SUOMI – JÄRVIEN JA JOKIEN MAA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Itämeren vaiheet Timo Peuraniemi Itämeren alueen järvi- ja merivaiheiden vuorottelusta viimeisen jääkauden jälkeen.
Advertisements

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: © TAK Oy Venäläisten matkailijoina Suomessa maaliskuu 2012 Kapustat Kaakkoon.
Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja toteuttaminen
Resurssitehokkaat ratkaisut – kestävää liiketoimintaa Pekka Paasikivi Lähivesistä Itämereen
Iida, Jasmina ja Joni. Vesiensuojelun tavoitteet  Vesiensuojelun tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene.
Tutkimme lähialuetta Joensuun normaalikoulun 9A jääkausiretkellä tutkimassa maastossa jääkauden merkkejä. Luokassa opiskeltu asia yhdistettiin retkellä.
helenarimalimankkaankoulu 2009
Katson kauas pois, silmäni saavuttavat jotain, merellä, lintu, mistä lie tulee. Meri on suurenmoinen! Pieni tuulen henkäys huojuttaa kasveja, pilvetön.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Hyödynarviointi vesistöjen kunnostushankkeissa Lectio praecursoria
Makea vesi Vesikriisi on merkittävä ongelma monin paikoin globaalia Etelää. Monet suuret joet, kuten Rio Grande (USA), Niili (Egypti) Indus (Pakistan)
Miten vesi kiertää? 1a Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin
Huonorenkaisten autojen osuus 1997–2012 (%) Lähde: Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997–2012 Huom. Huonorenkaiseksi luokitellaan auto, jonka kuluneimman.
MAAPALLO HALTUUN.
Kappaleiden tilavuus 8m 5m 7cm 5 cm 14cm 6cm 4cm 4cm 3cm 10cm.
Talonrakennuksen jatkokurssi 4 ov Kosteus
YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA JA
Lopen vesihuoltopäivä Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö.
Jätteiden lajittelu ja kierrätys
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
TYPPI JA TYPEN KIERTOKULKU
Vesienhoito ja maatalous Lapissa
Hydrologiset mittaukset
Tulvadirektiivin keskeinen sisältö
Nykytilan yhteenveto Muut palvelut -ryhmä. Kadut pähkinänkuoressa Volyymierot –Katujen kokonaispituus vaihtelee välillä 13 ‒ 225 km –Jk + pp-tiet kokonaispituus.
Maalämpö Kerää kallioperään, maaperään tai vesistöihin varastoitunutta aurinkoenergiaa ja geotermistä energiaa. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa.
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Suomen virtavesien erityispiirteet
Taajamahydrologia Tiia Rautio.
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
Kappale 3 Kivilajeja tunteva pystyy ”lukemaan” kallioperän vanhoja tapahtumia.
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Kappale 2.
Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset Veikko Surakka Tampere University Computer Human Interaction Group.
RAVINTEIDEN KIERRÄTYS
Sininen Haapavesi Metsätalouden vesiensuojelu Ruokolahti
Ekosysteemien tila MERET: Saastuminen: Ylikalastus Tulokaslajit
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Vuorovesi.
Yhteenveto ympäristöongelmista
ISLANNIN LUONNONOLOT.
Herniäinen, Vanajavesi, Kokemäenjoen vesistöalue
Kasvillisuusalueet.
Финляндия Suomi - Республика. Tasavalta. - Республика. Tasavalta. - День независимости 6 декабря. - День независимости 6 декабря. (получила независимость.
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Elinympäristömme tärkeitä aineita Vettä tarvitaan elämiseen. Suomalaisen vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Saastunut juoma- ja käyttövesi.
Maankohoaminen ja sen vaikutukset Perämerellä Aune Rummukainen kevät 2013.
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
NORJA TIETOJA NORJASTA  Norjassa on paljon vuoria ja meriä.  Norjassa sataa paljon vettä.  Norjalaiset ovat hyviä talviurheilu lajeissa, koska siellä.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
19. Maannokset ja kasvillisuusvyöhykkeet. Maaperä ja maannos Maaperä = kallioperän päällä oleva irtain maa- aines syntyy peruskalliosta rapautumalla tai.
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Suomen kallioperän kehitys
Vaellussiikakantojen nykytila ja tutkimus
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Timo Virola Johtava vesitalousasiantuntija Hämeen ELY-keskus
Vesikehä.
Vesistöjen rehevöityminen
SYYSSEMINAARI Forssa Meremme tähden – vaikuta paikallisesti! Raimo Vahanto Piiri 1410.
Maaperä Tekijä:Minä.
5 Vesi.
Rehevöityminen Yyterissä
Maapallon veden jakautuminen:
SAARISTIO-SUOMI VEERA RASMUS..
Maapallon aridit alueet
Tartu syöttiin – kunnostusvinkkejä tulevaisuudelle
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Tornio-Muoniojoen yhteistarkkailuohjelma vesistötarkkailu
Esityksen transkriptio:

SUOMI – JÄRVIEN JA JOKIEN MAA

Suomen sisävedet Suomessa on lähes 190 000 yli 500 m²:n kokoista järveä. Järvet, joet ja niiden valuma-alueet muodostavat vesistöjä. Vedenjakajat rajaavat vesistöjä. Suomen runsasjärvisyyden syitä ovat kostea ja viileä ilmasto, painanteet ja murroslaaksot sekä vettä läpäisemätön maa- tai kallioperä. Suomen järvet ovat matalia ja vähävetisiä sekä herkästi rehevöityviä. Maaperän läpi suodattunut pohjavesi on hyvää talousvettä.

Vesistö Vesistö tarkoittaa järvien ja jokien muodostamaa vesialuetta, jolla on yhteinen laskujoki.

Suomen vedenjakajat ja vesistöt Paatsjoen vesistö Suomen vedenjakajat ja vesistöt Kemijoen vesistö Iijoen vesistö Oulujoen vesistö Vuoksen vesistö Kokemäenjoen vesistö Kymijoen vesistö

Kilpisjärven vedenjakaja-alue Skandien vuoristo jakaa vedet pienellä alueella Käsivarressa. Tämän puron vesi virtaa Lätäsenon kautta Muonionjokeen, Tornionjokeen ja Perämereen.

Tornionjoki on rajajoki Ylitornio, Aavasaksa

Saimaan kanava Saimaan kanava yhdistää Saimaan Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen.

Keskeisiä käsitteitä Järvi on sellainen vesialue, jonka koko on vähintään 500 m². Vedenjakaja on ympäristöään korkeammalla oleva alue, joka jakaa vedet kulkemaan eri suuntiin. Suomen päävedenjakajat ovat Maanselkä ja Suomenselkä. Valuma-alue, sadealue on alue, josta vedet kertyvät vesistöön tai mereen. Esim. Kokemäenjoen tai Itämeren valuma-alue. Vesistö on järvien ja jokien muodostama vesialue, jolla on yhteinen laskujoki. Esim. Oulujoen vesistö. Rehevöityminen tarkoittaa ravinteiden, etenkin typen ja fosforin lisääntymistä vedessä. Ilmenee mm. vesikasvien runsastumisena. Pohjavesi on maaperässä ja kallioperän halkeamissa olevaa vettä, joka täyttää maan huokoset. Sillä on selvä ylä- ja alapinta, se virtaa hitaasti järviin ja mereen.

Pohjavesi Pohjavesi on maan pinnan alaista vettä. Se on laadultaan parempaa kuin pintavesi, koska vesi suodattuu maakerrosten läpi valuessaan. Pohjavesi on paremmin suojassa kuin pintavesi, mutta pohjavettä uhkaavat monet tekijät: teiden suolaus, huoltoasemat, kaatopaikat, puunkyllästämöt, hiekan- ja soranotto, jätevedet ja ravinnepitoiset vedet. Liikennemerkki kertoo pohjavesialueesta.

Pohjaveden synty

Avainnimistö (OPETTELE!) Vedenjakajat: Suomenselkä Maanselkä Järviä: Inarijärvi Oulujärvi Pielinen Saimaa Päijänne Lokka Porttipahta Jokia: 10.Tenojoki 11. Tornionjoki 12. Kemijoki 13. Oulujoki 14. Kokemäenjoki 15. Kymijoki 16. Vuoksi