Miksi puhumme liuskekaasusta? (I)
Miksi puhumme liuskekaasusta? (II)
Miksi puhumme liuskekaasusta? (III) USA:n hiilidioksidipäästöt ovat alhaisimmillaan sitten vuoden suurin tekijä: maakaasun polttaminen kivihiilen sijaan - hiilivoiman CO2-päästöt ovat pudonneet vuoden 1983 tasolle - sähköntuotannossa hiilen osuus putosi kolmanneksen Yhdysvallat saattaa saavuttaa Kööpenhaminan sitoumuksensa Yhdysvallat aloittanee maakaasun viennin lähivuosina Qatarin maakaasua vapautui markkinoille, Shtocmanin kaasukenttä jäihin Energiapoliittinen värisuora: omavaraisuus, hintakilpailukyky ja ilmastopolitiikka?
Vaikutukset Euroopassa (I) Hiilen hinta putosi USA:n kysynnän vähenemisen myötä - hiilivoiman käyttö lisääntynyt Iso-Britanniassa, Saksassa ja Espanjassa - merkkejä investoinneista, ei kuitenkaan vielä “renessanssia” - maakaasun hinta korkealla öljymarkkinoiden kireyden takia - IEA: väliaikaista, uusiutuvat nousevat, laitoskanta vanhenee, kaasun kilpailukyky parempi jo viiden vuoden sisällä? Päästökauppa ei ohjaa polttoainevalintaa alhaisen hinnan ja ylitarjonnan syyt: kv-mekanismit, taantuma, uusiutuvan energian tukitoimet päästökauppa on hylättävä vs. päästökauppaa on käytettävä kunnolla? backloading-äänestys EU:n parlamentissa Kilpailukykyhuoli voimistuu ja kaventaa ympäristöpolitiikan tilaa
Vaikutukset Euroopassa (II) Myös maakaasun tarjonta on kasvamassa ja monipuolistumassa - Yhdysvaltojen omavaraisuus ja mahdollinen vienti - Itä-Afrikan ja itäisen Välimeren kaasukentät - parantunut ja edelleen kasvava putkiverkosto sekä LNG-infrastruktuuri Venäjän (Gazpromin) sopimus- ja hinnoitteluvalta heikkenee maltillisia hinnanalennuksia: Eon, RWE, ENI, Gaz de France ja monet muut EU:n komissio haastaa kilpailua ehkäiseviä käytäntöjä oikeusteitse RWE Transgas voitti Gazpromin oikeudessa take-or-pay -artiklasta lokakuussa 2012 Maakaasun suhteen ulkopoliittinen ja taloudellinen huoli Venäjä- riippuvuudesta vähenee