Tuulivoimatuotannon ajankohtaiskatsaus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreä sähkö.
Advertisements

Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen tällä hallituskaudella Leikkauksia on tehty • laskennallisista valtionosuuksista,
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Aleksis Klap.
Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.
Myyttejä tuulivoimasta
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Tuulivoima ja maanomistaja
Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin toteutettu tutkimusprojekti Markku Sipilä, VTT.
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Katja Mikkonen Kari Niklander
Tuulipuiston vuokraus
Suhdannekatsaus maaseudun yritysten kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen 2009/2010 Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Maaseudulta.
Kerrostalon matalaenergiaratkaisut 2010
PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSET RANTOJEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
SUOMI UUSILLE RAITEILLE  Miten torjua lamaa vihreistä lähtökohdista Tarja Cronberg
Kiotosta Varsinais-Suomeen Materiaalin esille tuomat  Ongelmat  Ratkaisut  Ratkaisuehdotukset Varsinais-Suomi 50 vuoden kuluttua  Millaista.
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Kansainvälinen yhteistyö.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
, SK, sivu 1 Tietoa liikennetilanteesta VR:n Internet-sivuilla
Miten korvata kivihiili
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Suhdannekorjattu perusjäämä Saksa0,8-0,110,91,1 Irlanti-7,1-4,7-2,7-0,80,9 Kreikka-10,1-4,20,43,25,5 Espanja-7,7-4,9-3,30,53,7 Ranska-4,3-3,4-1,5-0,051,3.
Perusopetuksen ryhmäkoko
Energinen Suomi.
Tuulitaito Tuulen nopeuden vaikutus tuulivoimalan tuottoon Esitelmä Suomen tuulivoimayhdistys ry:n Itserakentajaseminaarissa Ylivieskassa
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous Johtokunnan.
TuuliWatti Ii Saksa*Suomi* max kulutus (MW) min kulutus (MW) tuuli + aurinko yht. (MW) osuus max kulutuksesta.
KUNNAN ROOLI KAAVOITTAJANA JA TUULIVOIMATUOTANNON EDELLYTYSTEN LUOJANA TL.
Usage of biofuel in Finnish municipal heat supply systems South-East Finland - Russia European Neighborhood and Partnership Instrument St. Petersburg.
Taina Wilhelms Energiavuosi 2011 Kaukolämpö.
Julkisen talouden sopeutus ja palkkaverotus
Teuvo Aro Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi ”TAPRE”
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Mi Menetelmä tosiaikaiseen sivustomuokkaukseen Sulake Dynamoid | Strictly confidential – legally protected and privileged information Ilari Tuominen Software.
Wind Power in Power Systems
-Suomen vanhin aluetoimisto Brysselissä -jatkuva toiminta perustamisesta - tunnettu aluetoimisto Brysselissä.
Department of Electrical Energy Engineering 1 31/03/2015 Jatko-opintokurssi Wind Power in Power Systems Kappale: 3. An introduction Jussi Antikainen.
Tarvasjoen Elinkeinojen Kehittämishanke /JJ Tarvasjoen Elinkeinojen Kehittämishanke Hankkeen kohteina mm. 1.Tuulivoima-alueet 2.Palveluille.
Energiavuosi 2011 Sähkö Energiateollisuus ry
Tuulivoimarakentamisen nykytila ja haasteet Anni Mikkonen
Tutkakompensaatio käytännössä Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä Kari Lavaste.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Greenpeace tilaisuus : Kestävän energian vallankumous Suomen tuulivoimayhdistyksen kommenttipuheenvuoro Jari Ihonen.
TUULIVOIMALAÄÄNEN HÄIRITSEVYYS JA SEN VÄHENTÄMINEN Esimerkkeinä Haminan Petkele ja Mäkelänkangas Vesa Viljanen Johtava ääniasiantuntija Fyysikko, FM Promethor.
Energiavuosi 2016 Sähkö Energiateollisuus ry.
Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari
Talvikauden tehotilanne
TUULIVOIMA Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiïnien pyörivien lapojen välityksellä, joka on peräisin auringon.
Tuulivoima.
Päivitetty Energiateollisuus ry
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Energiavuosi 2018 Sähkö Energiateollisuus ry
Euroopan parlamentti – kansalaisten ääni
Tuulivoiman käyttö ja tulevaisuus Suomen sähköverkossa
(päivitetty ) Energiateollisuus ry
Esityksen transkriptio:

Tuulivoimatuotannon ajankohtaiskatsaus Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 25.5.2011 1

Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Jäsenistö: yli 110 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille ja alasta kiinnostuneille yksityishenkilöille, yhteisöille, päätöksentekijöille ja poliitikoille Tavoite: Edistää tuulivoiman käyttöä Suomessa Julkaisee ”Tuulienergia” -lehteä tiedottaa www-sivujen avulla osallistuu messuille järjestää seminaareja ja konferensseja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun STY pyrkii olemaan johtava ja näkyvä vaikuttaja tuulivoiman edistäjänä edustaen kaikkien jäseniensä yhteisiä näkemyksiä http://www.tuulivoimayhdistys.fi; 2

Tuulivoima Liike-energian muuttamista turbiineilla sähköksi Uusiutuvaa energiaa Tuulisähkön tuotanto vaihtelee päivittäin tuulisuuden mukaan Käynnistyäkseen tuulivoimalaitos vaatii 3,5 m/s tuulen teho lisääntyy tuulen nopeuden kasvaessa yli 25 m/s tuulen nopeuksissa laitos yleensä pysäytetään Tuulivoimalan käyttöikä on 20-25 vuotta Teollisen kokoluokan voimala tuottaa sen valmistamiseen kuluneen energian takaisin 3 – 9 kuukaudessa

Teollinen tuulivoima 3 MW voimala Suuntaus tuulipuistoihin Tuottaa n. 7 500 MWh/a Kattaa n. 3000 kerrostalokaksion sähkönkulutuksen Investointikustannus maalla 4,5 milj. € Roottorin halkaisija 100 m Napakorkeus 100 m Suuntaus tuulipuistoihin Investoinnit 50 – 500 milj. €

Tuulivoiman edut ja haitat + kotimainen, ilmainen ”polttoaine” + ympäristöystävällinen, CO2- vapaa, ei päästöjä ilmaan, veteen, maaperään + lähes kaikki osat kierrätettäviä + Lisää omavaraisuutta - maisemallinen haitta - mahdollinen äänihaitta - vaikutukset linnustoon - investointikustannus melko suuri - tuulta ei voi säädellä

Miksi tuulivoimaa? 70-luvun öljykriisi laukaisi kehityksen Fossiilisten polttoaineiden resurssien rajallisuus ajanut edelleen kehitystä EU:n 20-20-20 tavoitteet tänä päivänä iso tuulivoimarakentamisen edistäjä Tuulienergiapotentiaali on 40 -kertainen verrattuna maailman sähkönkulutukseen Teknisesti hyödynnettävissä oleva vuosituotanto noin kuitenkin n. 53 000 TWh, eli 4 kertaa maailman sähkönkulutus vuonna 2002 Tuulivoima työllistää

Tuulivoiman hyödyt kunnalle: Työllisyys Kiinteistövero 0,6 – 0,7 €/MWh Vihreä imago

Suomen tuulivoimalaitokset

Suomi on tuulivoiman kehitysmaa Tuulivoiman osuus sähkön kulutuksesta Tanska 24% Saksa 9,4% Ruotsi 3,2% Suomi 0,5%

Rakennettu tuulivoima EU-maissa Missä joukossa seisomme? EU tuulivoima kapasiteetti (MW) Otettu käyttöön v. 2009 Käytössä yhteensä v. 2009 lopussa v. 2010 v. 2010 lopussa Saksa 1 917 25 777 1 493 27 214 Espanja 2 459 19 160 1 516 20 676 Italia 1 114 4 849 948 5 797 Ranska 1 088 4 574 1 086 5 660 Iso-Britannia 1 077 4 245 962 5 204 Tanska 334 3 465 327 3 752 Ruotsi 512 1 560 604 2 163 Kreikka 102 1 087 123 1 208 Portugal 673 3 535 363 1 107 Tsekki 44 192 23 215 Bulgaria 57 177 198 375 Suomi 4 147 52 197 Viro 64 142 7 149 Suomessa tuulivoimakapasiteetti vuoden 2010 lopussa; 197 MW. Ruotsissa tuulivoimakapasiteetti vuoden 2010 lopussa; 2 163MW. EU-maista eniten kapasiteettia Saksalla; 27 214 MW. Bulgaria 375 MW. Lähde: EWEA Annual Statistics 2010

Mihin olemme menossa? Suomen tavoite 6 TWh/2500 MW/2020 on vaativa Tuulivoiman osuus sähkönkäytöstä 0,3 % -> 6 % Kasvu 200 MW -> 2500 MW: 10 x 10 voimalan puistoa/v, 2 voimalaa/vko Edellyttää toimivaa syöttötariffia sekä kaava- ja lupa-asioiden sujuvuutta Edellyttää meri- ja sisämaatuulivoiman rakentamista -> Nämäkin alueet saatava kannattamaan Elämää on myös vuoden 2020 jälkeen

