”Työvoima tehokkaaseen käyttöön” TTT-säätiö-raportin esittely 24.4.2013 Juhana Vartiainen

Raportin pääviesti (Vain) Työllisyyden lisääminen ratkaisee julkistalouden kestävyysongelman Jos työvoimaan osallistuminen lisääntyy, myös työllisyys kasvaa Pelkkä kokonaiskysynnän lisääminen ei luo pysyvästi korkeampaa tuotantoa ja työllisyyttä Siksi Suomessa tarvitaan rakenneuudistuksia, jotka nostavat työllisyysastetta ja laskevat työttömyyttä Julkistalouden resurssipula on hoidettavissa!

Suomi on pieni avotalous Olemme integroituneet maailmantalouteen Pääoman tuottoaste ja voittojen ja palkkojen tulonjako on omien toimiemme ulottumattomissa Investointeja on yllin kyllin tarjolla Työtä on tarjolla rajattomasti … jos on tekijöitä Mutta julkistaloutemme resursseja rajoittaa heikko huoltosuhde … … eli työikäisen väestön vähyys ja osallistumisasteen alhaisuus suhteessa julkisten resurssien käyttöön

Suomen väestöllinen huoltosuhde 1970-2040

Kokonaistuotannon rakenteellinen taso Kokonaistuotanto = työtunnit × tuottavuus Tuottavuuskasvu määrää pitkällä aikavälillä hyvinvointimme täysin … … mutta tuottavuuskasvuun on vaikeaa vaikuttaa Työtunteihin sen sijaan voidaan vaikuttaa!

Työtuntien rakenteellinen taso Työtunnit = Työikäinen väestö × Osallistumisaste × (1−U*) × Keskityöaika U* on rakenteellinen työttömyysaste (”NAIRU”) Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa rakenteellisin uudistuksin Työikäinen väestö: maahanmuutto Osallistumisaste: eläkeikä, kannustimet, perhetuet ... U*: työmarkkinoiden pelisäännöt … Työaika: kannustimet, työehtosopimukset … Mutta nämä asiat eivät muutu itsestään!

Yleisiä vastaväitteitä ”Missä se työvoimapula viipyy – Vartiainen on väärässä” Huoltosuhteen heikkeneminen ei tietenkään aiheuta mitään ”työvoimapulaa” Rakenteellinen työttömyysaste ei riipu työvoiman koosta ”Eihän työpaikkoja ole, tarvitaan uusia elinkeinoja” Elinkeinopolitiikka ei lisää työllisyyttä ellei työvoiman määrä muutu (vrt. edellinen kuva). Työtä on normaaliaikoina tarjolla, jos sitä halutaan tehdä ”Nythän on eurokriisi eikä talous voi kasvaa” Suhdannekuilu on pieni, 1-2% kokonaistuotannosta

Rakenteellisen työttömyyden määräytyminen

Tuotantokuilu Suomessa, Ruotsissa ja euroalueella (OECD Economic Outlook marraskuu 2012)

Johtopäätös Työllisyys saadaan nousuun työvoimaa kasvattamalla On koetettava vaikuttaa myös rakenteelliseen työttömyyteen Kokonaiskysyntä ei ratkaise rakenneongelmia Elinkeinopolitiikka ei lisää työvoiman määrää

Merkittävimmät reservit Ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa alhainen Äitien poissaolot ovat pitkiä Työperäinen maahanmuutto on vähäistä Vain peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on alhainen Yleinen asevelvollisuus lyhentää työuria Opiskeluajat ovat pitkiä Rakenteellinen työttömyys: palkkaneuvottelut? - näiden priorisointi on tietysti poliittisten päättäjien asia

Työllisyysaste, Suomi ja Ruotsi

Miksi työntarjontapolitiikka on vaikeaa? Monien mielissä on vielä Suomen ”kehitysmaavaihe” 1945-1986 Suomi oli ”periferia” (vrt. Afrikka ja Kiina nyt) Työvoimaa oli yllin kyllin Investoinnit olivat niukka resurssi Ei pääsyä kansainvälisille pääomamarkkinoille Nykymaailma on tyystin toisenlainen Jos työvoimaa on, meille tulee kansainvälisiä investointeja Olemme osa globaaleja pääomamarkkinoita Toimiva infrastruktuuri, tietoliikenne, koulutus Olemme osa maailmantaloutta Kiinan, Brasilian, UK:n ja Venäjän kanssa Työvoima on niukka tuotannontekijämme Toki periferioita on, mutta koko Suomi ei ole Kainuu!

Miksi työntarjontapolitiikka on vaikeaa? (2) Monet uskovat, että työn määrä on vakio ”Kun ikääntyneet ovat kauemmin töissä, nuorille ei riitä töitä” Taloustieteilijät ajattelevat toisin Mitä enemmän on työn hakijoita, sitä enemmän syntyy työsuhteita Pitkällä aikavälillä vain työn tarjonta rajoittaa työllisyyttä Pienessä avotaloudessa on periaatteessa rajattomasti työtä tarjolla

Miksi työntarjontapolitiikka on vaikeaa? (3) Poliittisten puolueiden on vaikea puhua työnteon kannustimista On siksi helpompi luvata uusia työpaikkoja kuin työhön kannustavia uudistuksia Ekonomistien työntarjonta-analyysiä pidetään raadollisena Mutta laaja tutkimuskirjallisuus vahvistaa taloudellisten kannustinten ja työnteon välisen yhteyden Ei ole tietenkään tarkoitus moittia nykyisen sosiaali- ja eläketurvan käyttäjiä Ekonomistien ihmiskuvaan ja sosiaaliturvan ylikäyttöön uskotaan kuitenkin Suomessakin … kun on kysymys maahanmuuttajista ja pakolaisista Mutta eivätköhän suomalaiset toimi yhtä rationaalisesti kuin maahanmuuttajatkin

Raportin pääviesti (Vain) Työllisyyden lisääminen ratkaisee julkistalouden kestävyysongelman Jos työvoimaan osallistuminen lisääntyy, myös työllisyys kasvaa Pelkkä kokonaiskysynnän lisääminen ei luo pysyvästi korkeampaa tuotantoa ja työllisyyttä Siksi Suomessa tarvitaan rakenneuudistuksia, jotka nostavat työllisyysastetta ja laskevat työttömyyttä Julkistalouden resurssipula on hoidettavissa!