähettivät ohjelmaa ns. rautaesiripun taakse, esim. Radio Free Europe)