VILJELIJÄ JA ILMASTONMUUTOS Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? Kuva: Asko Hanukkala

Päästöt lämmittävät ilmastoa Ilmastonmuutos on seurausta voimistuneesta kasvihuoneilmiöstä. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä vapauttamalla ilmaan ns. kasvihuonekaasuja. Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Poikkeama keskilämpötilasta 1902-80 °C (Lähde:IPCC) Kasvihuonekaasut pidättävät osan ilmakehän tulevasta lämpösäteilystä maan pinnalle samoin kuin kasvihuoneen lasikatto. Sen seurauksena maapallon pintalämpötila kohoaa. Piirrokset: Tarja Brola

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2001 Lähde: Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus Graafi: Tiina Leino

Ilmastonmuutoksen ennustettuja seurauksia Suomessa Lämpötila nousee 2-7 °C 2080-luvulle mennessä Sadanta lisääntyy 6- 40 prosenttia 2080-luvulle mennessä Lehtipuut syrjäyttävät havupuita Puuraja siirtyy pohjoisemmaksi Kasvukausi pitenee Viljelyalueet siirtyvät pohjoisemmaksi Kasvien kasvu voimistuu Uusia viljelykasveja otetaan viljelyyn, mm. maissin viljely lisääntyy Syysviljojen viljely yleistyy Kasvitaudit ja tuholaiset lisääntyvät Uusia tuholaislajeja ja kasvitauteja leviää Suomeen Torjunta-aineiden käyttötarve lisääntyy Kotieläinten sisäruokintakausi lyhenee Ravinnehuuhtoumat vesistöihin sekä eroosio lisääntyvät Lämmitykseen tarvittavan energian tarve pienenee Jäähdytysenergian tarve lisääntyy Kuivuuden, myrskyjen ja tulvien aiheuttamat tuhot lisääntyvät Kuva: Yrjö Tuunanen/MTT:n arkisto

Ilmastonmuutoksesta on maataloudelle sekä hyötyä että haittaa Ilmaston lämpeneminen muuttaa kasvi- ja eläinlajistoa sekä satomääriä. Kasvukauden pidentyminen saattaa olla eduksi Suomen maataloudelle. Uusia, kestävämpiä viljelykasvilajikkeita voidaan kehittää ja satoisampia keskieurooppalaisia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön. Kasvitaudit ja tuholaisvahingot voivat kuitenkin lisääntyä. Kuva: Markku Kontturi

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Kuva: Yrjö Tuunanen/MTT:n arkisto Kuva:Mervi Nieminen Kotieläinten ruoansulatus metaania syntyy märehtijöiden ruoansulatuskanavassa metaanintuotanto riippuu mm. eläimen iästä, energiantarpeesta ja ravinnon koostumuksesta Kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto Maaperä vapauttaa ilmaan mm. hiilidioksidia ja dityppioksidia voi myös sitoa kaasuja, eli toimii nieluna mikrobitoiminta ja muut maaperän olosuhteet vaikuttavat päästöihin Kotieläinten lanta lannasta vapautuu metaania ja dityppioksidia vapautumiseen vaikuttavat mm. eläinlaji, ruokinta, lämpötila ja lannankäsittelymenetelmä Kuva: Merja Myllys Energian käyttö peltojen muokkaus, tuotantorakennusten lämmitys, ilmanvaihto, sadonkorjuu ja kuivatus, kylmäsäilytys ja kuljetukset kuluttavat energiaa fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää kasvihuonekaasupäästöjä Kuva: Risto T. Seppälä

Ihminen muuttaa ilmakehän tasapainoa Piirros: Tarja Brola Piirros: Tarja Brola Ihmisen toiminnan seurauksena kasvihuonekaasuja vapautuu ilmakehään enemmän kuin luonto pystyy sitomaan

Maatalouden yleisimpiä kasvihuonekaasuja Hiilidioksidi (CO2) hiilidioksidia vapautuu maaperästä ja energian käytön seurauksena erilaisissa palamisprosesseissa pitoisuus ilmakehässä kohonnut mm. fossiilisten polttoaineiden käytön vuoksi Metaani (CH4) metaania vapautuu kotieläinten, erityisesti märehtijöiden, ruoansulatuselimistössä sekä lannasta on noin 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi Dityppioksidi eli ilokaasu (N2O) dityppioksidia vapautuu maaperästä ja kotieläinten lannasta mikrobitoiminnan seurauksena on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi

Hyvä viljely vähentää päästöjä pelloilta Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoja pellolla: Huolehdin viljelymaan kasvukunnosta ja orgaanisen aineksen määrästä Huolehdin peltojen peruskuivatuksesta Vältän maan tiivistymistä Käytän typpilannoitteita kasvien tarpeen mukaan Vältän avokesannointia Levitän lannan kasvukauden aikana ja multaan sen välittömästi Kylvän alus- ja kerääjäkasveja Viljelen turvemailla nurmikasveja Sovellan kevennettyä muokkausta tai suorakylvöä Viljelen monivuotisia kasveja Kuva: Hannu Känkänen

Eläinaines, ruokinta ja lannankäsittely avaimia kotieläintuotannossa Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoja kotieläintaloudessa Ruokin eläimet todellisen tarpeen mukaan, vältän valkuaisyliruokintaa Parannan eläinainesta Huolehdin lannan ja virtsan talteenotosta, katan lantavarastot, vältän turhaa lietelannan sekoittamista, käytän katetta lietesäiliössä Multaan lannan mahdollisimman pian levityksen jälkeen Hyödynnän lannan ravinteet peltojen lannoituksessa Perustan nurmen kyntämättä Käsittelen jätevedet asianmukaisesti Kuva: Yrjö Tuunanen/MTT:n arkisto

Energian säästäminen ja uusiutuvan energian käyttö vähentävät päästöjä Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoja energian käytössä ja jätehuollossa: Säästän energiaa: lämmitän ja valaisen tarpeen mukaan Säästän polttoainetta: suunnittelen tilan logistiikan, vältän koneiden joutokäyntiä Valitsen uusiutuvan energianmuodon, kuten puun tai muun biopolttoaineen, biokaasun, maalämmön, aurinko-, tuuli- tai vesivoiman Vähennän jätteen määrää Kierrätän syntyvän jätteen Kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä Lähde:Suomen ympäristökeskus Lähde: Suomen ympäristökeskus Suomi on YK:n ilmastonmuutoksen hillintää koskevan puitesopimuksen ns. Kioton pöytäkirjan mukaan sitoutunut palauttamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolle. Jotta velvoitteet voidaan täyttää, myös maatalouden päästöjä täytyisi vähentää. Graafi: Paula Perälä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu kehitys 1990-2020 Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Graafi: Tiina Leino Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? Ruokin eläimet tarpeen mukaan, vältän valuaisyliruokintaa Parannan eläinainesta Viljelen turvemailla nurmikasveja Viljelen alus- ja kerääjäkasveja Viljelen monivuotisia kasveja Vältän avokesannointia Vähennän muokkausta erityisesti turvemailla Teetän viljavuusanalyysin säännöllisesti hivenravinteita unohtamatta Lannoitan kasvien tarpeen mukaan Varastoin lannan asianmukaisesti Levitän lannan kasvukauden aikana ja multaan sen välittömästi Huolehdin peltojen salaojituksesta ja salaojien toimivuudesta Poistan jaloittelualueille ja ulkotarhoihin kertyvän lannan Käsittelen tilan jätevedet asianmukaisesti Valaisen ja lämmitän tarpeen mukaan Vähennän koneiden polttoaineenkulutusta Käytän uusiutuvaa energiaa Vähennän jätteiden syntymistä tilalla Kierrätän syntyvän jätteen Kuva: Risto T. Seppälä

Päästöjen vertailua Metaani-, dityppioksidi- ja hiilidioksidipäästöt keskimäärin vuodessa Lähteet: VTT (Lipasto, TYKO), MTT, Työtehoseura, Prizztech Oy, Teknillinen korkeakoulu Graafi: Tiina Leino

Lisätietoja kasvihuonekaasupäästöistä ja ilmastonmuutoksesta Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma www.ilmastonmuutos.info Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) www.ipcc.ch United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) www.unfccc.int

AINEISTO ON TUOTETTU ILMASTONMUUTOKSEN VIESTINTÄOHJELMAN TUELLA Tekijät: Paula Perälä, Kristiina Regina, Martti Esala MTT Ympäristöntutkimus 2004 www.mtt.fi Aineisto pohjautuu MTT:n julkaisuun Viljelijä ja ilmastonmuutos-mitä minä voin tehdä omalla tilallani? Julkaisu on saatavissa pdf-muotoisena osoitteesta www.agronet.fi/ilmastonmuutos AINEISTO ON TUOTETTU ILMASTONMUUTOKSEN VIESTINTÄOHJELMAN TUELLA