Syöttötariffi Eduskunta hyväksyi 12/2010, EU:n notifikaatio 3/11 Voimaan 25.3.2011 Kokoraja 500 kW Markkinaehtoinen takuuhinta 83,5 € / MWh, 12 vuotta Markkinahinta + tariffi Kick-off tariffi 105,3 €/MWh Tariffirajan alle jääville kiinteä tuki, 6,9€ / MWh (> 200 MWh/vuosi) Tuottajat myyvät sähkönsä sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä

”Tuulivoimayleiskaava” (HE 141/2010 vp) Hyväksytty 1.2., presidentti vahvisti 11.2., voimaan 1.4. Tuulivoimaloille rakennuslupa yleiskaavan perusteella Erittäin hyvä, että kaavoitusprosessia pyritään selkeyttämään -> toimittavan yleisenä työkaluna Työryhmän ehdotus ohjeeksi lausunnoilla (www.ymparisto.fi/tuulivoima) Tuulivoima YVA-asetukseen Raja 10 voimalaa tai 30 MW Voimaan 1.6.2011 (HE 141/2010 vp

Julkaistut tuulivoimahankkeet

Tuulivoima-alueen valinnassa olennaisia asioita I Tuuliolosuhde vähintään 6,5 m/s Etäisyys sähköverkkoon 15 -25 km Muutama voimala < 5 km Etäisyys tieverkkoon < 5 km Tien kantavuus Kustannus vain 20 – 30 % sähköverkosta Etäisyys asutukseen yleensä > 1 km Topografia Hankekoko Poikkeus: Alue, jolla melutaso jo nyt suuri

Tuulivoima-alueen valinnassa olennaisia asioita II Lähtökohtaisesti vältettävä luonnonsuojelu- ja maisemallisesti arvokkaita alueita Etäisyys vaatii tapauskohtaista harkintaa Riippuen suojeluarvosta, voisi rakentaa jopa alueelle? Merikotkan pesät? Maapohja? Maanomistajuus ei saisi olla liian sirpaleinen Maanomistajien kanssa keskusteltava hyvissä ajoin!

Tuulivoiman hankekehitys Projektin kehittäminen Rakentaminen Käyttö Potentiaalisten alueiden kartoittaminen Tuulipotentiaaliselvitykset Esisuunnittelu (voimaloiden sijoittelu, sähköliittymä, tiet) Kaavoitus Ympäristövaikutusanalyysi Alueiden vuokraus Toteutettavuus Perussuunnittelu (sähkö- ja rakennus) Sopimukset (verkko- ja sähkönmyynti-) Rahoitus Rakennuslupa Tarjouspyynnöt ja -vertailut Hankintasopimukset Yksityiskohtainen suunnittelu Tehdaskokeet Rakentaminen ja asentaminen Testaus Käyttöönotto O&M Kunnonvalvonta Vikadiagnostiikka Kannattavuus Luvat Käyttöönotto Kesto: 1- 4 vuotta Kesto: 1 - 3 vuotta Kesto: 20 - 50 vuotta

Mielipidetutkimus 2010, taustaa On tutkittu ihmisten asenteita paikkakunnilla, joihin on suunnitteilla tuulivoimaa, sekä paikkakunnilla, joissa jo on toimivia voimaloita Tutkimusten pohjalta tehty Ennen ja jälkeen -vertailu Haastatteluissa on toistettu samoja kysymyksiä Ennen haastattelut wpd Finland Oy Yli 1200 haastattelua Muoniossa, Hankoniemellä ja Perämeren rannikolla Kevät 2008 – syksy 2009 Jälkeen haastattelut Taloustutkimus 500 haastattelua Porissa ja Kemissä Toukokuu 2010 Maailman tuulivoimapäivä 15.6.2010

Äänet Lähteet: wpd Finland ja Taloustutkimus Maailman tuulivoimapäivä 15.6.2010

Maisemavaikutukset Lähteet: wpd Finland ja Taloustutkimus Maailman tuulivoimapäivä 15.6.2010

Vaikutukset hyvinvointiin Lähteet: wpd Finland ja Taloustutkimus Maailman tuulivoimapäivä 15.6.2010

Yhteenveto tutkimuksista Mielipiteet varsin myönteisiä jo suunnitteluvaiheessa Ihmisten käsitykset pehmentyneet edelleen voimaloiden pystytyksen jälkeen Vastaa pitkälti kansainvälisiä tutkimuksia ja ns. U-käyrää Muutokset maisemassa ja vaikutukset eläimiin huolestuttavat eniten Valtaosa ei kuitenkaan koe näitäkään vaikutuksia häiritsevinä Jälkeen tutkimuksissa mielipide-erot yllättävän pienet sukupuolten, ikäryhmien ja paikkakuntien välillä Lisätietoa kaivataan edelleen Esimerkiksi vaikutuksista eläimiin on vielä epätietoisuutta Maailman tuulivoimapäivä 15.6.2010

