Miten vesi kiertää? 1a Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin Sadanta 650 mm/vuosi Haihdunta 320 mm/vuosi

Veden kiertokulku 1b Tiivistyy Sataa Haihtuu Haihtuu Valuu järveen Imeytyy maahan Muodostuu pohjavettä

Ähtävänjoen vesistö ja sen valuma-alue 2a Kartta: Juha-Matti Markkola/ Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/03

Ähtävänjoen vesistö 2b Kartta: Juha Matti Markkola/ Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/03

Ähtävänjoen vesistön erityspiirteitä 2c Purotaimen Jokihelmisimpukka Kärnäiitti

2d Jokihelmisimpukan elinkierto TALVI loisvaihe   KEVÄT nuoret simpukat joen hiekkapohjalle SYKSY glokidio-toukat kalan kiduksille KESÄ hedelmöitys

Miten ihminen on vaikuttanut vesimaisemaan? Ähtävänjoen vesistön alueella asuu noin 25 000 ihmistä Asutus keskittyy vesistöjen läheisyyteen Pellot on raivattu vesistöjen varrelle Kauempana vesistöstä on runsaasti metsää Suot on pääosin ojitettu ja osa otettu turvetuotantoon

Mistä vesistökuormitus tulee? 3b Mistä vesistökuormitus tulee? Yhdyskunnat Teollisuus Kaatopaikat Laskeuma Haja-asutus Virkistyskäyttö Rakennettu vesivoima Perkaus Kanavointi Ojitus Kalankasvatus Maatalous Turvetuotanto Turkistarhaus Metsätalous

80-luvun loppu 90-luvun loppu Tavoite 2005 3c Vesistökuormituksen jakautuminen Ähtävänjoen valuma-alueen fosforikuormitus (ihmisen aiheuttama kuormitus) tonnia/vuosi 60 50 40 30 20 10 Muu Piste Turvetuotanto Turkistarhaus Haja-asutus Metsätalous Karjatalous Peltoviljely 80-luvun loppu 90-luvun loppu Tavoite 2005

Järvi tasaa virtauksia ja puhdistaa vettä Tuleva vesi 100 ug P/l 2000 ug N/l 25 ug P/l 700 ug N/l Lähtevä vesi

Keskimääräinen jääpeite Järviseudulla: 24.11.-13.5. 4b Järven vuosi Keskimääräinen jääpeite Järviseudulla: 24.11.-13.5.

Tietoja Alajärvestä 4c * Valuma-alue: 465 km² pinta-ala: 11 km² suurin syvyys: 8 m (*) keskisyvyys: 1,2 m teoreettinen veden viipymä: 5 viikkoa veden laatu: huono yleisimmät kalalajit: ahven,hauki,särki suurin saatu kala: hauki 13-15 kg *

Tietoja Lappajärvestä 4d Tietoja Lappajärvestä valuma-alue: 1526 km² peltoa: 20% pinta-ala: 145 km² suurin pituus: 24 km suurin leveys: 12 km rantaviivan pituus: 160 km suurin syvyys: 38 m ja 36m (*) keskisyvyys: 7,4 m teoreettinen veden viipymä: 2,8 vuotta veden laatu: tyydyttävä yleisimmät kalalajit: ahven,hauki,siika suurin saatu kala: hauki 12-14 kg   * *

Tietoja Evijärvestä 4e * Lähivaluma-alue: 84 km² peltoa: 19 % pinta-ala: 28 km² suurin syvyys: 3,5 m (*) keskisyvyys: 1,7 m teoreettinen veden viipymä: 6 viikkoa veden laatu: hyvä yleisimmät kalalajit: ahven, hauki, lahna suurin saatu kala: hauki 16,5 kg *

Rehevöitymisen seurauksia Levien ja hiukkasten aiheuttama veden sameus Leväkukinnat, jotka ovat joskus myrkyllisiä Rantojen limoittuminen Kalaston muutokset Veden ja kalojen haju- ja makuhaitat Happikato ja ääritapauksissa kalakuolemat Umpeenkasvu Sisäinen kuormitus

Luonnontilainen järvi 5b Luonnontilainen järvi Ravintopyramidi kapenee tasaisesti ylöspäin petokalat särkikalat eläinplankton kasviplankton Rehevöitynyt järvi Ravintopyramidi on epätasapainossa kasviplanktonin ja levien osuus on kasvanut eläinplanktonin osuus on vähentynyt särkikaloja on liian paljon petokaloja on liian vähän

Miten vesistön kuormitusta voidaan vähentää? 6 Miten vesistön kuormitusta voidaan vähentää? Haja- ja loma-asutuksen jätevedet kuriin Karjatilojen jätevedet käsittelyyn Turkistarhoille lisää vesiensuojelua Suojavyöhykkeitä pelloille Lannoitteita vain kasvien tarpeiden mukaan Vesiensuojelua metsäojitus- ja turvetuotantoalueille Tarvittaessa hoitokalastusta ja hapetusta Kaikki asukkaat mukaan yhteistyöhön!

Mihin kotona tarvitaan vettä?

Kotitalouden vedenkäytön jakautuminen 7b Kotitalouden vedenkäytön jakautuminen Muu käyttö 7 l Ruoan valmistus 10 l Henkilökohtainen hygienia,56 l Astianpesu 20 l Pyykinpesu 27 l WC-huuhtelut 40 l Yhteensä 160 l/vrk

Paljonko vesi maksaa? 7c Normaali kulutus WC:n jatkuva vuoto Ilman vesivessaa Euro /vrk /vuosi /elämä  0,25 90 7 000  0,20 70 5 000 13 5 000 370 000 Normaali kulutus 160 l/vrk Ilman vesivessaa 120 l/vrk Vuodot,esim.wc:n jatkuva vuoto 820 l/vrk

7d Mitä vuotovesi maksaa? Vuotokohdan koko Euroa/vuosi

Kotitalouden jätevedet WC-pönttö ei ole roskis!