ILMASTONMUUTOS ON TÄÄLLÄ Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos

Esitys aiheesta: "ILMASTONMUUTOS ON TÄÄLLÄ Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos"— Esityksen transkriptio:

1 ILMASTONMUUTOS ON TÄÄLLÄ Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos
Kiotosta Varsinais-Suomeen tapahtuma Turun ammattikorkeakoulu

2 Luonnollinen / voimistuva kasvihuoneilmiö
Lämpösäteily Auringon säteily H2O, CO2 ja muut kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasut (vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, ilokaasu, jne.) vähentävät lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen. Ilman luonnollista kasvihuoneilmiötä Maan lämpötila olisi n. 35ºC alhaisempi. Ihmistoiminnan (mm. fossiilit polttoaineet, metsien hävittäminen) aiheuttama kasvihuonekaasujen lisääntyminen voimistaa kasvihuoneilmiötä. Kuvalähde:

3 POHJOISEN PALLONPUOLISKON LÄMPÖTILAN POIKKEAMAT
JAKSON KESKI- ARVOSTA HIILIDIOKSIDIN JA METAANIN PITOISUUDET JAKSOLLA ilmakehän CO2-pitoisuus on kohonnut yli 30% esiteollisesta ajasta metaanin pitoisuus on kohonnut 150% PITOISUUS ILMAKEHÄSSÄ

4 SUOMEN KESKILÄMPÖTILA 1847-2004 ja 2005 syyskuun 15.
Vuoden keskilämpötilan poikkeamat jakson keskiarvosta [ºC]

5 Ihmiskunta toimillaan muuttaa ilmakehän koostumusta, tämän seurauksena ilmasto on muuttumassa.
Avaruudesta katsottuna ilmakehä näyttää ohuelta kalvolta maapallon pinnalla.

6 MILLAISEKSI ILMASTO MUODUSTUU
KULUVALLA VUOSISADALLA ? "A scenario is a coherent, internally consistent and plausible description of a possible future state of the world" (IPCC, 1994) Emme pysty sitä varmasti ennustamaan, mutta voimme antaa uskottavan, yhdenmukaisen kuvauksen siitä millainen se voisi hyvinkin olla. Tarvitaan: - malleja kuvaamaan ilmastojärjestelmää - ilmastopakotteiden skenaarioita (mm. kasvihuonekaasut, aerosolit)

7 ILMAKEHÄÄN KERTYNYT YLIMÄÄRÄINEN CO2 POISTUU HITAASTI ILMAKEHÄSTÄ
CO2 PÄÄSTÖT CO2 PÄÄSTÖT CO2 PITOISUUDET

8 Suomen vuosikeskilämpötila: havainnot 1901-2000
Poikkeama jakson keskiarvosta Havainnot Havaittu luvun trendi: 0,6oC/100 v

9 Neljän globaalin ilmastomallin tulokset
Suomen vuosikeskilämpötila: havainnot ja skenaariot Neljän globaalin ilmastomallin tulokset Poikkeama jakson keskiarvosta Havainnot Ilmastomallitulokset Päästö- skenaario ΔT (oC) s B1 2-4 B2 3-5 A2 4-6 A1FI 6-7 Havaittu luvun trendi: 0,6oC/100 v SOPEUTUMINEN JA HILLINTÄ Lähteet: Jylhä et al. (2004); Tuomenvirta (2004)

10 Neljän globaalin ilmastomallin tulokset
Suomen vuotuinen sademäärä: havainnot ja skenaariot Neljän globaalin ilmastomallin tulokset Poikkeama jakson keskiarvosta Havainnot Ilmastomallitulokset SRES- skenaario ΔP (%) s B1 8-22 B2 6-28 A2 8-29 A1FI 14-37 Havaittu 1900-luvun trendi: ei yhtenäinen Lähteet: Jylhä et al. (2004); Tuomenvirta (2004)

11 Köppen-ilmastoluokat 1961-1990
Aavikkoilmasto Aroilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto Köppen-ilmastoluokat Havainnot: Legates&Willmont *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

12 Köppen-ilmastoluokat 2020-luvulla
Aavikkoilmasto Aroilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto Köppen-ilmastoluokat 2020-luvulla Legates&Willmont + HadCM3 A2 *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

13 Köppen-ilmastoluokat 2050-luvulla
Aavikkoilmasto Aroilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto Köppen-ilmastoluokat 2050-luvulla Legates&Willmont + HadCM3 A2 *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

