Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Advertisements

Suomen Pankki Euro & talous –lehti (4/2006) Rahoitusjärjestelmän vakaus –erikoisnumero (2006) Tiedotustilaisuus
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain Utgifter för forsknings- och utvecklingsverksamhet enligt sektor R&D Expenditure by Sector Lähde:
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain Utgifter för forsknings- och utvecklingsverksamhet enligt sektor R&D Expenditure by Sector Lähde:
Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Kansantaloutemme menestystekijät, uhat ja mahdollisuudet Tammikuun kihlaus –seminaari Pääjohtaja.
Talouden näkymät Suomessa ja Euroopassa Valtakunnallinen luonnonkiviseminaari 2010 Joensuu Pääekonomisti Anssi Rantala OP-Pohjola-ryhmä.
Suomen ja euroopan taloustilanne, katsaus
Kansantalouden tilinpito
Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa MUUTOSAJUREITA Kimmo Puolitaival Yksikön päällikkö Työllisyys-, yrittäjyys- ja sivistyspalvelut Varsinais-Suomen.
Talousnäkymät, julkinen talous ja talouspolitiikan linja Ilkka Kajaste.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Maailmantalouden muutoksesta ja Euroopan talouden haasteista Erkki Liikanen Pääjohtaja Suomen Pankki.
Taloudellinen integraatio ja EU-oikeuden kehitys Niilo Jääskinen.
Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry.
Mundus Socialis Patrizio Lainà Raha ja velka.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Finnvera - rooli pk-yritysten rahoittajana ja tulevaisuuden näkymät Yrittäjävaltuuskunnan kokous Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto,
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Talouden tilannekuva → finanssikriisi → reaalitalous → → julkinen talous ongelmiin Keskustelutilaisuus.
Julkinen talous Suomessa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari
Ajankohtaiskatsaus Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Euroalue ja Suomi maailmantalouden myllerryksessä Märten Ross Neuvonantaja Suomen Pankki
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailman- talouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen Erkki Liikanen.
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Talousnäkymät euroalueella ja Suomessa Vesa Vihriälä
Voiko taloutta vakauttaa pankkijärjestelmää muuttamalla? Sosiaalifoorumi Suomen Talousdemokratia Patrizio Lainà
Alppilan lukio Patrizio Lainà
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2008 Pääjohtaja Erkki Liikanen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Suomen talouden näkymät Pääjohtaja Erkki Liikanen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen
RAY:n VASTUU- JA VUOSIRAPORTTI 2013.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää? Petri Mäki-Fränti Ekonomisti.
Kansainvälinen valuuttajärjestelmä:
ET2050 Euroopan alueiden tulevaisuus Timo Hirvonen
Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Talouden näkymät vuosina Euro & talous 3/2011 Pääjohtaja Erkki Liikanen
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Akavan hallitusohjelmatavoitteet Kuntiin vahva ohjaus – palveluiden pelastus.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2009 Erkki Liikanen Erkki Liikanen.
Finanssipolitiikka: Talouspolitiikan osa, jossa valtio säätelee taloutta tulojen ja menojen avulla Tulojen ja menojen säätelyyn parhaat keinot budjetti.
Julkinen Suomen Pankki Suomen talouden vaikeuksien voittaminen Lauri Kajanoja
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TALOUSENNUSTE 2016– EnnustepäällikköEero Lehto Muut ennusteryhmän jäsenetSeija Ilmakunnas Ilkka Kiema Sakari.
Elvyttävä kansalaisosinko Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri.
TALOUSTIETO YH 2 Talouspolitiikkaa. RAKENNE Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: 1. Kuka käyttää? (Suomi.
YH2, Kertaus -Kokeesen luettavat peruskäsitteet
Kertaus.
Velaton rinnakkaisvaluutta Suomeen
TALOUSPOLITIIKAN PÄÄSUUNNAT
Velaton rinnakkaisvaluutta Suomeen
FINANNSSI- POLITIIKKA TALOUS- JA RAHALIITOSSA (EMU)
Mistä EU saa rahaa? Vuosittain tehtävä Euroopan unionin talousarvio eli budjetti katetaan EU:n niin sanotuilla omilla varoilla: maataloustuotteiden tuontimaksut.
21 Kansantalous on koko Suomen talous s
Talouden ulkoinen tasapaino Suhdannevaihtelut
Osakkeet Laskea, onko omat osakkeet plussalla vai miinuksella
Suomen talouden tulevaisuus
Talousdemokratia ja hyvinvoinnin kasvu
Finanssipolitiikka = Valtion Budjettipolitiikka ja Rahapolitiikka =Keskuspankin korkopolitiikka TALOUDEN SUHDANTEISSA.
Yhteiskuntaoppi, oppitunti (Lesson) 2
Finanssipolittiikka.
Tekes ja TEM/Energia: Parlamentaarinen yritystukityöryhmä - iltakoulukokous klo Tekesin avustukset, lainat, pääomasijoitustoiminta.
KESTÄVYYSVAJE.
KANSAINVÄLINEN TALOUS
Huomioita Suomen Pankin suhdanne-ennusteesta ja kustannuskilpailukykyanalyysistä Teknologiateollisuus.
Vienti osana kansantaloutta
7 TALOUDEN KASVU JA SUHDANNEVAIHTELUT
11 KANSAINVÄLINEN TALOUS
FINANNSSI- POLITIIKKA TALOUS- JA RAHALIITOSSA (EMU)
Esityksen transkriptio:

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà 7.12.2011 Keskustelutilaisuus Attac Turku & Varsinais-Suomen Talousdemokraatit Patrizio Lainà pate@talousdemokratia.fi 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Agenda Taustaa Kokonaisvelka ja BKT Julkinen velka ja yksityinen velka Johtopäätökset 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Taustaa 1/3 Panel (A): Total debt Panel (B): Total debt decomposed Figure 2.1 – Debt to GDP ratios in the United States Sources: Federal Reserve (2010a), EconStats (2010) & U.S. Department of Commerce (2010). 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Taustaa 2/3 Panel (A): Total debt Panel (B): Total debt decomposed Figure 2.2 – Growth rates of debt in the United States Sources: Federal Reserve (2010a) & EconStats (2010). 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Taustaa 3/3 Figure 4.1 – Money aggregates and total debt Sources: Federal Reserve (2010a & 2010b) & EconStats (2010). Notes: Federal Reserve ceased publishing M3 statistics in March 2006. 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Kokonaisvelka ja BKT 1/3 Panel (A): Nominal growth rates Panel (B): Real growth rates Figure 5.1 – Scatterplots for total debt and GDP 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Kokonaisvelka ja BKT 2/3 Reaalinen kokonaisvelka kasvanut lähes jatkuvasti nopeammin vuoden 1979 jälkeen kuin reaalinen BKT, kun ennen sitä kasvu oli suurinpiirtein yhtä nopeaa. Figure 5.2 – Real growth rates of total debt and GDP 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Kokonaisvelka ja BKT 3/3 Figure 5.5 – Cross-correlations of real total debt growth and real GDP growth Notes: Total debt is on the horizontal axis (lags and forwards) and GDP is on the vertical axis. 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Impulssivasteet Figure 5.6 – Impulse responses 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Kumulatiiviset impulssivasteet Figure 5.7 – Cumulative impulse responses 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Kertaukseksi Nykyinen ja mennyt reaalinen kokonaisvelan kasvu vaikuttaa nykyiseen reaalisen BKT:n kasvuun. Vaikutus on samansuuntainen. Toisin sanoen, positiivinen kokonaisvelan shokki kasvattaa reaalista BKT:ta. Vaikutus BKT:n kasvuvauhtiin on väliaikainen, mutta vaikutus BKT:n tasoon on pysyvä. Mennyt reaalinen BKT:n kasvu ei kuitenkaan vaikuta nykyiseen reaalisen kokonaisvelan kasvuun. 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Yksityinen velka 1/2 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Yksityinen velka 2/2 Korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Yksityinen sektori ei voi luoda (rahallista) nettovarallisuutta itselleen, koska: yksityinen nettovarallisuus + julkinen nettovarallisuus + ulkomaan sektori = 0 Yksityisen sektorin negatiivinen nettovarallisuuden kehitys tarkoittaa tappioita ja konkursseja, sekä riskiä ajautua velkadeflaatiokierteeseen. 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Julkinen velka Taloudellisesti suvereenin valtion (itsenäinen raha- ja finanssipolitiikka, sekä valuuttakurssia ei ole sidottu mihinkään muuhun valuuttaan ja hyödykkeeseen) julkiselle velalle ei ole olemassa mitään luonnollisia rajoitteita. Voi luoda nettovarallisuutta yksityiselle sektorilla ja näin parantaa sen velan takaisinmaksukykyä. Euroopan unionissa Maastrichtin sopimus kieltää keskuspankista lainaamisen.  Valtiot eivät taloudellisesti suvereeneja.  Myöskään valtiot eivät voi velkaantua ”liikaa”, koska yksityiset pankit sanelevat lainaehdot. 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Johtopäätökset (faktat) Talouden elvytys vaatii väistämättä kokonaisvelan kasvua. Yksityinen sektori on jo ylivelkaantunut, joten hyvin epätodennäköistä, että se haluaisia/pystyisi velkaantumaan lisää. Julkisen sektorin kannettava velkaantumisen taakka, jotta talous elpyisi. Nykyiset institutionaaliset järjestelyt kuitenkin estävät järkevän talouspolitiikan EU:ssa. 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Johtopäätökset (toimintaehdotukset) Sallittava keskuspankista lainaaminen. Edellyttää liittovaltion muodostamista tai palaamista kansallisiin valuuttoihin? Luotava velatonta rahaa (”kolikkorahoitus”). Nykyisetkin institutionaaliset puitteet mahdollistavat! Inflatoitava velkojen reaalinen taso. Vaikeaa, kun talouden kokonaiskapasiteetti ei käytössä. 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà

Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà Kiitos Lisätietoja: www.talousdemokratia.fi www.rahajatalous.wordpress.com pate@talousdemokratia.fi 3.4.2017 Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà