Ekologia Ilmastonmuutos Bensiinin hinta Hajaantuva yhdyskuntarakenne Lisääntyvä autoliikenne Ruuhkat ? Pitäisikö ajatella uudelleen - tehdä uudella jotain tavalla

Kaupunkiseudun kulkutapajakauma ja tavoite

Tampereen seudun kulkutapajakauma Seudun sisäiset matkat, - talviarkivrk, yli 14-vuotiaat 19 % 28 % 57 % 60 % 65 % 59 % 53 % 26 % 27 % 22 % 18 % 19 % 14 % 13 % 0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % vuonna 1969 vuonna 1975 vuonna 1996 vuonna 2005 vuonna 2030, seudun perusennuste henkilöautollakävellen tai polkupyörälläjoukkoliikenteellä 21 % 17 % vuonna 2030, rakennemallisuunnitelma 63 % Tarvitaako myös muita toimenpiteitä?

Raideliikenne, uusi rakentaminen systemaattisesti asemien ympärille Tampereen kaupunkiseudulle ennustetaan vuoteen 2030 mennessä: • uutta asukasta •lisäksi asumisväljyyden kasvu edellyttää uusia asuntoja ihmiselle. Tampella ja Finlayson ovat uudistuneet Koska Nekala, Messukylä, Hankkio …… Tarvitaan kymmenen uutta ”Vuoresta” Asuntotuotannosta yli puolet Tampereelle, - mihin ?

HELSINGIN SEUDULLA ON HYVÄ JOUKKOLIIKENNE 1960-luvulla suunniteltiin Helsingissä rautatieden lähiliikenteen ja raitiotieliikenten lopettamista (lopettiin mm. Turussa ja Tukholmassa) 1963 päätettiin aloittaa rautatieden sähköistys • ensimmäinen koerata Helsinki Kirkkonummi, käyttöön päätettiin rakentaa metro (avatiin Itäkeskukseen 1982) • tarkoitus oli jatkaa Espooseen samantien vuotta vitkuttelua 1971 päätös Martinlaakson rata + uudet isot asuntoalueet, valmis kolmas raide Hiekkaharjuun 1975 ensimmäinen selvitys ”Marja-” kehäradasta MAANKÄYTTÖ • kerrostaloalueet ratojen varsille • aluekeskukset palveluineen asemille

Helsingin seudulla on hyvä joukkoliikenne perustana on 1960-luvun suunnitelmat

1. Raitiotie Hervanta – Lentävänniemi (- Siivikkala)

Hämeenkatu (Zürich, Bahnhofstrasse)

Kolme ratikkalinjaa Mikko Järvi 2010

2040 Ratikat ja lähijunat

2050 Oikorata ?

Niihaman ekokaupunki: •3-8 km Hämeensillalta •ratikka omalla ajoradalla Hämeenkadulta Teiskontietä Linnainmaalle pysäkit ammattikorkeakoululla ja keskussairaalla liikennevaloissa ratikalle aina vihreä •sujuva arki: lähikaupat ja päiväkodit pysäkkien vierellä •yli asukasta suurelta osin pien- ja rivitaloissa •joka asunnossa oma ulko-oleskelutila •asukkailla pääsy viheralueille ilman pääkatujen ylitystä •Aitolahden rannalle uudet ulkoilutiet •sopii autottomille ihmisille •autovuokraamo ja yhteiskäyttöosuuskunta •Teiskontien varteen toimistotaloja ja työpaikkoja •viemäröinti painovoimaisesti etelään Rakentamiseen noin 3,3 neliökilometriä, Viheralueeksi jää 7,5 neliökilometriä. Tätä tullaan katsomaan ympäri maailmaa kuin Tapiolaa aikanaan!

Kauppi-Niihaman ulkoilualue edelleen 7,5 km2 Rakentamiseen vain 3,3 km2 Uusi ulkoilutie rannan tuntumaan

Rakennetaanko raiteita ilman tiivistä maankäyttöä ? entä tehokasta maankäyttöä ilman ratoja ? tai kauppakeskuksia ilman hyviä liikenneyhteyksiä ? Pitääkö maankäyttö ja liikenne suunnitella ja päättää yhdessä ? Väheneekö hajarakentaminen ilman riittävää tonttitarjontaa ?

Henkilöauto on loistava väline, kun • kulkijoita on vähän • ja tilaa on runsaasti Kaupungeissa on • niukasti tilaa • paljon joukkoja Tarvitaan joukkoliikennettä Sähköauto ? • poistaa (lähi)päästöt • tarvitsee tilaa

Raideliikenne maksaa.… ja ne vievät tilaa... Pitkänniemen eritasoliittymän alue on noin 500 x 500 metriä = 25 keskustakorttelia Eivät moottoritietkään ole ilmaisia Moottoriteitä rakentaen ei synny kunnon kaupunkia