14 Köppen-ilmastoluokat 2080-luvulla
Aavikkoilmasto Aroilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto Köppen-ilmastoluokat 2080-luvulla Legates&Willmont + HadCM3 A2 *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

15

16 RANKKASATEET SUOMESSA KESÄLLÄ 2004
5-vrk sadekertymä Havainnontekijän piha Oravainen Noin 150 mm 7 tunnissa Kuva: Stig Backman

17 Esimerkkejä vaikutuksista (rankkasateet heinä- ja elokuu 2004)
Tulvat, eroosio, huuhtoutuminen, … vahinkoja rakennuksille ja rakenteille vahinkoja teille häiriöitä liikenteelle huono veden laatu (juomavesi ja vesistöt) kalakuolemia maatalouden menetykset

18 xxx xxxxx

19 Ilmakehä on kaoottinen dynaaminen systeemi
Oliko kesän 2004 tulvan syynä Oravaisissa ihmistoiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt? On mahdotonta selittää yksittäistä äärevää säätilannetta ilmaston-muutoksen avulla osoittaa ilmastonmuutosta todeksi yksittäisen sääilmiön perusteella Ilmakehä on kaoottinen dynaaminen systeemi Säätutkakuva 12 tunnin aikana kertyneestä sateesta 3.8. klo 15 ja 4.8. klo 3 välillä. Oravainen on rankimman sateen alueella (violetti väri). 24 tunnin sademäärä Oravaisissa oli 151 mm.

20 Tämä on huonosti asetettu kysymys, mutta on muita, yhteiskunnan kannalta oleellisia kysymyksiä, joihin jo osataan vastata. Aiheutuiko äärevä säätilanne paikkakunnalla xxxx päivänä dd.mm.yyyy kasvihuonekaasujen päästöistä? Esimerkiksi: Lisääkö ilmastonmuutos rankkasateita Suomessa? Onko nyky-yhteiskunta haavoittuvainen sään ja ilmaston ääritilanteille?

21 KASVIHUONEILMIÖN VOIMISTUESSA SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖIDEN ESIINTYMINEN MUUTTUU
KESÄT => 5% kasvaa Harvinaisen voimakkaiden (enintään 5% tapauksista) vrk-sateiden sademäärän muutos kesällä (%) piene-nee Rossby-keskuksen alueellinen ilmastomalli, SRES A2-päästöskenaario (globaalin HadAM3-mallin alueellinen tulkinta) Lähde: Ole B. Christensen (henk.koht.)

22 MUUTTUVA YHTEISKUNTA – herkkyys sään ja ilmaston ääritilanteille?
Huolestuttavia esimerkkejä: Kasvava liikenne – Miten käy turvallisuuden Vettä läpäisevien pintojen väheneminen Lisääntyvä herkkyys sään ja ilmaston ääri-tilanteisiin joillakin yhteiskunnan osa-alueilla.

23 MILLAISTA ILMASTONMUUTOSTA EMME KESTÄ? "VAARALLINEN ILMASTONMUUTOS"
MISTÄ KRITEERIT? Kriittinen raja vaihtelee: alueittain kohteen sopeutumiskyvyn mukaan On siis huomioitava ilmastonmuutoksen: suuruus ja nopeus vaikutusten summautuminen/kertautuminen riski palautumattomille muutoksille

24 RISKI YLI 2ºC LÄMPÖTILAN NOUSULLE ERI STABILISAATIO-TASOILLA

25 Ilmastonmuutos aihuttaa vakavia uhkia
Kuivuus pahenee Merenpinta nousee Ilmastonmuutos aihuttaa vakavia uhkia Kuivuus pahenee Merenpinta nousee Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät HAV HadCM3 A Toteutuessaan ilmastonmuutoksen uhkat tulevat vaikuttamaan ihmisten elämään ympäri maailmaa. Kovimmin ne koettelevat kehitysmaita ja köyhiä ihmisiä, joilla ei ole varaa sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin.

26 YHTEENVETO Jopa modernit yhteiskunnat, kuten Suomi, ovat haavoittuvia sään ja ilmaston ääritilanteille. Odotettavissa olevat muutokset ilmastossa ja yhteiskunnassa vaativat toimia: Arviot ilmastonmuutoksesta Sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä