Euroopan unioni ja talous

Euroopan talous- ja rahaliitto EMU Astui voimain asteittain vuodesta 1993 Jäsenvaltioiden oma rahapolitiikka päättyi 1999 Eurot käyttöön 2002 Miksi EMU? Taloudellinen yhdentymisen (yhteiset sisämarkkinat) vahvistaminen Vakaa ja turvallinen talousalue

Lähentymiskriteerit uusille euromaille hintavakaus julkinen talous budjettialijäämä alle 3 % BKT:sta julkinen velka alle 60 % BKT:sta korkotaso valuuttakurssin vakaus Maastichtin sopimuksen mukaisesti (1992/1993) kaikkien EU-maiden oletetaan liittyvän euroon tällä hetkellä 17 jäsenvaltiossa eurot käytössä lisäksi euro on käytössä EU:n ulkopuolella: Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio (virallinen sopimus), Andorra, Montenegro ja Kosovo sekä euromaiden merentakaisilla alueilla: Ranskan Guayana, Martinique, Mayotte, Réunion, Saint-Pierre ja Miquelon sekä Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet Tanska ja Iso-Britania ovat sopimuksella jättäytyneet euroalueen ulkopuolelle, Ruotsi ei ole halunnut ottaa euroa käyttöön

Euroopan keskuspankki EKP  Jäsenet EMU-maiden keskuspankit (17) Elimet Neuvosto: keskuspankkien pääjohtajat, keskuspankin johtokunta Johtokunta: 6 jäsentä: valmistelee neuvoston kokoukset Toiminta Määrittelee rahapolitiikan perustavoitteet: hyvä työllisyys, inflaation hillitseminen ja matala korkotaso Päättää euriborkorkoihin vaikuttavan ohjauskoron muutoksista Vaikuttaa liikkeellä olevan rahan määrään avomarkkinaoperaatioilla ja vähimmäisvarantojärjestelmällä Toteuttaa rahapolitiikkaa kansallisten keskuspankkien kanssa

Suomen pankki (kansalliset keskuspankit) Tehtävä Toteuttaa rahapolitiikkaa yhdessä EKP:n kanssa Analysoi talouskehitystä ja talouspolitiikkaa euroalueella ja Suomessa Laatii ennusteita Pitää huolta setelien ja kolikoiden riittävyydestä

Euroopan keskuspankkijärjestelmä EKPJ Jäsenet EKP + EU-maiden keskuspankit (27) Toiminta/tehtävät Rahapolitiikassa edistää hintavakautta Yhteistyö euroalueen kanssa, tilastot Yhteinen maksujärjestelmä

Euro ja valuuttamarkkinat Kelluva valuutta: arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan Kiinteä valuutta: arvo sama suhteessa muihin valuuttoihin Valuuttamarkkinoilla kauppaa erimaiden valuutoilla

Kiinteät valuutat pystytään Devalvoimaan eli valuutan arvoa lasketaan hallinnollisella päätöksellä suhteessa muihin valuuttoihin Revalvoimaan: valuutan arvoa nostetaan suhteessa muihin valuuttoihin

Kelluvat valuutat devalvoituvat ja revalvoituvat joka päivä kysynnän ja tarjonnan mukaan Devalvoitumisen taustalla esim. Euroopan huono taloustilanne tai alhaiset korot, jolloin euro ei kiinnosta Revalvoitumisen taustalla taas voi olla talouden vahvistuminen tai koron nousu

Euro revalvoituu suhteessa dollariin – mitä tapahtuu? 1. Yrityksesi myy yhdysvaltalaisia autoja. Miten käy autojen hinnan Suomessa dollarin heiketessä suhteessa euroon? 2. Suunnittelet matkaa Yhdysvaltoihin. Miten käy dollarilla hinnoiteltujen lentolippujen ja hotellihuoneiden eurohintojen? Vastaukset: Autojen hinnat laskevat, joten autoliikkeen myynti todennäköisesti nousee ja kannattavuus paranee. Yhdysvalloista tulee houkutteleva matkakohde, kun dollarilla hinnoitellut tuotteet tulevat suhteessa halvemmiksi.

Euro devalvoituu suhteessa dollariin – mitä tapahtuu? 1. Miten käy Suomesta Yhdysvaltoihin vievän yrityksen tilausten määrän? 2. Öljyn maailmanmarkkinahinta, tuotantokustannukset ja verotus eivät muutu: miten käy polttoaineiden hintojen Suomessa? Vastaukset: Tilausten määrä kasvanee, koska euroilla hinnoitellut tuotteet muuttuvat yhdysvaltalaisille asiakkaille edullisemmiksi. Vaikka öljyä ei Yhdysvalloista tuoda Suomeen, öljykauppaa käydään dollareilla ja siten öljyn euroissa laskettu hinta kohoaa.

Mitä hyötyä eurosta on ollut Suomelle? Korkojen vaihtelu on 2000-luvulla jäänyt selvästi aiempaa pienemmäksi ja korkotaso matalammaksi. Euroalueella ei ole riskiä valuuttakurssien muutoksista. Mitä riskejä euron käyttöön liittyy? EKP tekee päätöksensä koko euroalueen tilanteen mukaan eikä huomioi pienen maan mahdollisesti erilaisia tarpeita. Saksan, Ranskan ja Italian talouskehitys saa suuren painon talousratkaisuissa. EKP voi esimerkiksi nostaa ohjauskorkoaan tilanteessa, jossa Suomen kansantalouden etu vaatisi koron pitämistä alhaisena.