”Tuulivoimakapasiteetin verran tarvitaan säätövoimaa” Fiktiota ja Faktaa 1 ”Tuulivoimakapasiteetin verran tarvitaan säätövoimaa” Nyt jo säädetään sähköntuotannon ja –kulutuksen vaihtelujen mukaan satojen megawattien määrällä Tuulivoima tuo oman mausteensa Kokemukset tähän asti: Tanska 20 %, Saksa 7 %, Espanja/Portugali 14 %, Irlanti 13 %: Ennusteohjelmat ja on-line tuotannon seuraaminen tärkeää Olemassa olevaa säätöä käytetty enemmän kuin ennen ja säätöä on myös allokoitu enemmän käyttöön olemassa olevista laitoksista Uutta säätökapasiteettia ei ole tuulivoiman takia rakennettu, pumppuvesi-voiman lisääminen suunnitteilla Portugalissa Säätäminen ei ole mikään uusia asia ja vain tuulivoiman takia tehtävää! Lähde: Holttinen/VTT (Kuva: Pöyry)

”Tuulivoimalat pitävät koko ajan kauheaa meteliä” Fiktiota ja faktaa 2 ”Tuulivoimala ei koko käyttöaikanaan tuota edes sitä energiamäärää, joka sen valmistamiseen on kulunut” Kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimala tuottaa kaiken sen valmistukseen, kuljetukseen, pystytykseen ja huoltotöihin tarvittavan energiamäärän ensimmäisten 6 – 9 toimintakuukauden aikana. Energiamuotojen keskinäisessä vertailussa tuulivoima sijoittuu tällä mittarilla (energeettinen takaisinmaksuaika) tarkasteltuna kärkipäähän ”Tuulivoimalat pitävät koko ajan kauheaa meteliä” Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi keskustella ääntään korottamatta Mutta: Meluongelmia syntyy, jos voimalat sijoitetaan huonosti. Suuria tuulivoimaloita ei pidä sijoittaa alle 500-1000 m etäisyydelle asuinrakennuksista. (Kuva: Vestas)

”Mutta eihän Suomessa edes tuule!” Fiktiota ja faktaa 3 ”Mutta eihän Suomessa edes tuule!” Suomen tuuliolosuhteet yhtä hyvät kuin Ruotsissa ja paremmat kuin Saksan sisäosissa, missä on paljon tuulivoimaa Kadunmies tarkkailee tuulta alle 2 m korkeudella, tuulivoimala on 100 m korkeudella ”Tuulivoimala toimii vain neljäsosan ajasta” Tuulivoimala tuottaa sähköä KESKIMÄÄRIN 25-35% teholla huipputehostaan, mikä ei tarkoita sitä että se tuottaisi täyttä tehoa 25-35% ajasta ja nollatehoa loppuajan Todellisuudessa hyvälle paikalle sijoitettu tuulivoimala tuottaa sähköä 70- 90% ajasta, mutta vain pienen osan ajasta täydellä teholla Vrt. sähkön kulutus: Kulutuksen huipputeho on luokkaa 14 000 – 15 000 MW, mutta keskimääräinen tehontarve on vain luokkaa 60 % huipputehosta. Silti kukaan ei kuvittele, että ”40% ajasta sähkönkulutus on nolla” ”Talvella ei tuule” Talvella tuulivoimaloiden tuotanto on Suomessa keskimäärin 2-kertainen kesään verrattuna. ”Tyyni talvipäivä” ei ole tyyni avomerellä 100 m korkeudella.

Fakta: Talvella tuulee enemmän kuin kesällä

Mitä sitten kun ei tuule? Tyynet ajat tiedetään tuotantoennusteista 1-2 päivää etukäteen Tuulivoimaa tällöin sähkömarkkinoille tarjolla vain vähän ja kulutus katetaan muilla tuotantomuodoilla Mikään tuotantolaitos ei ole 100 % varmasti käytössä koko ajan Tuulivoima laajemmalla alueella ei ole koskaan 0. Talvella tuulee enemmän kuin kesällä mutta joinain vuosina tuotanto on kulutushuipun aikana pientä On pidettävä huoli siitä että kaikki konventionaalinen kapasiteetti ei poistu markkinoilta

Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? Kommentteja? anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi